Jalo

Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

  • 24.02.2023
    Paperin- ja pahvinjalostajat Jalo ja Paperiliitto sekä Ammattiliitto Pro ovat hyväksyneet palkkaratkaisut vuodelle 2023

    Paperin- ja pahvinjalostajat Jalo ry:n, Paperiliitto ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n hallitukset ovat hyväksyneet työehtosopimuksien palkkaratkaisut vuodelle 2023.

    Lue lisää
  • 20.05.2022
    Muun työn tarjoaminen yksilöimättömillä rekrytointikirjeillä teki irtisanomisesta lainvastaisen

    Korkeimman oikeuden 13.5.2022 antaman ennakkopäätöksen (KKO 2022:33) mukaan työnantaja ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan tarjota muuta työtä irtisanotulle työntekijälle lähettämällä tälle irtisanomisaikana viikoittain rekrytointikirjeitä, joihin oli listattu kaikki yrityksessä irtisanomisaikana avoimiksi tulleet tehtävät. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan tällainen työntekijän omaan aktiivisuuteen perustuva menettely ei täyttänyt vaatimusta työn yksilöidystä ja henkilökohtaisesta tarjoamisesta.

     

    Ennakkopäätöksen keskeinen viesti on, että tarjottavat tehtävät tulee valikoida ottaen huomioon työntekijän koulutus, ammattitaito ja työhistoria.

     

    Asian tausta

    Työnantaja oli 800 toimihenkilöä koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen päätteeksi irtisanonut yhteensä 69 työntekijää, näiden joukossa jutun kantajan. Yhtiö oli lähettänyt kaikille irtisanotuille työntekijöille viikon välein kirjeellä noin 15–20 sivuisen listauksen kaikista yhtiössä avoinna olevista työpaikoista riippumatta niiden edellyttämästä koulutuksesta ja kokemuksesta tai tehtävien sisällöstä.

     

    Työntekijöitä oli kehotettu ilmoittamaan työnantajalle, mistä avoinna olevista työtehtävistä he olivat kiinnostuneita. Ilmoitusten perusteella työnantaja oli päättänyt, mitä työtehtäviä työntekijöille tarjottiin. Työntekijöitä oli pyydetty täyttämään osaamiskartoituslomake, jolla he olivat voineet esittää toiveita tarjottavista työpaikoista alueellisesti tai tehtävän sisällön perusteella. Kantajana ollut työntekijä ei ollut palauttanut lomaketta tai ilmoittanut kiinnostustaan yksittäisiin työpaikkoihin. Samaan aikaan yhtiössä oli avoinna tehtäviä, joihin kantaja olisi soveltunut.

     

    Korkein oikeus otti kantaa siihen, oliko irtisanominen lainvastainen sen vuoksi, että työnantaja ei ollut täyttänyt työntarjoamisvelvollisuuttaan.

     

    Korkeimman oikeuden ratkaisu

    Korkein oikeus totesi, että varsinkin suuri valtakunnallisesti toimiva työnantaja voi lähtökohtaisesti täyttää velvollisuutensa tarjota muuta työtä välittämällä useille irtisanotuille työntekijöille samanaikaisesti tiedon yhtiössä avoinna olevista työpaikoista esimerkiksi sähköpostilla tai kirjeitse. Työnantaja ei saa kuitenkaan siirtää omaa aktiivista työntarjoamisvelvollisuuttaan täysin työntekijän oman aktiivisuuden varaan. Korkein oikeus korosti, että työnantajalla on oma-aloitteinen velvollisuus selvittää tarjottavissa olevat työt. Työnantaja ei voinut näin ollen vedota siihen, että työntekijä ei ollut täyttänyt osaamiskartoituslomaketta. Korkein oikeus kiinnitti myös huomiota työnantajan lojaliteettivelvollisuuteen, joka korostuu pitkissä työsuhteissa.

     

    Ratkaisun mukaan rekrytointikirjeet eivät olleet lainmukainen tapa tarjota muuta työtä, koska kirjeiden sisältämiä työtehtäviä ei ollut lainkaan valikoitu siten, että ne soveltuisivat työntekijälle hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja työhistoriansa huomioon ottaen. Kantaja oli oikeudenkäynnissä kyennyt osoittamaan tehtävän, johon hän olisi soveltunut. Koska työnantaja ei ollut täyttänyt työntarjoamisvelvollisuuttaan, irtisanominen oli lainvastainen ja työntekijällä oli oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

     

    Tuomion vaikutukset/merkitys

    Rekrytointikirjeitä on aikaisemmassa oikeuskäytännössä yleensä pidetty hyväksyttävänä tapana tarjota työtä irtisanomisen yhteydessä, joskin myös toisenlaisia ratkaisuja on esiintynyt. Menettely on katsottu tarkoituksenmukaiseksi erityisesti, jos työnantajalla on samaan aikaan lukuisia irtisanottuja tai irtisanomisuhan alaisia työntekijöitä ja avoinna olevia työpaikkoja. Työntarjoamisvelvollisuus on laaja sekä maantieteellisesti että tarjottavien tehtävien suhteen, joten menettelyllä on pyritty varmistumaan, että velvollisuus täytetään mahdollisemman kattavasti. Työntekijöiden kannalta menettelyn etuna on pidetty sitä, että työntekijät saavat tietoonsa kaikki haettavissa olevat työpaikat ilman työnantajan suorittamaa ennakkovalintaa. Rekrytointikirjeitä on tyypillisesti käytetty silloin, kun tarjolla on ollut paljon sellaisia tehtäviä, joissa ei ole korkeita osaamisvaatimuksia.

     

    Ennakkopäätös merkitsee, että monen työnantajan on arvioitava rekrytointikirjemenettelyään uudelleen, jotta se täyttäisi lain vaatimukset. Korkeimman oikeuden keskeinen oikeusohje on, että tarjottavat tehtävät tulee valikoida ottaen huomioon työntekijän koulutus, ammattitaito ja työhistoria. Tehtävien ennakkokarsintaa ei voida siis kokonaan jättää työntekijän tehtäväksi.

     

    Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä on selvää, että työnantajan on tehtävä yksilöity työtarjous. Se, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, täsmentyy kun työntarjoamisratkaisuja mietitään jatkossa. Ennakkopäätös ohjaa irtisanomistilanteissa etupainotteiseen menettelyyn, jossa työntekijän osaaminen ja valmiudet selvitetään ennen irtisanomista, jotta irtisanomisen vaihtoehtona voidaan esittää yksilöity työtarjous. Huomionarvoista on toisaalta, että korkein oikeus ei torjunut sitä, että tieto sopivista työpaikoista välitetään useille irtisanotuille samanaikaisesti. Korkein oikeus ei tässä ratkaisussa myöskään edellyttänyt, että tarjottavan työn ehdot (kuten palkka tai työaika) olisi työtarjouksessa kuvattava tarkemmin kuin tavanomaisessa työpaikkailmoituksessa.

    Lue lisää
  • 03.05.2022
    Hallitus esittää irtisanoville työnantajille uutta muutosturvamaksua

    Hallituksen esitys 55 vuotta täyttäneille irtisanotuille tarkoitetusta uudesta muutosturvapaketista on annettu eduskunnan käsiteltäväksi 21.4.2022. 

     

    Jos laki uudesta muutosturvapaketista hyväksytään, se tarkoittaisi työnantajille uutta maksua - irtisanovan työnantajan muutosturvamaksua. Muutosturvamaksu voitaisiin periä työnantajilta, jotka irtisanovat 55 vuotta täyttäneen, vähintään viisi vuotta irtisanovan työnantajan palveluksessa olleen työntekijän tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Maksu ei koskisi pienimpiä työnantajia.

     

    Lakiehdotuksen mukaan velvollisuus maksaa muutosturvamaksu koskisi sellaisia irtisanovia työnantajia, joiden työntekijän irtisanomista edeltävän vuoden työttömyysvakuutusmaksun alainen palkkasumma ylittää sille asetetun alarajan. Esimerkiksi vuonna 2022 palkkasumman alaraja on noin 2,2 miljoonaa euroa.

     

    Lakiesityksen mukaan irtisanottu työntekijä saisi muutosturvapaketin, joka koostuisi muutosturvakoulutuksesta ja muutosturvarahasta.  Muutosturvakoulutuksen hankkisi työ- ja elinkeinotoimisto, ja sen arvo vastaisi enintään irtisanotun työntekijän kahden kuukauden palkkaa.

     

    Muutosturvarahan maksaisi työttömyyskassa tai Kela, ja se vastaisi irtisanotun työntekijän yhden kuukauden palkkaa. Työllisyysrahasto rahoittaisi muutosturvapaketin työnantajalta perittävällä muutosturvamaksulla, jossa on yhtä suuret irtisanovalta työnantajalta perittävä osa sekä yhteinen osa. Yhteinen osa rahoitettaisiin kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla. 

     

    Työllisyysrahasto vastaisi muutosturvamaksun perimisestä irtisanovalta työnantajalta. Uuden muutosturvan tullessa voimaan Työllisyysrahaston keräämä työttömyysturvan omavastuumaksu tulisi poistumaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden osalta.

     

    Uusi muutosturvapaketti on osa nykyisen hallituksen vuonna 2020 tekemiä linjauksia, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllistymistä ja työssä jaksamista. Lakiesityksen mukaan oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin poistuisi kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä henkilöiltä. Viimeinen työttömyysturvan lisäpäiville (ns. eläkeputkeen) pääsevä ikäluokka olisi vuonna 1964 syntyneet. 

     

    Uuden muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä. Muutosturvapaketti tulisi koskettamaan kaikkia tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanottuja yli 55-vuotiaita, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa.

     

    Jos muutosturvaa koskeva laki hyväksytään, se tulee voimaan 1.1.2023. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu perittäisiin, jos palkansaaja on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen.

    Lue lisää

  • 24.02.2023
    Paperin- ja pahvinjalostajat Jalo ja Paperiliitto sekä Ammattiliitto Pro ovat hyväksyneet palkkaratkaisut vuodelle 2023

    Paperin- ja pahvinjalostajat Jalo ry:n, Paperiliitto ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n hallitukset ovat hyväksyneet työehtosopimuksien palkkaratkaisut vuodelle 2023.

    Lue lisää
  • 20.05.2022
    Muun työn tarjoaminen yksilöimättömillä rekrytointikirjeillä teki irtisanomisesta lainvastaisen

    Korkeimman oikeuden 13.5.2022 antaman ennakkopäätöksen (KKO 2022:33) mukaan työnantaja ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan tarjota muuta työtä irtisanotulle työntekijälle lähettämällä tälle irtisanomisaikana viikoittain rekrytointikirjeitä, joihin oli listattu kaikki yrityksessä irtisanomisaikana avoimiksi tulleet tehtävät. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan tällainen työntekijän omaan aktiivisuuteen perustuva menettely ei täyttänyt vaatimusta työn yksilöidystä ja henkilökohtaisesta tarjoamisesta.

     

    Ennakkopäätöksen keskeinen viesti on, että tarjottavat tehtävät tulee valikoida ottaen huomioon työntekijän koulutus, ammattitaito ja työhistoria.

     

    Asian tausta

    Työnantaja oli 800 toimihenkilöä koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen päätteeksi irtisanonut yhteensä 69 työntekijää, näiden joukossa jutun kantajan. Yhtiö oli lähettänyt kaikille irtisanotuille työntekijöille viikon välein kirjeellä noin 15–20 sivuisen listauksen kaikista yhtiössä avoinna olevista työpaikoista riippumatta niiden edellyttämästä koulutuksesta ja kokemuksesta tai tehtävien sisällöstä.

     

    Työntekijöitä oli kehotettu ilmoittamaan työnantajalle, mistä avoinna olevista työtehtävistä he olivat kiinnostuneita. Ilmoitusten perusteella työnantaja oli päättänyt, mitä työtehtäviä työntekijöille tarjottiin. Työntekijöitä oli pyydetty täyttämään osaamiskartoituslomake, jolla he olivat voineet esittää toiveita tarjottavista työpaikoista alueellisesti tai tehtävän sisällön perusteella. Kantajana ollut työntekijä ei ollut palauttanut lomaketta tai ilmoittanut kiinnostustaan yksittäisiin työpaikkoihin. Samaan aikaan yhtiössä oli avoinna tehtäviä, joihin kantaja olisi soveltunut.

     

    Korkein oikeus otti kantaa siihen, oliko irtisanominen lainvastainen sen vuoksi, että työnantaja ei ollut täyttänyt työntarjoamisvelvollisuuttaan.

     

    Korkeimman oikeuden ratkaisu

    Korkein oikeus totesi, että varsinkin suuri valtakunnallisesti toimiva työnantaja voi lähtökohtaisesti täyttää velvollisuutensa tarjota muuta työtä välittämällä useille irtisanotuille työntekijöille samanaikaisesti tiedon yhtiössä avoinna olevista työpaikoista esimerkiksi sähköpostilla tai kirjeitse. Työnantaja ei saa kuitenkaan siirtää omaa aktiivista työntarjoamisvelvollisuuttaan täysin työntekijän oman aktiivisuuden varaan. Korkein oikeus korosti, että työnantajalla on oma-aloitteinen velvollisuus selvittää tarjottavissa olevat työt. Työnantaja ei voinut näin ollen vedota siihen, että työntekijä ei ollut täyttänyt osaamiskartoituslomaketta. Korkein oikeus kiinnitti myös huomiota työnantajan lojaliteettivelvollisuuteen, joka korostuu pitkissä työsuhteissa.

     

    Ratkaisun mukaan rekrytointikirjeet eivät olleet lainmukainen tapa tarjota muuta työtä, koska kirjeiden sisältämiä työtehtäviä ei ollut lainkaan valikoitu siten, että ne soveltuisivat työntekijälle hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja työhistoriansa huomioon ottaen. Kantaja oli oikeudenkäynnissä kyennyt osoittamaan tehtävän, johon hän olisi soveltunut. Koska työnantaja ei ollut täyttänyt työntarjoamisvelvollisuuttaan, irtisanominen oli lainvastainen ja työntekijällä oli oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

     

    Tuomion vaikutukset/merkitys

    Rekrytointikirjeitä on aikaisemmassa oikeuskäytännössä yleensä pidetty hyväksyttävänä tapana tarjota työtä irtisanomisen yhteydessä, joskin myös toisenlaisia ratkaisuja on esiintynyt. Menettely on katsottu tarkoituksenmukaiseksi erityisesti, jos työnantajalla on samaan aikaan lukuisia irtisanottuja tai irtisanomisuhan alaisia työntekijöitä ja avoinna olevia työpaikkoja. Työntarjoamisvelvollisuus on laaja sekä maantieteellisesti että tarjottavien tehtävien suhteen, joten menettelyllä on pyritty varmistumaan, että velvollisuus täytetään mahdollisemman kattavasti. Työntekijöiden kannalta menettelyn etuna on pidetty sitä, että työntekijät saavat tietoonsa kaikki haettavissa olevat työpaikat ilman työnantajan suorittamaa ennakkovalintaa. Rekrytointikirjeitä on tyypillisesti käytetty silloin, kun tarjolla on ollut paljon sellaisia tehtäviä, joissa ei ole korkeita osaamisvaatimuksia.

     

    Ennakkopäätös merkitsee, että monen työnantajan on arvioitava rekrytointikirjemenettelyään uudelleen, jotta se täyttäisi lain vaatimukset. Korkeimman oikeuden keskeinen oikeusohje on, että tarjottavat tehtävät tulee valikoida ottaen huomioon työntekijän koulutus, ammattitaito ja työhistoria. Tehtävien ennakkokarsintaa ei voida siis kokonaan jättää työntekijän tehtäväksi.

     

    Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä on selvää, että työnantajan on tehtävä yksilöity työtarjous. Se, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, täsmentyy kun työntarjoamisratkaisuja mietitään jatkossa. Ennakkopäätös ohjaa irtisanomistilanteissa etupainotteiseen menettelyyn, jossa työntekijän osaaminen ja valmiudet selvitetään ennen irtisanomista, jotta irtisanomisen vaihtoehtona voidaan esittää yksilöity työtarjous. Huomionarvoista on toisaalta, että korkein oikeus ei torjunut sitä, että tieto sopivista työpaikoista välitetään useille irtisanotuille samanaikaisesti. Korkein oikeus ei tässä ratkaisussa myöskään edellyttänyt, että tarjottavan työn ehdot (kuten palkka tai työaika) olisi työtarjouksessa kuvattava tarkemmin kuin tavanomaisessa työpaikkailmoituksessa.

    Lue lisää
  • 03.05.2022
    Hallitus esittää irtisanoville työnantajille uutta muutosturvamaksua

    Hallituksen esitys 55 vuotta täyttäneille irtisanotuille tarkoitetusta uudesta muutosturvapaketista on annettu eduskunnan käsiteltäväksi 21.4.2022. 

     

    Jos laki uudesta muutosturvapaketista hyväksytään, se tarkoittaisi työnantajille uutta maksua - irtisanovan työnantajan muutosturvamaksua. Muutosturvamaksu voitaisiin periä työnantajilta, jotka irtisanovat 55 vuotta täyttäneen, vähintään viisi vuotta irtisanovan työnantajan palveluksessa olleen työntekijän tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Maksu ei koskisi pienimpiä työnantajia.

     

    Lakiehdotuksen mukaan velvollisuus maksaa muutosturvamaksu koskisi sellaisia irtisanovia työnantajia, joiden työntekijän irtisanomista edeltävän vuoden työttömyysvakuutusmaksun alainen palkkasumma ylittää sille asetetun alarajan. Esimerkiksi vuonna 2022 palkkasumman alaraja on noin 2,2 miljoonaa euroa.

     

    Lakiesityksen mukaan irtisanottu työntekijä saisi muutosturvapaketin, joka koostuisi muutosturvakoulutuksesta ja muutosturvarahasta.  Muutosturvakoulutuksen hankkisi työ- ja elinkeinotoimisto, ja sen arvo vastaisi enintään irtisanotun työntekijän kahden kuukauden palkkaa.

     

    Muutosturvarahan maksaisi työttömyyskassa tai Kela, ja se vastaisi irtisanotun työntekijän yhden kuukauden palkkaa. Työllisyysrahasto rahoittaisi muutosturvapaketin työnantajalta perittävällä muutosturvamaksulla, jossa on yhtä suuret irtisanovalta työnantajalta perittävä osa sekä yhteinen osa. Yhteinen osa rahoitettaisiin kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla. 

     

    Työllisyysrahasto vastaisi muutosturvamaksun perimisestä irtisanovalta työnantajalta. Uuden muutosturvan tullessa voimaan Työllisyysrahaston keräämä työttömyysturvan omavastuumaksu tulisi poistumaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden osalta.

     

    Uusi muutosturvapaketti on osa nykyisen hallituksen vuonna 2020 tekemiä linjauksia, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllistymistä ja työssä jaksamista. Lakiesityksen mukaan oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin poistuisi kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä henkilöiltä. Viimeinen työttömyysturvan lisäpäiville (ns. eläkeputkeen) pääsevä ikäluokka olisi vuonna 1964 syntyneet. 

     

    Uuden muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä. Muutosturvapaketti tulisi koskettamaan kaikkia tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanottuja yli 55-vuotiaita, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa.

     

    Jos muutosturvaa koskeva laki hyväksytään, se tulee voimaan 1.1.2023. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu perittäisiin, jos palkansaaja on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen.

    Lue lisää
  • 03.05.2022
    Hallitus esittää parannuksia vaihtelevalla työajalla työskentelevien asemaan ja ennakoitavampia työehtoja

    Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 21.4.2022. Esityksellä vahvistettaisiin hallitusohjelman mukaisesti työajan vakiintumista vaihtelevan työajan työsopimuksissa.Muutos parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien asemaa. Lisäksi toteutettaisiin EU:n työehtodirektiivin edellyttämät muutokset muun muassa työehtojen ennakoitavuudesta.

     

    Vaihtelevan työajan työsopimuksilla tarkoitetaan nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa kiinteän työtuntimäärän sijasta työajan on sovittu vaihtelevan tiettyjen tuntimäärien välillä (esimerkiksi 0–30 tuntia viikossa).

     

    Työnantajalla olisi jatkossa vahvempi velvollisuus tarkastella vaihtelevan työaikaehdon vastaavuutta työnantajan työvoiman tarpeeseen. Työaikaehdolla tarkoitetaan tuntimäärää, joka työsopimuksessa on sovittu. Työntekijän vähimmäistyöaikaa olisi tarkasteltava 12 kuukauden välein.

     

    Työntekijälle tulisi tarjota vähimmäistyöajan nostamista, jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoimatarve osoittavat, että työntekijän vähimmäistyöaika voitaisiin määritellä korkeammaksi. Jos esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän työtunnit ovat tarkastelujaksolla vakiintuneet 10–30 tuntiin viikossa ja työnantajan työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän samana, työntekijälle tulisi tarjota vähimmäistyöajan nostamista 10 tuntiin viikossa.

     

    Työnantajan on nykyisinkin annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos tiedot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jatkossa työnantajan olisi annettava kirjallinen selvitys nykyistä nopeammin ja myös lyhyissä työsuhteissa. Lisäksi kirjalliseen selvitykseen olisi sisällytettävä tiedot muun muassa työantajan tarjoamasta koulutuksesta sekä siitä, missä vakuutuslaitoksessa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän esimerkiksi työtapaturman varalta. Lisäksi uudet tiedot koskisivat työvuorojen suunnitteluun liittyviä erityisiä vaatimuksia vaihtelevan työajan sopimuksissa.

     

    Jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota koulutusta työntekijälle, koulutus olisi työntekijälle maksuton. Lisäksi koulutukseen käytetty aika luettaisiin työajaksi ja mahdollisuuksien mukaan sen olisi tapahduttava säännönmukaisten työvuorojen aikana.

     

    Lisäksi määräaikaisen tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän pyytäessä työnantajan olisi jatkossa annettava kirjallinen ja perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa.

     

    Työaikalakiin ehdotetut muutokset liittyvät vaihtelevan työajan järjestelyihin. Laissa säädettäisiin missä tilanteissa työvuoron teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Tämä koskisi esimerkiksi tilanteita, joissa työnantaja haluaisi teettää työntekijällä työvuoroja työnteon keskeisiä ehtoja koskevassa selvityksessä ilmoitettujen viikonpäivien tai kellonaikojen ulkopuolella.

     

    Lisäksi työvuoron peruuntuessa 48 tuntia ennen työvuoron alkua työntekijälle olisi maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuneesta haitasta. Muutos koskisi tilanteita, joissa tällaista korvausta tai palkkaa ei muutoin maksettaisi lain, työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella.

     

    Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Lait tulisivat voimaan 1.8.2022.

    Lue lisää
  • 25.03.2022
    Vuosilomien joustavoittamista lyhyissä työsuhteissa työskenteleville selvitetään

    Työministeri Tuula Haatainen on käynnistänyt selvityksen, jossa tutkitaan mahdollisuuksia joustavoittaa vuosilomien käyttöä ja siirtää niitä käytettäväksi uuden työsuhteen aikana.

    Lue lisää
  • 04.01.2022
    Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022

    Tasavallan presidentti vahvisti uuden yhteistoimintalain 30.12.2021 ja laki tuli voimaan 1.1.2022.

    Lue lisää
  • 23.11.2021
    Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain muutos tulee voimaan 1.1.2022

    Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2022. Siirtymäsäännösten mukaan ennen 1.1.2022 tehtyjä kilpailukieltosopimuksia muuttuneet korvaussäännökset tulevat koskemaan, kun lain voimaantulosta on kulunut yksi vuosi.

    Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimusten käytön tulee rajoittua vain niihin tilanteisiin, joissa kilpailukieltosopimukselle on työnantajan toimintaan liittyvä erityisen painava syy.

    Lainmuutoksella työnantajan velvollisuus maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta työntekijälle laajennetaan koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Kilpailukielto-sopimusten käyttöön liitettävän merkittävän kustannuksen arvioidaan vaikuttavan kilpailukieltosopimusten käyttöön siten, että työnantajat arvioivat tarkemmin, milloin kilpailukieltosopimus on tarpeen.

    Lainkohtaa on muutettu siten, että siihen on lisätty säännökset työnantajan velvollisuudesta maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksessa sovitulta rajoitusajalta ja korvauksen määrästä sekä korvauksen maksamisajankohdasta. Korvauksen suuruus riippuu työntekijän palkasta ja kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan (aika, jonka kilpailukieltosopimus työsuhteen päättymisen jälkeen on voimassa) pituudesta.

    Lainmuutoksen mukaan, jos kilpailukieltosopimuksessa on sovittu enintään kuuden kuukauden rajoitusajasta, korvaus on 40 % työntekijän palkasta vastaavalta ajalta. Jos sovittu rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, korvaus on koko rajoitusajalta 60 % palkasta. Korvaus ei ole vahingonkorvauksen luonteista vaan kaavamainen, kilpailukieltosopimuksen tekemiseen ja siihen liittyvään sidonnaisuuteen perustuva korvaus.

    Lainmuutoksen mukaan korvaus tulee maksaa rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovitta. Maksamisajankohdasta ei voida kilpailukieltosopimuksessa sopia etukäteen toisin. Työntekijän irtisanouduttua sopiminen on mahdollista.  

    Sellaisia tilanteita varten, joissa olosuhteet ja kilpailukieltosopimuksen tarve muuttuvat työsuhteen aikana, on työnantajalla oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksensa. Irtisanomisen johdosta kilpailukieltosopimus ja siihen liittyvät molempien osapuolten velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa irtisanomisajan päätyttyä. Irtisanomisajan päättymisen jälkeen työnantaja ei voi vaatia kilpailukiellon noudattamista eikä työntekijä korvausta. 

    Työnantaja voi yksipuolisesti irtisanoa kilpailukieltosopimuksen vain noudattaen irtisanomisaikaa, jonka tulee pituudeltaan olla vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta. Irtisanomisajan on kuitenkin oltava vähintään kahden kuukauden pituinen. Jos kilpailukieltosopimuksessa on sovittu esimerkiksi kuuden kuukauden rajoitusajasta, voidaan kilpailukieltosopimuksessa sopia kahden kuukauden tai sitä pidemmästä irtisanomisajasta. Osapuolet voivat työntekijän irtisanouduttua sopia kilpailukieltosopimuksen irtisanomisajasta toisin, mutta kilpailukieltosopimuksessa ei saa etukäteen sopia lyhyemmästä irtisanomisajasta. 

    Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa sen jälkeen, kun työnantaja on irtisanonut kilpailukieltosopimuksen, kuluvat työntekijän irtisanomisaika ja kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika yhtä aikaa. Kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika voi olla pidempi kuin työntekijän irtisanomisaika. Pätevää kilpailukieltosopimusta noudatetaan tällöin työsuhteen päättymisestä kilpailukieltosopimuksen irtisanomisajan päättymiseen saakka. Tällaisessa tapauksessa työntekijällä on oikeus saada sopimuksen perusteella korvausta siltä osin kuin kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle.

    Kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika ja korvausvelvollisuus olisivat voimassa työsuhteen päättymisestä kilpailukieltosopimusta koskevan irtisanomisajan päättymiseen saakka.  

    Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimukseen ei tällöin myöskään liity korvausvelvollisuutta.  

    Korvausvelvollisuutta ja korvauksen määrää koskevat säännökset ovat ns. pakottavaa oikeutta. Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin lainkohdassa säädettyä

    Ennen 1.1.2022 tehtyjä kilpailukieltosopimuksia korvaussäännökset koskevat, kun lain voimaantulosta on kulunut yksi vuosi. Mainitun vuoden aikana työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltoa koskevan sopimusehdon ilman irtisanomisaikaa. Näin ollen työnantaja voi harkita koko vuoden 2022 ajan, irtisanooko ennen lain voimaantuloa sovitun kilpailukieltosopimuksen. Jos työnantaja irtisanoo ennen 1.1.2022 tehdyn kilpailukieltosopimuksen viimeistään 31.12.2022, ei korvausvelvollisuutta synny.

     

    Lue lisää
  • 26.10.2021
    Hallitus antoi esityksen uudeksi yhteistoimintalaiksi

    Hallitus antoi esityksen uudesta yhteistoimintalaista eduskunnalle 30.9.2021.


    Lakia sovellettaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä hallintoedustajasta sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää.


    Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien olisi käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Työpaikat sopisivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulisi käydä pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulisi järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, riittäisi vuoropuhelu kerran vuodessa. Osana vuoropuhelua tehtäisiin suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.


    Muutosneuvottelut säilyisivät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuisi. Lisäksi täsmennettäisiin ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.


    Säännökset hallintoedustuksesta vastaisivat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyisivät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.


    Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.

    Lue lisää
  • 21.09.2021
    Hallitus antoi eduskunnalle esityksen perhevapaauudistuksesta 16.9.2021

    Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia ja varhaiskasvatuslakia. Lisäksi muutoksia ehdotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä yhteensä 24 muuhun lakiin.

     

    Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukainen perhevapaauudistus. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla pannaan täytäntöön työelämän tasapaino -direktiivi. Muutoksilla pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä ja helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

     

    Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi sairausvakuutuslain mukainen vanhempainpäiväraha-järjestelmä kokonaan. Lakiehdotuksen mukaisia vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Vanhempainrahaa maksettaisiin pääsääntöisesti yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella olisi kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää. Vanhempi voisi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää toisen vanhemman, lapsen huoltajan taikka luovuttavan vanhemman tai toisen vanhemman puolison käytettäväksi. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempien vanhempainrahaoikeus määräytyisi pääsääntöisesti samoin perustein riippumatta perhemuodosta. Raskaana olevalle vakuutetulle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä.

     

    Työsopimuslain perhevapaita koskeviin säännöksiin tehtäisiin sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten edellyttämät muutokset. Lisäksi työsopimuslakiin ehdotetaan direktiivin täytäntöönpanosta johtuvia muutoksia. Direktiivin täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan säädettäväksi työntekijän oikeudesta omaishoitovapaaseen.

     

    Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja se on ennalta ilmoitettu.

     

    Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varhaiskasvatuslain mukaisesti ennalta ilmoitetut vanhempainrahapäivien käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat maksuttomia. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää. Lisäksi lakiin tehtäisiin sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten edellyttämiä teknisluontoisia muutoksia.

     

    Työttömyysturvalakiin ehdotetaan tehtäväksi vanhempainpäivärahajärjestelmän muutoksista aiheutuvat muutokset sekä lisäksi terminologisia ja teknisiä muutoksia. Lisäksi eräisiin muihin lakeihin ehdotetaan tehtäväksi terminologisia tai teknisiä muutoksia, jotka johtuvat vanhempainpäiväjärjestelmään tai työsopimuslakiin ehdotetuista muutoksista.

     

    Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

     

    Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022

    Lue lisää
  • 30.08.2021
    Työllisyysrahasto esittää työttömyysvakuutusmaksuihin 0,2 prosenttiyksikön korotusta vuodelle 2022

    Työllisyysrahaston hallintoneuvosto on hyväksynyt rahaston talousarvion vuodelle 2022 ja päättänyt esittää sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysvakuutusmaksujen määriin muutoksia 26.8.2021 järjestetyssä kokouksessaan.


    Työttömyysvakuutusmaksun kokonaismäärää korotetaan 0,20 prosenttiyksikköä.
    Työnantajan keskimääräinen maksu nousisi 0,10 prosenttiyksikköä ja työntekijöiden maksu nousisi 0,10 prosenttiyksikköä. Näin ollen työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,51 prosenttia ja työntekijän maksu 1,50 prosenttia palkkasummasta vuonna 2022.


    Työnantajan alempi maksu olisi esityksen mukaan 0,50 prosenttia palkkasummasta (työnantajan maksama palkkasumma enintään noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa) ja ylempi maksu 2,05 prosenttia (palkkasumman 2,2 miljoonaa euroa ylittävältä osalta). Tänä vuonna edellä mainitut prosentit ovat 0,50 ja 1,90.


    Suomalaisen palkansaajan säännöllisen työajan mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli 3 435 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Esitetyn korotuksen mukaan mediaanipalkan verran ansaitseva työntekijä maksaisi työttömyysvakuutusmaksuja 618,30 euroa vuodessa (51,53 euroa kuukaudessa), mikä on 41,22 euroa (3,44 euroa kuukaudessa) enemmän kuin vuonna 2021.


    Eduskunta säätää työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuosittain lailla.
    Työllisyysrahaston talousarvion mukaan työttömyysaste on noin 7,6 prosenttia vuonna 2021 ja 7,1 prosenttia vuonna 2022.


    Koronan vaikutukset ovat näkyneet myös tänä vuonna kohonneina työttömyysturvamenoina. Työllisyysrahaston nettovarallisuus eli suhdannepuskuri supistuu arviolta noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2021. Ehdotettu työttömyysvakuutusmaksujen korotus merkitsee sitä, että vuoden 2022 osalta rahaston tekisi perusennusteen mukaan nollatuloksen. On myös mahdollista, että Työllisyysrahasto joutuu nostamaan lisää velkarahoitusta vuonna 2022.

    Lue lisää
  • 24.08.2021
    Uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021

    Uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).

     

    Vakituiseen työhön saa ottaa 15 vuotta täyttäneen nuoren, joka on käynyt peruskoulun

    Nuorista työntekijöistä annetun lain mukaan työnantaja on voinut ottaa työhön henkilön, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Säännös koskee palkkaamista vakituiseen tai muutoin pysyväisluontoiseen työ- ja virkasuhteeseen.

     

    Lakimuutoksen myötä vakituiseen työhön saa jatkossa ottaa 15 vuotta täyttäneen nuoren, joka on suorittanut perusopetuslaissa tarkoitetun perusopetuksen oppimäärän tai jonka velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä on muuten päättynyt. Nuori saavuttaa perusopetuksen oppimäärän (peruskoulu) yleisimmin sinä vuonna, kun hän täyttää 16 vuotta.

     

    Peruskoulun suorittanut nuori voi jatkossakin tehdä esimerkiksi osa-aikaista työtä toisen asteen opintojen ohessa siltä osin kuin työ on nuorelle työntekijälle soveltuvaa. Myös ammatillisen koulutuksen suorittaminen määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen perustuvana oppisopimuskoulutuksena on edelleen mahdollista.

     

    Ennen nuoren työntekijän palkkaamista työnantajan on hankittava luotettava selvitys nuoren iästä ja siitä, että tämän velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä on päättynyt.

     

    Laissa säädetään lisäksi edellytyksistä, joilla alle 15-vuotiaat ja peruskoulua vielä suorittavat nuoret voi ottaa töihin koulujen loma-aikoina tai koulutyön ohessa. Laki sisältää myös ehdot, joilla 13 vuotta täyttäneen tai tätä nuoremman henkilön voi palkata tilapäisesti työskentelemään esiintyjänä tai avustajana tapahtumissa kuten taide- tai kulttuuriesityksissä. Näihin säännöksiin ei tullut muutoksia.

     

    Työnantajan on huomioitava toisen asteen opinnot nuoren työvuoroissa

    Oppivelvollisuuden suorittaminen on nuoren ensisijainen velvoite. Tämän vuoksi lakiin on lisätty säännös työntekijöistä, jotka ovat alle 18-vuotiaita ja jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan perusopetuksen jälkeen eli yleensä toisen asteen opintoja. Työnantajan on sijoitettava tällaisen nuoren työaika siten, ettei työvuorojen tekeminen ole esteenä opetukseen osallistumiselle. Nuoren työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hyvissä ajoin, milloin hänen läsnäolonsa opinnoissa on välttämätöntä, jotta työnantaja voi ottaa sen huomioon työvuorosuunnittelussa.

     

    Jos työt ja opinnot menevät päällekkäin, nuorella on oikeus kieltäytyä työvuorosta, joka estäisi hänen osallistumisensa opetukseen.

     

    Lain tavoitteena on suojella nuoria

    Nuorista työntekijöistä annettua lakia sovelletaan työhön, jota tekevät alle 18-vuotiaat nuoret. Laissa säädetään muun muassa edellytyksistä, joilla nuoren työntekijän voi ottaa työhön, työ- ja lepoajoista sekä vaatimuksista, jotka koskevat työnteon turvallisuutta ja terveellisyyttä. Nuoria työntekijöitä koskevien erityissäännösten tarkoituksena on suojella nuorta työntekijää liialliselta työn rasitukselta.

    Lue lisää
  • 29.06.2021
    Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen valmistelu käynnistyy

    Oikeusministeriö on ryhtynyt valmistelemaan pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan hallituskaudella toteutettavaa yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta.


    Uudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi lainsäädäntö, joka edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjintää.


    Työn aikana valmistellaan tarpeelliset muutokset yhdenvertaisuuslakiin, lakiin yhdenvertaisuusvaltuutetusta sekä lakiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta. Lisäksi tarkastellaan työelämäsyrjintää koskevien säädösten muutostarpeita.


    Valmistelun aikana kuullaan laajalti sidosryhmiä. Huomioon otetaan myös vammaissopimuksen edellytykset osallistaa vammaisia henkilöitä heitä koskevissa asioissa.

    Lue lisää
  • 29.06.2021
    Hallituksen esitys työturvallisuuslain 10 §:n ja 30 §:n muuttamisesta (HE 80/2021)

    Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työturvallisuuslain 10 § ja 30 § siten, että lain 10 §:ään lisättäisiin uusi kohta työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen huomioon ottamisesta osana työn vaarojen selvittämistä ja arviointia ja lain 30 §:ään, joka koskee yötyötä tekevän työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työtehtäviä tai siirtyä päivätyöhön, tehtäisiin tarkennuksia niihin tilanteisiin, joissa tämä ei ole mahdollista. Esityksen tavoitteena on vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä työntekijöille aiheutuvaa haitallista kuormitusta ja terveydellisiä haittoja.


    Työhön liittyvällä matkustamisella on sekä fyysinen että psyykkinen ulottuvuus. Esityksen tavoitteena on vähentää niitä työntekijän terveydelle aiheutuvia haittoja, jotka ovat seurausta työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen aiheuttamasta sidonnaisuudesta työhön.


    Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa työturvallisuuslain 10 §:ää ehdotetaan tämän vuoksi täsmennettäväksi siten, että säännöksen 1 momenttiin lisättäisiin työajan ulkopuolella tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa nimenomaisesti huomioon otettavaksi seikaksi.


    Yötyötä koskevaa työturvallisuuslain 30 §:ää ehdotetaan täsmennettäväksi. Työturvallisuuslain 30 §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka perusteella tilanteissa, joissa yötyötä tekevän työntekijän työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista, työnantajan olisi selvitettävä, voidaanko työn kuormitustekijöitä vähentää muilla toimenpiteillä. Lisäksi työntekijälle säädettäisiin oikeus pyynnöstään saada työnantajalta selvitys seikoista, joiden vuoksi työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista.


    Yötyötä koskevien muutosten tavoitteena on parantaa yötyötä tekevien työntekijöiden mahdollisuuksia terveytensä puolesta työskennellä pidempään työkykyisenä ja pysyä työmarkkinoiden käytettävissä sekä ehkäistä toisaalta yötyöstä aiheutuvaa terveysvaaraa.


    Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2021.

    Lue lisää
  • 26.05.2021
    Kustannustuesta ollaan järjestämässä neljäs hakukierros, jossa yritykset voisivat hakea tukea maalis-toukokuulta 2021

    Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu muutosta kustannustukilakiin ja tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnan käsittelyyn toukokuussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Kustannustuen neljännen hakukierroksen ja suurten yritysten sulkemiskorvauksen haut aukeaisivat yrityksille Valtiokonttorissa elokuussa.

    Kustannustuen neljäs hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019.

    Kaikkien toimialojen yritykset voisivat jatkossakin hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa erikseen asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuuluisi asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen olisi perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.

    Yksinyrittäjät voisivat edelleen hakea kustannustukea. Tuki olisi vähintään 2000 euroa, jos tuen ehdot täyttyvät. Tuen enimmäismäärä olisi jatkossakin miljoona euroa.

    Suurten yritysten sulkemiskorvauksesta neuvotellaan parhaillaan Euroopan komission kanssa. Se koskisi yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka on määrätty suljettavaksi lain tai viranomaisen päätöksellä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ravintolat ja muut ravitsemisyritykset, jotka suljettiin tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla.

    Korvausta voitaisiin maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on sulkenut tartuntatautilailla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.  

    Suurille yrityksille maksettaisiin korvauksena 70 prosenttia sulkemisajan kustannusten ja tulojen erotuksesta. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut vähintään 30 prosenttia sulkemiskaudella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Tuesta vähennettäisiin sulkemisaikaan ja koronapandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset sekä muut samoihin kustannuksiin kohdistuvat valtiontuet.

    Yrityksen olisi hakemuksessaan toimitettava tilintarkastajan tarkastusraportti tukikauden liikevaihdosta, voitto-osuudesta ja kustannuksista, vertailukauden liikevaihdosta ja saaduista vakuutuskorvauksista tai muusta valtiontuesta.  

    Suurten yritysten sulkemiskorvaukseen sovellettaisiin uutta EU:n valtiontukiohjelmaa, jossa koronatukien maksimisumma on 10 miljoonaa euroa. Tukiohjelman nojalla olisi mahdollista myöntää myös kustannustukea. Tukiohjelma edellyttää vielä Euroopan komission lopullista hyväksyntää.

    Mikro- ja pienyritysten sulkemiskorvauksen haku on jo käynnistynyt Valtiokonttorissa.  Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa 2020. Toinen hakukierros käynnistyi joulukuussa 2020 ja päättyi helmikuussa 2021. Kolmas hakukierros on parhaillaan meneillään, ja se päättyy 23.6.2021.

    Lue lisää
  • 20.04.2021
    Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ on herättänyt vilkasta keskustelua

    Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on vahvoja kirjauksia tasa-arvosta ja myös erityisesti palkkojen läpinäkyvyyden parantamisesta lainsäädännöllä.

    Hallitusohjelmassa todetaan, että tasa-arvolakiin lisätään henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työtekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua palkkasyrjintään. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan palkkasyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen vähentämistä.

    Palkka-avoimuutta edistämään koottiin 2020 sosiaali- ja terveysministeriöön palkka-avoimuustyöryhmä, jossa on laaja sidosryhmien edustus.

    Elinkeinoelämän Keskusliitto EK lähti pois työryhmästä. EK katsoi, että työryhmän työskentely ei vastannut normaalia lainsäädäntövalmisteluun liittyvää työryhmätyöskentelyä.

    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tasa-arvoyksikkö ajaa työntekijöille oikeutta saada työkaverinsa tarkat palkkatiedot ilman tämän suostumusta. Työntekijä saisi tiedot suoraan työnantajalta aina, kun hän vain ilmoittaisi tietopyyntönsä perusteeksi oman epäilynsä siitä, että häntä syrjitään palkkauksessa sukupuolensa perusteella. Työnantaja ei voisi kieltäytyä luovuttamasta palkkatietoja, vaikka esimerkiksi tietäisi pyynnön todelliseksi syyksi uteliaisuuden.

    Edelleen sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö ajaa luottamusmiehille oikeutta saada työpaikan työntekijöiden palkkatiedot riippumatta siitä, edustaako luottamusmies näitä työntekijöitä vai ei. Luottamusmiehellä olisi oikeus työntekijöiden palkkatietoihin muissakin tilanteissa kuin syrjintää epäillessään.

    Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ ja siellä käsittelyssä oleva aloite palkka-avoimuuden parantamiseksi on herättänyt vilkasta keskustelua. 

    Elinkeinoelämä pitää työryhmässä esillä olleita palkka-avoimuuteen liittyviä esityksiä käsittämättöminä.

    Lue lisää
  • 20.04.2021
    Paikallisen sopimisen työryhmältä ei yhteistä esitystä

    Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joissa joustavuus ja turva ovat tasapainossa.

    Paikallisen sopimisen työryhmä työskentelee työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alaisuudessa. Työryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtioneuvoston kanslia.

    Paikallisen sopimisen työryhmä on selvittänyt paikallisen sopimisen laajentamisen edellytyksiä. Työryhmä katsoo, että edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimista ei nykyisessä tilanteessa ole. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä jatkaa keskustelua, joka liittyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen.

    Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä sai 14.4.2021 tilannekatsauksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Hallitus käsittelee paikallisen sopimisen tilannetta puoliväliriihessä.

    Lue lisää
  • 23.03.2021
    Selvitystyö koskien työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja sovittelujärjestelmää

    Työministeri Tuula Haatainen on käynnistänyt selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta.


    Selvitystyön tarkoituksena on muun muassa kartoittaa työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja niiden syitä. Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa.


    Tarkoituksena on lisäksi tunnistaa keinoja ja mekanismeja, joilla riitojen ratkaisemista voidaan helpottaa ja hakea keinoja, joilla voidaan ehkäistä työrauhahäiriöitä, jotka liittyvät rajariitoihin. Ratkaisuesitykset voivat koskea toimintatapoja tai liittyä lainsäädäntöön.


    Työehtosopimusten rajariidat aiheuttavat enenevässä määrin epäselvyyksiä työmarkkinoilla. Helppoja ja suoraviivaisia ratkaisuja asian korjaamiseksi tuskin on. Selvitystyö on kuitenkin syytä tehdä, jotta työmarkkinajärjestöillä on käytössään kaikki mahdolliset kehittämisehdotukset työrauhan säilyttämiseksi ja riitojen ratkaisemiseksi.


    Selvitystyö kohdistuu lisäksi työriitojen sovittelujärjestelmään erityisesti työehtosopimusten rajariitatilanteissa. Selvityksessä voidaan esittää toimia, joilla olemassa olevaa järjestelmää kehitettäisiin. Tarkastelussa tulee selvittää myös, millainen rooli sovittelujärjestelmää tukevilla muilla instituutioilla on työriitojen sovittelussa tai niiden ennaltaehkäisyssä.


    Selvitys tulee luovuttaa kirjallisena työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 31.8.2021.

    Lue lisää
  • 23.03.2021
    Selvitys työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä valmistunut

    Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä. Työministeri Tuula Haatainen nimesi 14.10.2020 selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.


    Selvitys luovutettiin alkuvuodesta 2021 työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallinen sopiminen -alatyöryhmälle ja se julkaistiin maaliskuussa 2021.


    Selvityshenkilöt näkevät, että parhaimmat mahdollisuudet edistää paikallista sopimista ovat normaalisitovassa kentässä eli yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin. Selvityksen mukaan sopimismahdollisuuksia on jo nyt olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti.


    Selvitysmiehet kuvaavat paikallisen sopimisen nykytilaa ja käytäntöjä eri aloilla sekä erikokoisissa yrityksissä ja työyhteisöissä. Selvitys perustuu keskeisesti sidosryhmä- ja yrityshaastatteluihin. Ne pureutuivat erityisesti kolmeen teemaan:
    1. Tieto: Tiedetäänkö olemassa olevista sopimismahdollisuuksista?
    2. Osaaminen: Osataanko sopimismahdollisuuksia käyttää? 
    3. Luottamus: Mitkä seikat vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin, keskinäisiin suhteisiin ja luottamukseen?

    Selvityshenkilöt arvioivat, että parhaimmillaan paikallinen sopiminen sovittaa mielekkäällä tavalla yhteen osapuolten tarpeet ja tuottaa molemmille konkreettista hyötyä lyhemmällä tai pidemmällä aikavälillä.


    Selvityksen perusteella osapuolten välillä vallitsee laaja yhteisymmärrys paikallisen sopimisen hyödyllisyydestä sekä tarpeesta edistää parempaa sopimisosaamista ja -kulttuuria. Sopimisosaamisen ja -kulttuurin nähdään perustuvan keskinäiseen luottamukseen eri tasoilla. Selvityshenkilöiden mukaan on kuitenkin huomattava, että tarve paikalliseen sopimiseen vaihtelee ala- ja yrityskohtaisesti.


    Selvityshenkilöt tekevät havaintojensa perusteella ehdotuksia jatkotoimista sekä työehtosopimusosapuolille että lainsäätäjälle.
    • Nykyisiä sopimusmahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin normaalisitovassa työmarkkinakentässä. Paikallisen sopimisen käyttömahdollisuuksia voisi helpottaa työehtosopimuksissa ja lainsäädännössä. 
    • Järjestäytymättömät yritykset tulisi saattaa työehtosopimusten joustojen hyödyntämisessä tasapuoliseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa. • Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulisi edistää alakohtaisissa työehtosopimuksissa.
    • Työlainsäädäntöön sisältyvien paikallista sopimista mahdollistavien säännösten kehitystarvetta tulisi arvioida. Ilmeistä ja välitöntä tarvetta lainsäädäntömuutoksille ei kuitenkaan ole havaittavissa. 
    • Tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista tulisi olla tarjolla nykyistä laajemmin ja ymmärrettävässä muodossa.
    • Paikallisten osapuolten neuvottelu- ja sopimisosaamista tulisi kehittää muun muassa koulutuksella.
    Lue lisää
  • 13.01.2021
    Jalo ry:n sääntömuutos on rekisteröity 11.1.2021

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ylimääräisen yhdistyksen kokouksen 3.9.2020 hyväksymät sääntömuutokset on rekisteröity yhdistysrekisteriin 11.1.2021.

    Voimassaolevat säännöt löytyvät Jäseneksi -valikosta.

    Lue lisää
  • 16.12.2020
    Konkurssilain maksukyvyttömyysolettamaa esitetään muutettavaksi väliaikaisesti velallisen eduksi

    Hallitus esittää konkurssilakiin uutta väliaikaista muutosta (HE 233/2020). Vuoden 2021 helmikuun alusta alkaen maksun laiminlyöntiin perustuvaa maksukyvyttömyysolettamaa on tarkoitus muuttaa velallisen eduksi. Tällä halutaan auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksesta aiheutuneen kriisin yli.


    Esityksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tavallisesti maksuaika on viikko.

    Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 helmikuun alussa ja olla voimassa vuoden 2021 syyskuun loppuun asti.

    Keväällä 2020 voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Kun keväästä asti voimassa ollut väliaikainen konkurssilaki päättyy 31.1.2021, konkurssihakemusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Uuden lakiesityksen tarkoituksena on taata velallisille kohtuullinen maksuaika myös näissä tilanteissa.

    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Ns. Korona-epidemiaan liittyneet määräaikaiset muutokset työlainsäädäntöön ja palkansaajien työttömyysturvaan päättyvät 31.12.2020

    Väliaikaiset työlainsäädäntömuutokset perustuivat työmarkkinajärjestöjen keväällä 2020 sopimaan ns. Koronapakettiin ja muutokset ovat voimassa 31.12.2020 asti. Väliaikaisten muutosten voimassaoloa ei olla jatkamassa. 


    Ns. Koronapaketin päättymisen takia 31.12.2020 päättyvät:
    • työvoiman vähentämistä koskevat määräaikaiset muutokset eli lomautuksiin liittyneet lyhyempi yt-neuvottelu- ja ilmoitusaika, määräaikaisten lomauttamismahdollisuus, koeaikapurku tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä sekä pidempi takaisinottoaika
    • samassa yhteydessä päättyvät työntekijöiden työttömyysturvaa koskevat väliaikaiset parannukset eli alkuomavastuun poisto, enimmäiskeston laskurin pysäyttäminen sekä työssäoloehdon lyhentäminen.
    Ns. koronapakettiin liittyneiden työlainsäädäntömuutosten voimassaolon päättymisen takia myös työehtosopimuksiin tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaolo päättyy 31.12.2020. Työehtosopimusten väliaikaisten muutosten voimassaolo oli sidottu väliaikaisten työlainsäädäntömuutosten voimassaoloon.
    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Hallitus esittää koronavirustestauksen Kela-korvauksen korottamista

    Tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi esitys helpottaa Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.


    Esityksessä ehdotetaan, että testin korvaustaksa säädettäisiin korkeammaksi kuin mitä Kansaneläkelaitos on korvaukselle vahvistanut normaalin taksanvahvistamismenettelyn kautta. Korvaustaksan suuruus säädettäisiin myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella.

    Asetuksella säädettäisiin sellaisten covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien tutkimusten korvaustaksasta, joiden korvaaminen Kansaneläkelaitoksen vahvistamaa korvaustaksaa suuremmalla korvaustaksalla nähtäisiin tarkoituksenmukaiseksi erityisesti tutkimuksen hoidollisen arvon perusteella.

    Tällä hetkellä covid-19-infektiotaudin tutkimuksista luotettavimpana pidetään nukleiinihaponosoitusmenetelmällä hengitystie-eritenäytteestä tehtyä covid-19-tutkimusta (PCR-tutkimusta).

    Nykyisen Kansaneläkelaitoksen vahvistaman korvaustaksan suuruus PCR-tutkimukselle on 56 euroa.

    Työnantajien taloudellisia mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen lisätään mahdollistamalla valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetun covid-19-tutkimuksen suorakorvaus palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden olisi maksanut testattavan työnantaja.

    Mikäli markkinoille ilmaantuisi myöhemmin muita varteenotettavia koronavirustutkimuksia, voitaisiin näitä tutkimuksia mahdollisesti lisätä korvausten piiriin.

    Esitys liittyy vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

    Laki sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta tulisi voimaan 1.1.2021 ja olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.

    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2021 on vahvistettu

    Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2021 työeläkevakuutusmaksut.

    Vuonna 2021 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta eli maksu on sama kuin alun perin vuodeksi 2020 vahvistettu maksu. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.

    Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.

    Työnantajan keskimääräinen maksu on 16,95 prosenttia. Vuonna 2020 työeläkevakuutusmaksun tasoa alennettiin koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisesti kesken vuotta. Työeläkemaksua alennettiin 1.5.2020 alkaen 2,6 prosenttiyksikköä ja alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Maksunalennus kohdistui työeläkevakuutusmaksun työnantajan osuuteen eikä alennuksella ollut vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuun. Alennuksen poistuessa keskimääräinen työnantajan maksu nousee loppuvuoden 2020 maksutasosta 2,6 prosenttiyksikköä.

    Lue lisää
  • 28.10.2020
    Selvitys paikallisen sopimisen nykytilasta ja edistämisestä käynnistyy

    Pääministeri Marinin hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä.


    Työministeri Tuula Haatainen nimesi 14.10.2020 selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.

    Selvityshenkilöt kartoittavat käytännön syitä, jotka estävät tai asettavat rajoituksia asioista sopimiselle. Selvitys kohdistuu sekä järjestäytyneisiin että järjestäytymättömiin yrityksiin. Selvitys tulee sisältämään työkaluja työpaikkatason toimijoille sopimisen esteiden purkamiseksi tai sopimiskynnyksen alentamiseksi.


    Selvityshenkilöiden tehtävänä on myös selvittää, millä toimenpiteillä voidaan

    • parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä
    • vahvistaa paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä
    • parantaa osapuolten valmiuksia työpaikkatason sopimiseen olemassa olevia sopimismahdollisuuksia hyödyntäen
    • luoda tasapuolisia neuvottelusuhteita paikalliselle tasolle
    • tukea työpaikkojen kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

    Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, miten henkilöstön työkyvyn ja osaamisen parantaminen vaikuttaa neuvotteluedellytyksiin paikallisessa sopimisessa.


    Lisäksi pohditaan luottamusmiesjärjestelmän ja työehtosopimuksiin osallisina olevien ammattiliittojen ja työnantajaliittojen roolia työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa sekä mahdollisuutta tarjota tukea työpaikkatason toiminnassa. Selvityksessä huomioidaan paikallisen sopimisen toteuttamiseen liittyvät erityispiirteet yrityksissä, joissa ei ole valittu luottamusmiestä.


    Selvityshenkilöt kuulevat parhaiden käytännön kokemusten selvittämiseksi valtakunnallisia ja paikallisia työmarkkinaosapuolia sekä erikokoisten yritysten edustajia. Selvityshenkilöt Ahtela ja Salminen laativat selvityksen 8.1.2021 mennessä.

    Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallisen sopimisen alatyöryhmä hyödyntää selvitystä valmistellessaan ehdotuksia paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi ja tasapuolisten neuvottelusuhteiden luomiseksi. Ehdotukset tuodaan työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän käsittelyyn 1.3.2021 mennessä.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentaminen

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 19.9.2018 työryhmän selvittämään kilpailukieltoihin liittyvän lainsäädännön muutostarpeet kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentamiseksi vastaamaan työelämässä tapahtuneita muutoksia, kansainvälistä kehitystä ja sääntelyn taustalla olevia tavoitteita.


    Kilpailukieltosopimuksia selvittänyt työryhmä on jättänyt esityksensä, johon sekä työnantajapuoli että palkansaajapuoli ovat jättäneet eriävät mielipiteensä.
    Työryhmän esityksen mukaan työnantajan olisi maksettava kompensaatiota kilpailukieltosopimuksesta. Kompensaation suuruus olisi 40 % palkasta, jos rajoitusaika työsuhteen päätyttyä on enintään kuusi kuukautta ja 60 % koko ajalta, jos rajoitusaika on tätä pitempi.

    Työnantaja voisi vapautua sopimuksesta ja kompensaatiosta irtisanomalla sopimuksen, mutta irtisanomisajan olisi vastattava vähintään rajoitusaikaa. Irtisanomisoikeutta ei olisi enää sen jälkeen, kun työntekijä on ehtinyt päättää työsopimuksensa. Vanhoihin sopimuksiin olisi tulossa yhden vuoden siirtymäaika, jonka aikana työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen.

    Lakiesitys annettaneen lähiaikoina eduskunnalle.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Yhteistoimintalain uudistaminen

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.12.2018 työryhmän valmistelemaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain uudistamista.


    Työryhmän tehtävänä on selvittää vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tehdä ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Työryhmän tulee arvioida keinoja, joilla voidaan saavuttaa tavoitteet aidosta, luottamuksen perustavasta ja työyhteisön kaikkia osapuolia hyödyttävästä yhteistoiminnasta työpaikoilla.

    Työryhmän tuli alun perin saada työnsä valmiiksi 31.3.2020 mennessä, mutta työryhmän määräaikaa on pidennetty 30.9.2020 saakka.

    Työryhmän tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaiset keskeiset yhteistoimintalakiin suunnitellut uutuudet ovat ns. jatkuvan vuoropuhelun asiat ja hallintoedustuksen siirtäminen yhteistoimintalakiin.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Vaihtelevan työajan sopimukset

    Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus, jonka mukaan ”Parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Tehdään selvitys työsopimuksissa sovittavasta työajasta. Vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.”


    Lakiesitys on tällä hetkellä teknisesti melkein valmis, mutta erimielinen. Työnantajalle olisi tulossa aktiivinen velvollisuus tarkastella vähintään 12 kuukauden välein sitä, vastaako sovittu työaikaehto toteutuvaa todellista työaikaa ja työantajalle tulisi velvollisuus kuukauden kuluessa tarjota uutta sopimusta, joka vastaa tarkastelun tulosta. Uudelleenmäärätystä ei tarvitsisi tehdä, jos toteutunut (korkeampi) tuntimäärä on johtunut poikkeuksellisesta syystä eikä se enää vastaa todellista työvoiman tarvetta.

    Keskeinen riitakysymys on ollut, määräytyykö uusi työaikaehto pelkästään toteutuneen työajan perusteella vai saako työnantaja katsoa myös tulevaisuuteen.

    Lue lisää
  • 13.08.2020
    Työnantaja voi antaa työntekijälle verotta kasvomaskeja

    Verohallinto linjasi 11.8.2020, että työnantaja voi antaa työntekijälleen verovapaasti kasvomaskeja. Myös työmatkalle saa tarjota

    kasvomaskeja verotta.

    Verottajan tulkinnan mukaan kasvomaskit rinnastuvat ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Näin ollen työnantaja voi tarjota työntekijöilleen
    kasvomaskeja verotta myös esimerkiksi työmatkalle.

    ”Työnantaja voi antaa työntekijälle verovapaasti yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ehkäiseviä suojavälineitä, kuten kasvomaskeja työtä varten. Koska tällaiset työnantajan antamat suojavälineet voidaan verotuksessa myös rinnastaa työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon,
    ei verovapauden kannalta ole merkitystä sillä, käyttääkö työntekijä suojavälineitä myös muuna aikana”, verottaja linjaa.

    Lue lisää
  • 30.06.2020
    Työttömyysturvaan liittyvien väliaikaisten lainmuutosten voimassaoloa jatketaan ajalle 1.7.-31.12.2020

    Koronaepidemiaan liittyen työttömyysturvaa tarvitsevien ihmisten taloudellisen aseman vahvistamista jatketaan tilanteessa, jossa monen epidemian johdosta alkanut lomautus jatkuu edelleen tai henkilö on joutunut työttömäksi.


    Tästä syystä työttömyysturvalakiin, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ja työttömyyskassalakiin tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaoloa jatketaan vuoden loppuun saakka.


    Seuraavien väliaikaisten lainmuutosten voimassaoloa jatketaan ajalle 1.7-31.12.2020:

    • Työttömyysturvan alkamista edeltävää viiden päivän omavastuuaikaa ei edelleenkään aseteta heinäkuun alusta lukien. Tämä koskee ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päiviltä rahoittaa valtio.
    • Palkansaajan tavanomaista lyhyempi työssäoloehto oikeuttaisi edelleen työttömyyspäivärahaan heinäkuun alun jälkeenkin. Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto olisi edelleen 13 kalenteriviikkoa kun se ilman väliaikaisen lain jatkamista palautuisi 26 kalenteriviikkoon. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto olisi 26 kalenteriviikkoa, kun se muutoin palautuisi 52 kalenteriviikkoon.
    • Työttömyyspäivärahan enimmäisajan kuluminen keskeytetään väliaikaisesti. Enimmäismaksuaika ei kulu esimerkiksi määräaikaisesta työstä työttömäksi jääneillä taikka osittain työllistyvillä.
    Lue lisää
  • 23.06.2020
    Koronakriisiä koskevat väliaikaiset muutokset työlainsäädäntöön ovat jatkumassa 31.12.2020 asti.

    Hallitus antoi 5.6.2020 eduskunnalle esitykset muutoksista mm. työsopimuslakiin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin. Taustalla on työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotus työlainsäädännön ja työttömyysturvalainsäädännön 30.6.2020 asti voimassaolevien väliaikaisten muutosten voimassaolon jatkamisesta ajalle 1.7.-31.12.2020. Esityksellä turvataan voimassa olevien väliaikaisten poikkeusten katkoton soveltaminen.

    Esitys liittyy muutoksiin, jotka on esitetty tehtäväksi työsopimuslakiin ja eräisiin muihin lakeihin. Näiden työsopimuslakiin ja eräisiin muihin lakeihin ehdotettujen muutosten tarkoituksena on nopeuttaa työnantajien toiminnan sopeuttamismahdollisuuksia tilanteessa, jossa tuotteiden ja palveluiden kysyntä on heikentynyt äkillisesti ja voimakkaasti koronavirusepidemian johdosta.

    Hallituksen esityksen eduskuntakäsittely ja muut lainsäädännön voimaantuloon liittyvät toimenpiteet on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan viikon aikana siten, että lait tulevat voimaan 1.7.2020.

    Tekstiilihuoltoalan ja pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksiin tehdyt väliaikaset muutokset lomautusilmoitusaikaan ja yhteistoimintaneuvotteluaikaan ovat lainmuutosten myötä voimassa myös ajalla 1.7.-31.12.2020.

    Lue lisää
  • 12.05.2020
    Koronaepidemian vaikutukset Jalo ry:n jäsenyrityksiin olleet toistaiseksi vähäisiä

    Koronaepidemian aiheuttamat kevään 2020 yleiset rajoitus- ym. toimenpiteet ovat nyt kestäneet noin kaksi kuukautta. Rajoitustoimenpiteet ovat rajoittaneet kansalaisten jokapäiväistä arkea sekä vaikeuttaneet monien yritysten toimintaa, mutta vaikutuksissa on ollut suuria alakohtaisia eroja.

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenyritysten piirissä vuoden 2020 toukokuun alussa suoritettuun koronaepidemian vaikutuskyselyyn saatujen vastausten perusteella epidemian vaikutukset Jalo ry:n jäsenyrityksiin ovat kevään 2020 aikana olleet enemmin positiivisia kuin negatiivisia eivätkä yritysten arviot tulevan kesän osalta näytä huonoilta. Tosin muutaman yrityksen osalta vaikutukset ovat olleet jonkin verran negatiivisia, mutta toistaiseksi eivät sentään kovin dramaattisia.

    Jalo ry:n jäsenyritysten toiminta on pääsääntöisesti ollut normaalilla tasolla. Usean jäsenyritysten tuotteiden kysyntä on kasvanut merkittävästi., joiden johdosta yritykset ovat joutuneet rekrytoimaan lisää työntekijöitä ja teettämään ylitöitä vastatakseen kasvaneeseen kysyntään. Haasteita on ollut myös kapasiteetin riittävyyden kanssa. Henkilöstön sopeutustoimenpiteitä ei juuri ole jouduttu tekemään.

    Jalo ry:n jäsenyritysten tilanne näyttää hyvältä myös loppukevään ja tulevan kesän osalta. Tilauskannat ovat hyvällä tasolla ja näkymät ovat vakaat.

    Lue lisää
  • 15.04.2020
    Työttömyysturvan ns. omavastuuaika poistuu väliaikaisesti

    Koronavirusepidemiasta johtuen tuotannollisista tai taloudellisista syistä lomautetuksi tai työttömäksi jäävän työntekijöiden toimeentuloa vahvistetaan työttömyysturvalakiin väliaikaisesti tehdyllä muutoksella.


    Työttömyysturvalain väliaikainen muutos tulee voimaan tänään 15.4.2020 ja se on voimassa 6.7.2020 saakka. Muutosta sovelletaan takautuvasti 16.3.2020 alkaen.


    Työttömyysturvalain väliaikaisen muutoksen keskeinen sisältö:

    • Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuu.
      Tämä koskee ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päivältä rahoittaa valtio.
    • Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennetään.
      Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto on 13 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto on 26 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 52 kalenteriviikkoa.
    • Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos siis parantaa turvaa, jos työttömyys pitkittyisi.
    Lue lisää
  • 03.04.2020
    Hallitus esittää mm. työttömyysturvalain väliaikaista muuttamista

    Hallitus on tänään 2.4.2020 antanut eduskunnalle lakiesityksen, jossa hallitus esittää työntekijöiden toimeentuloa vahvistettavan tilanteessa, jossa moni on joutunut työttömäksi tai lomautetuksi, kun työnantajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa koronavirusepidemiasta johtuvan kysynnän heikentymisen vuoksi.


    Hallituksen esityksessä ehdotetaan mm. väliaikaisesti muutettavaksi työttömyysturvalakia seuraavasti:

    • Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuisi. Tämä koskisi ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päivältä rahoittaisi valtio.
    • Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettäisiin. Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto olisi 13 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto olisi 26 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 52 kalenteriviikkoa.
    • Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluttaisi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos siis parantaisi turvaa, jos työttömyys pitkittyisi.

    Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian ja olisivat voimassa 6.7.2020 saakka. Muutoksia sovellettaisiin takautuvasti 16.3.2020 alkaen.

    Lue lisää
  • 30.03.2020
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n kevätkokous pidettiin 26.3.2020

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin torstaina 26.3.2020. Kevätkokouksessa käsiteltiin liiton sääntöjen 7 §:n mukaiset kevätkousasiat.

    Kevätkokoukselle esiteltiin hallituksen kertomus liiton toiminnasta vuonna 2019. Lisäksi kevätkokous vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille tilikaudelta 1.1. - 31.12.2019.

    Lue lisää
  • 27.03.2020
    Koronaepidemiasta johtuvat väliaikaiset muutokset pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksiin

    Koronaepidemiasta johtuen Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n on sopinut sekä Paperiliitto ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n kanssa pöytäkirjat koskien väliaikaisista muutoksista pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten mukaisten lomautusilmoitusaikojen lyhentämisestä viiteen (5) päivään sekä yhteistoimintalain piirissä olevien yritysten osalta neuvotteluajan lyhentämisestä viiteen (5) päivään.


    Pöytäkirjoissa sovitut väliaikaiset muutokset ovat voimassa niin kauan kuin koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi
    säädettävät maan hallituksen 20.3.2020 päättämät työlainsäädäntömuutokset ovat voimassa.

    Liittojen välillä sovitut väliaikaiset muutokset pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksiin raukeavat, ellei eduskunta hyväksy työmarkkinakeskusjärjestöjen esityksen mukaisia tai sitä vastaavia muutoksia työttömyysturvalainsäädäntöön 15.4.2020 mennessä

    Lue lisää
  • 11.03.2020
    Työehtosopimuksen uudistamista koskeva neuvottelutulos Jalo ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välille 10.3.2020

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Ammattiliitto Pro ry saavuttivat 10.3.2020 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta sopimuskaudelle 10.3.2020 - 28.2.2022.


    Neuvottelutuloksen palkkaratkaisu on ns. vientialojen linjan mukainen. Kilpailukykysopimuksen mukaiset ns. Kiky- tunnit poistuvat työehtosopimuksesta, mutta tilalle sovittiin sekä kustannustasoa alentavia että koulutus- ja työaikajärjestelyihin liittyviä muutoksia. Lisäksi laajennettiin paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

    Neuvottelutuloksen voimaantulo edellyttää liittojen hallintojen käsittelyä ja hyväksyntää.

    Lue lisää
  • 27.02.2020
    Työehtosopimuksen uudistamista koskeva neuvottelutulos Jalo ry:n ja Paperiliiton välille 27.2.2020

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Paperiliitto ry saavuttivat 27.2.2020 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen uudistamisesta sopimuskaudelle 27.2.2020 - 28.2.2022.

    Lue lisää
  • 09.08.2019
    Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020

    Tasavallan Presidentti vahvisti 5.7.2019 lait, jotka sisältyvät eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen työaikalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 158/2018).

    Uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon yleistymiseen. Lailla vastataan myös työaikadirektiivin ja sen tulkintakäytännön asettamiin vaatimuksiin.

    Uudessa työaikalaissa annetaan työpaikoille välineitä tehdä työpaikkakohtaisia työaikaratkaisuja, joissa voidaan ottaa huomioon niin työnantajan kuin henkilöstönkin työaikatarpeet. Laki laventaa työnantajan ja työntekijän mahdollisuuksia tehdä säännöllistä työaikaa koskeva sopimus. Niin ikään liukuvasta työajasta voidaan jatkossa sopia nykyistä väljemmin.

    Laki mahdollistaa uudesta joustotyöaikaa koskevasta järjestelystä sopimisen työpaikalla. Joustotyöaika voidaan ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella silloin, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyöaika soveltuu erityisesti asiantuntijatehtäviin, joissa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja kokonaisaikataulu.

    Työaikalakiin lisätään työaikapankkia koskevat säännökset. Ne mahdollistavat lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankkiin voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia. Työaikapankkia koskeva säännös lisää työntekijän mahdollisuuksia kerryttää pidempiaikaisia vapaita ja sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän tarpeita.

    Työaikalaissa säädetään työaikasääntelyn puitteet kaikille toimialoille. Käytännössä työajat perustuvat pitkälti alakohtaisissa valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittuihin työaikajärjestelyihin, joihin työaikalain toisin sopimista koskevat säännökset antavat mahdollisuuden. Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia säännöllisen työajan järjestelyistä 52 viikon tasoittumisjaksolla.

    Työaikalaki ja muut lakipakettiin sisältyvät muutokset tulevat voimaan 1.1.2020.

    Lue lisää
  • 04.03.2019
    Eduskunta hyväksyi 26.2.2019 hallituksen esityksen (219/2018) laiksi vuosilomalain muuttamisesta

    Lainmuutoksella vuosilomalakiin tehtiin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisuuden varmistamiseksi välttämättömät muutokset.

    Muutoksilla turvataan työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset oikeudesta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.

    Vuosilomalakiin lisättiin työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä asetettujen vaatimusten täyttämiseksi säännös oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin ja lisävapaapäiviltä maksettavasta korvauksesta.

    Lisäksi työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohtaa koskevaa vuosilomalain säännöstä muutettiin pidentämällä aikaa, jonka kuluessa siirretty vuosiloma voidaan antaa.

    Jos työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn kesäloman antaminen lomakaudella ja talviloman antaminen ennen seuraavan lomakauden alkua ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

    Lainmuutoksen voimaantulo edellyttää vielä Tasavallan Presidentin vahvistamista.

    Lainmuutos on tulossa voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

    Siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voimaantuloa alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta määrättäviin lomiin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

    Lue lisää
  • 25.01.2019
    Työnantajan henkilöstömäärä on jatkossa huomioitava työntekijästä johtuvaa irtisanomista arvioitaessa

    Tasavallan Presidentti vahvisti 18.1.2019 lain työsopimuslain 7 luvun 2 §:n muuttamisesta (HE 227/2018). Lainmuutoksen mukaan pienen työnantajan olosuhteet on huomioitava henkilöperusteisen irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa.

     

    Henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevan työsopimuslain säännöksen mukaan Irtisanomisperusteelta vaaditaan asiallista ja painavaa syytä.

    Irtisanomisperusteen olemassaoloa koskevassa kokonaisharkinnassa otetaan jatkossa huomioon erityisenä seikkana työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä. Käytännössä työntekijöiden lukumäärän merkitys korostuu tilanteissa, joissa työntekijän moitittavalla menettelyllä tai hänen työntekoedellytyksissänsä tapahtuneilla muutoksilla on työnantajan pienen koon vuoksi suhteellisesti tuntuvampia vaikutuksia. Pienellä työnantajalla on usein heikommat mahdollisuudet kestää niitä seurauksia, joita työntekijän lain tai sopimuksen vastainen menettely aiheuttaa.

    Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Lainmuutoksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä. 

    Lainmuutos tulee voimaan 1.7.2019.

    Lue lisää
  • 03.01.2019
    Yhteistoimintalain uudistamista valmisteleva työryhmä asetettu

    Työministeri Jari Lindström asetti 21.12.2018 kolmikantaisen työryhmän selvittämään, vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tekemään ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi.

    Työssään työryhmän tulee arvioida keinoja, joilla voidaan saavuttaa tavoitteet aidosta, luottamukseen perustuvasta ja työyhteisön kaikkia osapuolia hyödyttävästä yhteistoiminnasta työpaikoilla. 

    Työryhmän tulee laatia arvio voimassa olevan lainsäädännön tilasta ja uuden sääntelyn tavoitteista sekä tehdä ehdotus uuden lain suuntaviivoista 14.6.2019 mennessä. Tässä työssä on otettava huomioon EU:n yhteistoimintaa koskeva sääntely ja siihen liittyvä oikeuskäytäntö. Lisäksi nykytilaa koskevassa arviossa on otettava huomioon keskeisten työehtosopimusten yhteistoimintamenettelyä koskevat määräykset.

    Osana työtään työryhmän tulee arvioida selvityshenkilöiden johtaja Katarina Murron ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen selvityksessä olevia ehdotuksia tulevan lainsäädännön valmistelussa.

    Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.3.2020 mennessä.

    Lue lisää
  • 20.12.2018
    Joulutervehdys

    Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2019!

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

    Lue lisää
  • 14.12.2018
    Kansallinen tietosuojalaki astuu voimaan 1.1.2019

    EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) koskee lähtökohtaisesti kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä. Se sisältää säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista. Tietosuoja-asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Asetus jättää kuitenkin tiettyjä mahdollisuuksia kansallisiin poikkeuksiin ja täsmennyksiin.

    EU:n tietosuoja-asetusta täydentävä uusi tietosuojalaki hyväksyttiin marraskuussa eduskunnassa ja tasavallan presidentti vahvisti lain 5.12.2018. Laki tulee voimaan 1.1.2019.

    Kansallista lakia sovelletaan rinnakkain EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa. Tietosuojalaki täsmentää ja täydentää henkilötietojen käsittelyä koskevaa EU:n tietosuoja-asetusta. Laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa panee täytäntöön rikosasioiden tietosuojadirektiivin.

    Kansallisen lain mukaan on mahdollista poiketa tutkimus, tilastointi ja arkistointitarkoituksessa eräistä EU:n tietosuoja-asetuksen velvoitteista, jotka nähdään tarpeellisiksi esim. tutkimustoiminnan tavoitteiden kannalta. Poikkeuksilla tarkoitetaan mm. tilannetta, jossa rekisteröidyllä ei ole mahdollista tarkastella itseään koskevia tietoja. Edellytyksenä poikkeamiselle on kuitenkin henkilötietojen käsittelijän velvollisuus tehdä vaikutusarviointi tai vaihtoehtoisesti sitoutua noudattamaan käytännesääntöjä.

    Tietosuojavaltuutetulle keskitetään kaikki  EU:n tietosuoja-asetus mukaiset valvontatehtävät ja sen johdosta asiamäärän kasvaessa tietosuojavaltuutetun toimistoon perustetaan lisäksi kaksi apulaisvaltuutetun virkaa. Tällä kolmen hengen seuraamuskollegiolla on toimivalta määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu säännösten rikkomisesta.  

    EU:n tietosuoja-asetukseen perustuva hallinnollinen seuraamusmaksu on suuruudeltaan lievimmissä rikkomukissa 10 MEUR tai 2 % yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja vakavammissa 20 MEUR tai 4 % kokonaisliikevaihdosta. Tietosuojalaissa pitäydyttiin hallituksen esityksen mukaisesti kohdentamaan hallinnollinen seuraamusmaksu vain yksityisen sektorin rekisterinpitäjiin ja henkilötietojen käsittelijöihin, mutta jätettiin julkinen sektori seuraamusmaksun soveltamisalan ulkopuolelle.

    Lue lisää
  • 28.11.2018
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n syyskokouksen 27.11.2018 päätökset

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin tiistaina 27.11.2018 Helsingissä.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2019 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet hallituksen esityksen mukaisesti.

    Syyskokous valitsi vuoden 2019 hallituksen seuraavasti:

    Hallitus 2019

    Puheenjohtaja 

    • Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy

    Varapuheenjohtaja

    • Diplomi-insinööri Fredrik Lindeman

    Jäsenet

    • Toimitusjohtaja Per-Henrik Hagberg, Fredman Operations Oy
    • Hallituksen puheenjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • Toimitusjohtaja Pekka Pollari, Hypap Oy
    • Toimitusjohtaja Tuomas Tynnilä, Bong Suomi Oy

    Syyskokous valitsi liiton edustajiksi Yhteinen Toimialaliitto ry:n hallitukseen vuodeksi 2019

    • Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy
    Lue lisää
  • 22.11.2018
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.11.2018 kello 13.00 Helsingissä

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenet kutsutaan liiton sääntömääräiseen syyskokoukseen, joka pidetään

    tiistaina 27.11.2018 kello 13.00 Teollisuuskeskuksen 2. kerroksen neuvottelutilat, osoitteessa Eteläranta 10, 00130 Helsinki.

    Syyskokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokouksen jälkeen kuullaan seuraavat puheenvuorot:

    Ajankohtaiset työlainsäädäntöasiat

    • lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

    EK:n yrittäjyystavoitteet eduskuntavaaleissa 2019

    • asiantuntija Jenni Ruokonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
    Lue lisää
  • 19.10.2018
    Ammattiliitto Pron ylityökielto ei koske pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöitä

    Ammattiliitto Pro ry:n tänään 19.10.2018 julistama  ylityökielto ajalle 25.10.-18.11.2018 ei koske pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöitä. Ylityökielto koskee paperiteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuluvia Pro:n jäseniä.

    Ammattiliitto Pro ry:n hallitus  on tänään tehnyt päätöksen, jonka mukaan  paperiteollisuuden toimihenkilöt aloittavat ylityökiellon torstaina 25. lokakuuta ja se on voimassa 18. marraskuuta saakka. Pron hallitus teki asiasta päätöksen, koska maan hallitus jatkaa lakivalmistelua irtisanomissuojan heikentämiseksi alle 10 hengen yrityksissä. Ylityökielto koskee kaikkia Pron paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työtehtäviä ja niissä työskenteleviä toimihenkilöitä.

    Lue lisää
  • 03.10.2018
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry järjestää Suorituksen johtaminen -koulutuspäivän

    Koulutuksen ajankohta 8.11.2018 kello 9-16.00 (aamukahvi klo 8.30 ->) ja paikkana Technopolis Yliopistonrinne, neuvottelutila Kansleri 8 krs, Kalevantie 2, 33100 Tampere.

    Koulutuspäivän aikana käsitellään seuraavia asioita:

    • Mitä tarkoittaa suorituksen johtaminen?
    • Millaiset prosessit, tehtävät ja työkalut liittyvät suorituksen johtamiseen?
    • Mitkä ovat johdon ja esimiesten tehtävät suorituksen johtamisessa?
    • ​Miten tavoitteita asetetaan, johdetaan ja seurataan?

    Ilmoittautumiset Susanna Yrttimaa-Vernolle susanna.yrttimaa-verno@ytl.fi

    Lue lisää
  • 05.06.2018
    Ns. vaihtelevan työajan sopimuksia koskevat lait voimaan 1.6.2018

    Tasavallan Presidentti vahvisti 18.5.2018 ns. vaihtelevan työajan sopimuksia koskevat lait (Hallituksen esitys 188/2017). Muutokset tulivat voimaan 1.6.2018.

    Lainsäädäntö koskee nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa työaika on sovittu kiinteän työtuntimäärän sijasta liukuvana (esim. 0-40 tuntia/viikossa tai 10-30 tuntia/viikossa). Sääntely koskee myös työntekijöitä, jotka kutsutaan työhön tarvittaessa. Tällaisia sopimuksia kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi.

    Lue lisää
  • 07.05.2018
    Yhteistoimintalain toimivuutta selvitetään

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 4.5.2018  johtaja Katarina Murron ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen selvittämään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain toimivuutta. Selvityksessä tulee erityisesti ottaa kanta seuraaviin kysymyksiin:

    • ovatko lain soveltamisala ja soveltamisalarajaukset tarkoituksenmukaisia?
    • minkälaisia asioita yhteistoimintamenettelyn piiriin tulisi sisällyttää ja minkälaisia menettelytapoja pitäisi soveltaa erityyppisiä asioita käsiteltäessä sekä
    • tulisiko työsuhteen päättämiseen liittyvät neuvottelut säilyttää yhteistoimintalain piiriin kuuluvina asioina vai siirtää osaksi muuta lainsäädäntöä?

    Työsuhteen päättämiseen liittyvien neuvottelujen ja muiden neuvottelujen osalta tulisi erikseen ottaa kantaa mm. henkilöstön tiedonsaantioikeuksiin, yhteistoimintaneuvotteluja koskevien menettelytapasäännösten tarkoituksenmukaisuuteen ja seuraamusjärjestelmän ajantasaisuuteen.

    Selvittäjät laativat myös ehdotuksen yt-lain muutostarpeista. Ehdotus valmistuu tämän vuoden marraskuuhun mennessä.

    Lisäksi selvityksen piiriin kuuluvat tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisperusteiden toimivuus ja suhde individuaaliperusteisiin irtisanomisperusteisiin.

    Lue lisää
  • 24.04.2018
    Työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttaminen - oppisopimuksen tekeminen mahdollista työnantajalle laissa säädetyn lisätyön tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuuden estämättä

    Työnantaja voi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen eli  palkata oppisopimusopiskelijan siitä huolimatta, että samaa työtä olisi normaalitapauksessa tarjottava osa-aikaisille ja takaisinotettaville työntekijöille. Eduskunta on 11.4.2018 hyväksynyt asiaa koskevan hallituksen esityksen (HE 189/2017 vp.). Laki tulee voimaan lähiaikoina.

    Lainmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa oppisopimuksen avulla saatava ammatillinen koulutus kaikilla toimialoilla, myös sellaisen työnantajan palveluksessa, jolla on osa-aikatyötä tekeviä tai takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä. Tavoitteena on lisätä ammatillisesti kouluttautuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia saada oppisopimuskoulutustyöpaikka, ja edistää näin ollen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden pääsyä työelämään ja mahdollisuuksia hankkia työmarkkinoilla vaadittavaa osaamista.

    Lainmuutos oikeuttaa poikkeamaan osa-aikaisia työntekijöitä koskevasta lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta ja irtisanottuja työntekijöitä koskevasta takaisinottovelvollisuudesta. Sen sijaan oppisopimusopiskelijan palkkaamisella ei voitaisi ohittaa työnantajan velvollisuutta tarjota irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle muuta työtä eikä työnantajan velvollisuutta tarjota työtä lomautetulle työntekijälle.

    Oppisopimus on kestoltaan aina määräaikainen. Oppisopimuksen päätyttyä työnantaja saattaa harkita oppisopimuslaisen palkkaamista tavalliseen työsuhteeseen. Tällöin työnantajalla ei ole enää oikeutta poiketa lisätyön tarjoamisesta ja takaisinotosta, vaan työtä on ensisijaisesti tarjottava normaalien sääntöjen mukaan niille, joilla on siihen etuoikeus.

    Lue lisää
  • 12.04.2018
    Vuosilomalain kokonaisuudistuksen valmistelusta luovutaan

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 28.6.2016 työryhmän selvittämään ja valmistelemaan esityksen, jolla vuosilomalain säännökset päivitetään 2020 -luvun tarpeisiin.

    Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti 4.4.2018, että vuosilomalain kokonaisuudistuksen valmistelusta luovutaan. Kokonaisuudistuksen sijasta lakiin valmistellaan ne välttämättömät muutokset, joilla vuosilomalaki saadaan vastaamaan EU -tuomioistuimen ratkaisujen linjauksia vuosilomalailla implementoitujen direktiivien soveltamisesta.

    Lue lisää
  • 30.01.2018
    Pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöiden työehtosopimus sopimuskaudelle 1.2.2018 -31.1.2020 uudistettu

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n hallinnot ovat hyväksyneet liittojen välillä 19.1.2018 saavutetun neuvottelutuloksen työehtosopimuksen uudistamisesta.

    Pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöiden uudistetun työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2018 – 31.1.2020.

    Lue lisää
  • 30.01.2018
    EU:n TIETOSUOJA-ASETUS VOIMAAN 25.5.2018

    EU:n yleistä tietosuoja-asetusta on sovellettava 25.5.2018 alkaen. Uuden sääntelyn myötä yritysten on käsiteltävä entistä huolellisemmin esimerkiksi asiakkaista ja työntekijöistä kerättyjä henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelystä on myös informoitava nykyistä selkeämmin, koska tietosuoja-asetus korostaa henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyyden tärkeyttä.

    Uusi sääntely edellyttää, että henkilötietoja käsittelevä yritys pystyy osoittamaan noudattavansa tietosuoja-asetuksen sääntelyä. Siksi on tärkeätä muun muassa varmistaa, että henkilötietojen käsittelyä koskeva dokumentointi ja sisäinen ohjeistus ovat kunnossa.

    Asetuksen edellyttämät kansalliset lainsäädäntömuutokset ja yksityiskohdat ovat edelleen auki.  

    EK:ssa laaditussa tietopaketissa kuvataan tiiviisti tietosuoja-asetuksen yritysten kannalta keskeistä sisältöä ja listataan, kuinka asetuksen vaatimuksiin voi valmistautua.

    Yritysten on tärkeätä varautua asetuksen vaatimuksiin jo nyt. Työ on hyödyllistä aloittaa henkilötietojen käsittelyn nykytilan kartoituksesta.

    EK:n tietopaketti löytyy EK:n kotisivulta: ek.fi ->EK vaikuttaa ->Yrityslainsäädäntö->Tietosuojalainsäädäntö->Tietopaketti yrityksille.

    EK:n tietopakettia päivitetään, kun kansallisten lainsäädäntömuutosten sisältö tarkentuu ja tietosuoja-asetuksesta muotoutuu soveltamiskäytäntöä.

    Lue lisää
  • 22.01.2018
    Neuvottelutulos toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta

    Jalo ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä saavutettiin 19.1.2018 neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta sopimuskaudelle 1.2.2018-31.1.2020.
    Neuvottelutulos sisältää palkkaratkaisun vuosille 2018 ja 2019 sekä tekstimuutoksia.
    Neuvottelutuloksen mukaisen työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää osapuolten hallintojen käsittelyä ja hyväksymistä.

    Lue lisää
  • 22.01.2018
    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöiden työehtosopimus sopimuskaudelle 1.2.2018 -31.1.2020 uudistettu

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Paperiliitto ry:n hallinnot ovat hyväksyneet liittojen välillä 21.12.2017 saavutetun neuvottelutuloksen työehtosopimuksen uudistamisesta.

    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöiden uudistetun työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2018 – 31.1.2020.

    Lue lisää
  • 04.01.2018
    Neuvottelutulos työehtosopimuksen uudistamisesta

    Jalo ry:n ja Paperiliito ry:n välillä saavutettiin 21.12.2017 neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  työehtosopimuksen uudistamisesta sopimuskaudelle 1.2.2018-31.1.2020.

    Neuvottelutulos sisältää palkkaratkaisun vuosille 2018 ja 2019 sekä tekstimuutoksia.

    Neuvottelutuloksen mukaisen työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää osapuolten hallintojen käsittelyä ja hyväksymistä.

    Lue lisää
  • 08.06.2017
    Vaikuta elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmästandardiin

    Kansainvälistä elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmästandardia (ISO 22000) uusitaan parhaillaan. Tarkennuksia on tehty esimerkiksi terminologiaan, ja lisäksi standardiin on ehdotettu mukaan riskinhallintalähtöistä ajattelumallia. Uusinta on edennyt vaiheeseen, jossa standardiehdotus on lähetetty ISOn jäsenmaihin kansalliselle lausuntokierrokselle.

    Kansallinen äänestys uusitusta standardista Food safety management systems – Requirements for any organization in the food chain on parhaillaan käynnissä. Standardiehdotus on kaikkien luettavissa ja kommentoitavissa SFS:n lausuntopyyntöpalvelussa kesäkuun 15. päivään saakka.

    Standardiehdotukseen on tehty lukuisia yksittäisiä muutoksia ja tarkennuksia. Esimerkiksi terminologia-osuutta on parannettu ja mukaan on otettu riskinhallintalähtöinen ajattelumalli, jonka on tarkoitus erottaa turvallisuuteen liittyvä riski liiketoiminnallisesta riskistä.

    Suuri muutos standardin nykyiseen versioon nähden on asioiden järjestely uudelleen suunnittele – toteuta – arvioi – toimi -mallin (PDCA cycle) mukaisesti. Mallia on otettu viime aikoina käyttöön kaikissa ISOn hallintajärjestelmä- standardeissa, kun niitä on laadittu ja uusittu. Yhtenäisen mallin käyttö helpottaa organisaatioita, jotka ottavat käyttöönsä useampia hallintajärjestelmästandardeja. Tässä standardissa mallin toteuttamisvaiheeseen kuuluu myös elintarvikehuoneiston omavalvontaa koskeva HACCP-järjestelmä.

    Standardin ISO 22000 uusi versio valmistunee vuoden 2018 loppuun mennessä.

    Nyt uusittavana oleva standardiehdotus on osa ISO 22000 -standardisarjaa. Standardisarjan avulla organisaatiot oppivat tunnistamaan ja hallitsemaan elintarvikkeisiin liittyviä turvallisuusuhkia koko ruokaketjun ajan. Standardisarjan tavoite on saada yhtenäiset vaatimukset elintarvikkeiden turvallisuudelle maailmanlaajuisesti. Yksi ratkaisevista tekijöistä ruoan turvallisuuden takaajana on viestintä; toimiva tiedonkulku ruokaketjun molempiin suuntiin auttaa tunnistamaan uhat jokaisessa vaiheessa.

    Suomen kannan nyt lausunnolla olevaan standardiehdotukseen (ISO/DIS 22000) kuten muihinkin elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien standardien äänestyksiin päättää SFS:n seurantaryhmä SR 224 Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmät. Ryhmä on avoin kaikille.

    Elintarviketurvallisuuden uusia julkaisuja käsiteltiin SFS:n tapahtumassa helmikuussa 2017. Tutustu tilaisuudessa esitettyihin materiaaleihin; linkit ovat SFS:n tapahtumakalenterissa.

    Lisätietoja:

    Asiantuntija Eija Mäkinen, SFS

    etunimi.sukunimi@sfs.fi

    Lue lisää
  • 31.03.2017
    Jalo ry:n kevätkokous ja seminaari 26.4.2017 Tampereella

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 26.4.2017 kello 12.00 alkaen Varalan Urheiluopistolla, Tampereella.

    Kevätkokouksen jälkeen on lounas kello 12.30-13.30 ja lounaan  jälkeen on seminaari, jossa kuullaan

    • toimitusjohtaja Mauri Reinilä PackageMedia Oy ja
    • StoraEnso Oyj tai MetsäBoardin edustajan puheenvuorot.

    Virallinen kevätkokouskutsu ja kevätkokouspäivän tarkempi ohjelma on lähetetty jäsenille.

    Lue lisää
  • 25.01.2017
    Tutustu työelämään ja tienaa pöytäkirjat vuosille 2017 - 2019

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry on allekirjoittanut tammikuussa 2017 alan työntekijöitä edustavan Paperiliitto ry:n sekä alan toimihenkilöitä edustavan Ammattiliitto Pro ry:n kanssa ”Tutustu työelämään  ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaa   koskevat pöytäkirjat vuosille 2017 – 2019.  

    Lue lisää
  • 02.01.2017
    Uudistettu hankintalaki voimaan 1.1.2017

    Tasavallan presidentti vahvisti 29.12.2016 uudet julkisia hankintamenettelyjä koskevat lait. Lait astuivat voimaan 1.1.2017. Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin.
    Uusi lainsäädäntö antaa julkisille hankkijoille nykyistä paremmat mahdollisuudet tehdä entistä laadukkaampia, innovatiivisempia, kestävämpiä ja vastuullisempia hankintoja.
    Uuden lainsäädännön tarkoituksena on lisäksi vähentää sekä hankkijoille että tarjoajille tarjouskilpailuista syntyvää hallinnollista taakkaa nostamalla kansallisia kynnysarvoja ja vähentämällä hankintamenettelyn vaatimuksia.
    Hankintalaki velvoittaa julkisyhteisöt ja eräät muut toimijat, kuten vakiintuneesti julkista tukea saavat tahot kilpailuttamaan tietyn euromääräisen rajan ylittävät hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi. Kansalliset kynnysarvot ovat euromääräisiä tasoja, joiden ylittäviin hankintoihin sovelletaan hankintalakeja.
    Tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousee 60 000 euroon nykyisen 30 000 euron sijaan. Sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kynnysarvo kohoaa 100 000 eurosta 400 000 euroon. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo pysyy nykyisessä 150 000 eurossa. Kynnysarvojen alle jäävät hankinnat jäävät hankintalainsäädännön ulkopuolelle.
    Hankintoja suositellaan kilpailutettavaksi pienempinä ja pk-yrityksille sopivampina osina. Ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia voidaan huomioida aiempaa tehokkaammin. Uudistus keventää merkittävästi arvoltaan pienempien hankintojen kilpailuttamismenettelyä ja selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä. Laki mahdollistaa myös joustoja tarjousten arviointiin sekä neuvottelujen laajamittaisempaan käymiseen tarjouskilpailuissa. 
    Uusi hankintalainsäädäntö edistää julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisuutta siten, että julkisyhteisöjen määräysvallassa olevilta yhteisöiltä ei saa tehdä kilpailuttamatta hankintoja, mikäli nämä yhteisöt harjoittavat vähäistä enemmän liiketoimintaa markkinoilla. Hankintalain noudattamisen valvonta annetaan kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäväksi.

    Lue lisää
  • 17.11.2016
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n syyskokous 16.11.2016

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin keskiviikkona 16.11.2016 Helsingissä.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2017 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet.

    Syyskokous valitsi vuoden 2017 hallituksen seuraavasti:

    Hallitus 2017

    Puheenjohtaja 

    • Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy

    Varapuheenjohtaja

    • Diplomi-insinööri Fredrik Lindeman

    Jäsenet

    • Hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman, Fredman Operations Oy
    • Toimitusjohtaja Pekka Ojala, Karto Oy
    • Toimitusjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • Toimitusjohtaja Tom-Peter Helenius, Smurfit Kappa Pirkan Pakkaus Oy
    Lue lisää
  • 15.11.2016
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2016 kello 13.00 Helsingissä

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenet kutsutaan liiton sääntömääräiseen syyskokoukseen, joka pidetään

    keskiviikkona 16.11.2016 kello 13.00

    Teollisuuskeskuksen 2. kerroksen neuvottelutilat, osoitteessa Eteläranta 10, 00130 Helsinki.

    Syyskokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat ja hallituksen esitys ns. vapaan rahaston ohjesäännön vahvistamisesta.

    Lue lisää
  • 23.09.2016
    Paikallista sopimista koskeva jäsentilaisuus lokakuussa

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry järjestää lokakuussa paikallista sopimista koskevan maksuttoman jäsentilaisuuden jäsenyrityksille.
    Tilaisuudessa on tarkoitus käydä läpi paikalliseen sopimiseen liittyviä juridisia näkökohtia sekä käydä läpi työehtosopimusten mahdollistamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet.
    Tarkempaa tietoa tulee myöhemmin.

    Lue lisää
  • 23.09.2016
    Paikallista sopimista koskeva jäsentilaisuus lokakuussa

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry järjestää lokakuussa paikallista sopimista koskevan maksuttoman jäsentilaisuuden jäsenyrityksille.
    Tilaisuudessa on tarkoitus käydä läpi paikalliseen sopimiseen liittyviä juridisia näkökohtia sekä käydä läpi työehtosopimusten mahdollistamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet.
    Tarkempaa tietoa tulee myöhemmin.

    Lue lisää
  • 29.06.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalan kilpailukykysopimuksen mukaiset työehtosopimukset sopimuskaudelle 1.2.2017-31.1.2017 allekirjoitettu

    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti uudistetut  työehtosopimukset sopimuskaudelle 1.2.2017 – 31.1.2018 allekirjoitettiin Paperiliitto ry:n kanssa 16.6.2016 ja  Ammattiliitto Pro  ry:n kanssa 15.6.2016. 

    Lue lisää
  • 29.06.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalan kilpailukykysopimuksen mukaiset työehtosopimukset sopimuskaudelle 1.2.2017-31.1.2017 allekirjoitettu

    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti uudistetut  työehtosopimukset sopimuskaudelle 1.2.2017 – 31.1.2018 allekirjoitettiin Paperiliitto ry:n kanssa 16.6.2016 ja  Ammattiliitto Pro  ry:n kanssa 15.6.2016. 

    Lue lisää
  • 31.05.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöille kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos 30.5.2016

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Ammattiliitto Pro  saavuttivat 30.5.2016 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan  toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti sopimuskaudelle 1.2.2017.-31.1.2018.

    Lue lisää
  • 31.05.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöille kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos 30.5.2016

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Ammattiliitto Pro  saavuttivat 30.5.2016 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan  toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti sopimuskaudelle 1.2.2017.-31.1.2018.

    Lue lisää
  • 24.05.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalalle kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos 24.5.2016

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Paperiliitto ry  saavuttivat 24.5.2016 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan  työehtosopimuksen uudistamisesta ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti sopimuskaudelle 1.2.2017.-31.1.2018.

    Lue lisää
  • 24.05.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalalle kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos 24.5.2016

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Paperiliitto ry  saavuttivat 24.5.2016 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan  työehtosopimuksen uudistamisesta ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti sopimuskaudelle 1.2.2017.-31.1.2018.

    Lue lisää
  • 21.04.2016
    Eskimo Finland Oy:n nimi muuttui 14.4.2016 Fredman Group Oy:ksi

    Fredman Group Oy:ksi muuttuneen Eskimo Finland Oy:n myynti tilikaudella 2015 oli noin 26 miljoonaa euroa. Siitä noin 14 miljoonaa koostui ammattikeittiö- ja horeca-liiketoiminnasta ja 12 miljoonaa kuluttajaliiketoiminnasta.

    Fredman Groupin tavoitteena on kasvaa ja kansainvälistyä uutta osaamista ja verkostoja yhdistämällä. Fredman Group on suomalainen perheyritys.

    Lisätietoja: toimitusjohtaja Peter Fredman, p. 050 4011 616 tai peter.fredman@fredmangroup.com

    Lue lisää
  • 21.04.2016
    Eskimo Finland Oy:n nimi muuttui 14.4.2016 Fredman Group Oy:ksi

    Fredman Group Oy:ksi muuttuneen Eskimo Finland Oy:n myynti tilikaudella 2015 oli noin 26 miljoonaa euroa. Siitä noin 14 miljoonaa koostui ammattikeittiö- ja horeca-liiketoiminnasta ja 12 miljoonaa kuluttajaliiketoiminnasta.

    Fredman Groupin tavoitteena on kasvaa ja kansainvälistyä uutta osaamista ja verkostoja yhdistämällä. Fredman Group on suomalainen perheyritys.

    Lisätietoja: toimitusjohtaja Peter Fredman, p. 050 4011 616 tai peter.fredman@fredmangroup.com

    Lue lisää
  • 09.12.2015
    Työryhmä valmistelemaan paikallista sopimista ja henkilöstön asemaa edistävää lainsäädäntöä

    Hallitus asetti 8.12.2015 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallista sopimista edistävää ja henkilöstön asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä. 

    Työryhmän toimeksiannon ytimessä on valmistella yhteisesti hyväksyttävät pelisäännöt paikallisen sopimisen salliviksi määräyksiksi työajoista ja palkoista. Työryhmän tulee tehdä ehdotukset henkilöstön asemaa vahvistavista toimista yrityksen päätöksenteossa sekä huolehtia siitä, että työpaikkatasoisen sopimisen tasapainoiset edellytykset turvataan.

    Työryhmä valmistelee myös muutokset työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja opintovapaalakiin, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle eli järjestäytymättömälle työnantajalle yhtäläiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella.

    Lisäksi työryhmä valmistelee työaikalain muutokset, joilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden oikeutta sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta, väljennetään liukuvan työajan sääntelyä ja lisätään työaikapankkia koskevat säännökset.

    Työryhmän tulee laatia ehdotuksensa 15.3.2016 mennessä. Sen jälkeen lakiluonnos lähtee lausunnoille. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2016. Lakien on tarkoitus tulla voimaan syyskuussa 2016.  

    Paikallista sopimista koskevia lainsäädäntömuutoksia valmisteleva kolmikantainen työryhmä päätös

    Lue lisää
  • 09.12.2015
    Työryhmä valmistelemaan paikallista sopimista ja henkilöstön asemaa edistävää lainsäädäntöä

    Hallitus asetti 8.12.2015 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallista sopimista edistävää ja henkilöstön asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä. 

    Työryhmän toimeksiannon ytimessä on valmistella yhteisesti hyväksyttävät pelisäännöt paikallisen sopimisen salliviksi määräyksiksi työajoista ja palkoista. Työryhmän tulee tehdä ehdotukset henkilöstön asemaa vahvistavista toimista yrityksen päätöksenteossa sekä huolehtia siitä, että työpaikkatasoisen sopimisen tasapainoiset edellytykset turvataan.

    Työryhmä valmistelee myös muutokset työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja opintovapaalakiin, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle eli järjestäytymättömälle työnantajalle yhtäläiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella.

    Lisäksi työryhmä valmistelee työaikalain muutokset, joilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden oikeutta sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta, väljennetään liukuvan työajan sääntelyä ja lisätään työaikapankkia koskevat säännökset.

    Työryhmän tulee laatia ehdotuksensa 15.3.2016 mennessä. Sen jälkeen lakiluonnos lähtee lausunnoille. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2016. Lakien on tarkoitus tulla voimaan syyskuussa 2016.  

    Paikallista sopimista koskevia lainsäädäntömuutoksia valmisteleva kolmikantainen työryhmä päätös

    Lue lisää
  • 30.11.2015
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n syyskokous 26.11.2015

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina 26.11.2015 Helsingissä.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet.

    Syyskokous valitsi vuoden 2016 hallituksen seuraavasti:

    Hallitus 2016

    Puheenjohtaja 

    • Toimitusjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy

    Varapuheenjohtaja

    • Diplomi-insinööri Fredrik Lindeman

    Jäsenet

    • Toimitusjohtaja Peter Fredman, Eskimo Finland Oy
    • Toimitusjohtaja Pekka Ojala, Karto Oy
    • Toimitusjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • Toimitusjohtaja Rauno Viljakainen, A&R Carton Oy 
    Lue lisää
  • 30.11.2015
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n syyskokous 26.11.2015

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina 26.11.2015 Helsingissä.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet.

    Syyskokous valitsi vuoden 2016 hallituksen seuraavasti:

    Hallitus 2016

    Puheenjohtaja 

    • Toimitusjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy

    Varapuheenjohtaja

    • Diplomi-insinööri Fredrik Lindeman

    Jäsenet

    • Toimitusjohtaja Peter Fredman, Eskimo Finland Oy
    • Toimitusjohtaja Pekka Ojala, Karto Oy
    • Toimitusjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • Toimitusjohtaja Rauno Viljakainen, A&R Carton Oy 
    Lue lisää
  • 14.09.2015
    Työnseisaus 18.9.2015 kello 06.00 pahvin- ja paperinjalostusalalla

    Paperiliitto r.y. ilmoitti 11.9.2015, että kaikkia Paperiteollisuuden tyoehtosopi­muksen, Pahvin- ja Paperinjalostusalan tyoehtosopimuksen sekä Paperiliitto ry:n ja Kemianteollisuus ry:n välisten sopimusten piiriin kuuluvia töitä koskevasta työnseisauksesta. Työnseisaus järjeste­tään vastalauseena hallituksen esittämille työelämää koskeville heikennyksille. Työnseisaus alkaa 18.9.2015 kello 06.00 ja päät­tyy 19.9.2015 kello 06.00.

    Lue lisää
  • 14.09.2015
    Työnseisaus 18.9.2015 kello 06.00 pahvin- ja paperinjalostusalalla

    Paperiliitto r.y. ilmoitti 11.9.2015, että kaikkia Paperiteollisuuden tyoehtosopi­muksen, Pahvin- ja Paperinjalostusalan tyoehtosopimuksen sekä Paperiliitto ry:n ja Kemianteollisuus ry:n välisten sopimusten piiriin kuuluvia töitä koskevasta työnseisauksesta. Työnseisaus järjeste­tään vastalauseena hallituksen esittämille työelämää koskeville heikennyksille. Työnseisaus alkaa 18.9.2015 kello 06.00 ja päät­tyy 19.9.2015 kello 06.00.

    Lue lisää
  • 04.09.2015
    Pakkausten tuottajavastuu siirtyy vuoden 2016 alussa kokonaisuudessaan tuottajavastuussa oleville yrityksille

    Yrityksillä, joiden tuotteiden mukana Suomen markkinoille jää pakkauksia, on ns. tuottajavastuu pakkauksistaan. Tuottajavastuun mukaan tuottajien eli yritysten on järjestettävä sekä pakkausjätteiden kierrätys että kuluttajapakkausten keräys ja maksettava siitä aiheutuvat kustannukset.

    Vastuu kuluttajapakkausten keräyksestä alkaa vuoden 2016 alusta, josta lähtien jätelain mukainen vastuu pakkausjätteiden kierrätyksestä siirtyi kokonaisuudessaan pakkauksistaan tuottajavastuussa oleville yrityksille.

    Pakkausten tuottajavastuu on yrityksillä, jotka pakkaavat tuotteita Suomessa tai tuovat pakattuja tuotteita Suomeen ja joiden liikevaihto on vähintään 1M€.

    Pakkauksistaan tuottajavastuussa oleva yritys voi helpoiten hoitaa velvoitteensa tekemällä sopimuksen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa, joka on voittoa tavoittelematon, Suomen teollisuuden ja kaupan vuonna 1997 perustama ja omistama palveluyhtiö.

    Kuluttajille RINKI tarjoaa vuoden 2016 alusta alkaen Rinki -ekopisteverkoston ja verkoston 1 850 pisteeseen voi kuluttaja palauttaa kuitu-, metalli- ja lasipakkausjätteitä, 500 pisteessä kerätään myös muovipakkauksia.

    RINKI avaa lokakuussa 2015 uudistetun Rinkiin.fi -verkkosivuston.

    Lisätietoja pakkausten tuottajavastuusta ja siihen liittyvistä kysymyksistä löytyy Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kotisivuilta www.rinkiin.fi

    Lue lisää
  • 04.09.2015
    Pakkausten tuottajavastuu siirtyy vuoden 2016 alussa kokonaisuudessaan tuottajavastuussa oleville yrityksille

    Yrityksillä, joiden tuotteiden mukana Suomen markkinoille jää pakkauksia, on ns. tuottajavastuu pakkauksistaan. Tuottajavastuun mukaan tuottajien eli yritysten on järjestettävä sekä pakkausjätteiden kierrätys että kuluttajapakkausten keräys ja maksettava siitä aiheutuvat kustannukset.

    Vastuu kuluttajapakkausten keräyksestä alkaa vuoden 2016 alusta, josta lähtien jätelain mukainen vastuu pakkausjätteiden kierrätyksestä siirtyi kokonaisuudessaan pakkauksistaan tuottajavastuussa oleville yrityksille.

    Pakkausten tuottajavastuu on yrityksillä, jotka pakkaavat tuotteita Suomessa tai tuovat pakattuja tuotteita Suomeen ja joiden liikevaihto on vähintään 1M€.

    Pakkauksistaan tuottajavastuussa oleva yritys voi helpoiten hoitaa velvoitteensa tekemällä sopimuksen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa, joka on voittoa tavoittelematon, Suomen teollisuuden ja kaupan vuonna 1997 perustama ja omistama palveluyhtiö.

    Kuluttajille RINKI tarjoaa vuoden 2016 alusta alkaen Rinki -ekopisteverkoston ja verkoston 1 850 pisteeseen voi kuluttaja palauttaa kuitu-, metalli- ja lasipakkausjätteitä, 500 pisteessä kerätään myös muovipakkauksia.

    RINKI avaa lokakuussa 2015 uudistetun Rinkiin.fi -verkkosivuston.

    Lisätietoja pakkausten tuottajavastuusta ja siihen liittyvistä kysymyksistä löytyy Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kotisivuilta www.rinkiin.fi

    Lue lisää
  • 11.08.2015
    Neuvottelutulos toimihenkilöiden vuoden 2016 palkankorotuksista

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n  välillä  saavutettiin 10.8.2015 työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 allekirjoittaman ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisua koskevan pöytäkirjan mukainen neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  toimihenkilöiden työehtosopimuksen 2014–2017 toisen jakson 1.3.2016–31.1.2017 palkkaratkaisuksi. 

    Lue lisää
  • 11.08.2015
    Neuvottelutulos toimihenkilöiden vuoden 2016 palkankorotuksista

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n  välillä  saavutettiin 10.8.2015 työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 allekirjoittaman ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisua koskevan pöytäkirjan mukainen neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  toimihenkilöiden työehtosopimuksen 2014–2017 toisen jakson 1.3.2016–31.1.2017 palkkaratkaisuksi. 

    Lue lisää
  • 05.08.2015
    Neuvottelutulos työntekijöiden vuoden 2016 palkankorotuksista

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä  saavutettiin 4.8.2015 työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 allekirjoittaman ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisua koskevan pöytäkirjan mukainen neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  työntekijöiden työehtosopimuksen 2014–2017 toisen jakson 1.1.2016–31.1.2017 palkkaratkaisuksi. 

    Lue lisää
  • 05.08.2015
    Neuvottelutulos työntekijöiden vuoden 2016 palkankorotuksista

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä  saavutettiin 4.8.2015 työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 allekirjoittaman ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisua koskevan pöytäkirjan mukainen neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  työntekijöiden työehtosopimuksen 2014–2017 toisen jakson 1.1.2016–31.1.2017 palkkaratkaisuksi. 

    Lue lisää
  • 02.06.2015
    Esa Leivo InterMail Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi

    Esa Leivo on nimitetty InterMail Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi.

    Hän siirtyy tehtäväänsä myynti- ja markkinointijohtajan paikalta 1.4.2015 alkaen.

    InterMail Suomi Oy on osa InterMail-konsernia, joka on toiseksi suurin toimija Pohjoismaiden kirjekuorimarkkinoilla. Suomessa yhtiön palvelut kattavat markkinoiden monipuolisimman kirjekuorivalikoiman, pakkaustuotteet sekä johtavat paperimerkit.

    Lisätiedot:
    Esa Leivo
    Puh. 0400 620 995
    esa.leivo@intermail.fi

    Lue lisää
  • 02.06.2015
    Karto Oy osti HobbyOffice Oy:n koko osakekannan

    Karto Oy on 29.5.2015 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut koko HobbyOffice Oy:n osakekannan. HobbyOffice Oy jatkaa itsenäisenä yrityksenä osana Karto -konsernia. Osakekauppa ei vaikuta HobbyOfficen henkilökuntaan tai normaaliin toimintaan.

    ”Tehty osakekauppa on kasvustrategiamme mukainen. Haluamme olla yhä vahvempi toimija käyttötavarasektorissa ja HobbyOfficen tuoteportfolio tukee erinomaisesti tätä strategiaa. Yhdistämällä voimamme ja hyödyntämällä sekä yritystemme että tuotteidemme synergiaetuja pystymme jatkamaan kasvua vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta” toteaa Karto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ojala.

    ”HobbyOfficen kannalta Karton tarjoama laajempi resurssipohja, lisenssit ja toiminnan kehittämisen mahdollisuudet antavat eväät kasvumme jatkumiselle. Osana Karto –konsernia olemme toimija joka voi entistä paremmin palvella niin olemassa olevia asiakkaitamme kuin saavuttaa uusia asiakkuuksia laajempien resurssien ja tuote- sekä palveluvalikoiman kehittymisen kautta” sanoo HobbyOffice Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mattila.

    Lisätietoja antavat: 
    Toimitusjohtaja Pekka Ojala, Karto Oy, 050 599 1674, pekka.ojala@karto.fi sekä Toimitusjohtaja Pekka Mattila, HobbyOffice Oy, 040 900 6410, pekka.mattila@hobbyoffice.fi

    Karto Oy on vuodesta 1971 toiminut yritys jonka päätuotealueet ovat posti- ja onnittelukortit, adressit, lahjapaketoinnin tuotteet sekä sisustus- ja kattaustuotteet. Karto-konserniin kuuluvat Karton ja Suomen Pokkaritukun lisäksi myös Eestissä toimiva Karto Eesti ja Latviassa ja Liettuassa toimiva Puse Plus.  Karto konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli noin 18 milj eur.

    HobbyOffice Oy myy ja markkinoi laadukkaita askartelu-, koulu- ja toimistotarvikkeita Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. HobbyOffice-konserniin kuuluu Tampereella toimiva HobbyOffice Oy ja Eestissä toimiva OnePlast Oü, yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 3 milj. euroa. Yli 20 vuoden kokemus ja laadukkaimpien valmistajien tuntemus takaavat asiakkaillemme kustannustehokkaan yhteistyöketjun. Toiminta-ajatuksemme on varmistaa asiakkaidemme kilpailukyky tarjoamalla mahdollisimman monipuolista askartelu-, koulu- sekä toimistotuotteiden valikoimaa valjastettuna ajanmukaisilla logistisilla ratkaisuilla.

    Lue lisää
  • 02.06.2015
    Esa Leivo InterMail Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi

    Esa Leivo on nimitetty InterMail Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi.

    Hän siirtyy tehtäväänsä myynti- ja markkinointijohtajan paikalta 1.4.2015 alkaen.

    InterMail Suomi Oy on osa InterMail-konsernia, joka on toiseksi suurin toimija Pohjoismaiden kirjekuorimarkkinoilla. Suomessa yhtiön palvelut kattavat markkinoiden monipuolisimman kirjekuorivalikoiman, pakkaustuotteet sekä johtavat paperimerkit.

    Lisätiedot:
    Esa Leivo
    Puh. 0400 620 995
    esa.leivo@intermail.fi

    Lue lisää
  • 02.06.2015
    Karto Oy osti HobbyOffice Oy:n koko osakekannan

    Karto Oy on 29.5.2015 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut koko HobbyOffice Oy:n osakekannan. HobbyOffice Oy jatkaa itsenäisenä yrityksenä osana Karto -konsernia. Osakekauppa ei vaikuta HobbyOfficen henkilökuntaan tai normaaliin toimintaan.

    ”Tehty osakekauppa on kasvustrategiamme mukainen. Haluamme olla yhä vahvempi toimija käyttötavarasektorissa ja HobbyOfficen tuoteportfolio tukee erinomaisesti tätä strategiaa. Yhdistämällä voimamme ja hyödyntämällä sekä yritystemme että tuotteidemme synergiaetuja pystymme jatkamaan kasvua vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta” toteaa Karto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ojala.

    ”HobbyOfficen kannalta Karton tarjoama laajempi resurssipohja, lisenssit ja toiminnan kehittämisen mahdollisuudet antavat eväät kasvumme jatkumiselle. Osana Karto –konsernia olemme toimija joka voi entistä paremmin palvella niin olemassa olevia asiakkaitamme kuin saavuttaa uusia asiakkuuksia laajempien resurssien ja tuote- sekä palveluvalikoiman kehittymisen kautta” sanoo HobbyOffice Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mattila.

    Lisätietoja antavat: 
    Toimitusjohtaja Pekka Ojala, Karto Oy, 050 599 1674, pekka.ojala@karto.fi sekä Toimitusjohtaja Pekka Mattila, HobbyOffice Oy, 040 900 6410, pekka.mattila@hobbyoffice.fi

    Karto Oy on vuodesta 1971 toiminut yritys jonka päätuotealueet ovat posti- ja onnittelukortit, adressit, lahjapaketoinnin tuotteet sekä sisustus- ja kattaustuotteet. Karto-konserniin kuuluvat Karton ja Suomen Pokkaritukun lisäksi myös Eestissä toimiva Karto Eesti ja Latviassa ja Liettuassa toimiva Puse Plus.  Karto konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli noin 18 milj eur.

    HobbyOffice Oy myy ja markkinoi laadukkaita askartelu-, koulu- ja toimistotarvikkeita Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. HobbyOffice-konserniin kuuluu Tampereella toimiva HobbyOffice Oy ja Eestissä toimiva OnePlast Oü, yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 3 milj. euroa. Yli 20 vuoden kokemus ja laadukkaimpien valmistajien tuntemus takaavat asiakkaillemme kustannustehokkaan yhteistyöketjun. Toiminta-ajatuksemme on varmistaa asiakkaidemme kilpailukyky tarjoamalla mahdollisimman monipuolista askartelu-, koulu- sekä toimistotuotteiden valikoimaa valjastettuna ajanmukaisilla logistisilla ratkaisuilla.

    Lue lisää
  • 07.04.2015
    Oy Orapac Ab lisää kapasiteettiaan uusilla investoinneilla

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenyritys Oy Orapac Ab investoi 1,0 milj. euroa uuteen stanssauskoneeseen sekä uuteen hukkapaperin käsittelylaitteistoon. Asennustyöt aloitetaan kesän aikana ja työn arvioidaan valmistuvan vuoden lopulla. Investointi tukee aiemmin tehtyjä strategisia kehitysinvestointeja ja nostaa valmistusprosessien automaatiotasoa. Uusien investointien myötä miniaaltopahvi- ja kartonkipakkausten stanssauskapasiteetti kaksinkertaistuu. Investointiin sisältyy integroitu hukkapaperin käsittelylaitteisto, jonka avulla pystytään käsittelemään stanssausprosessissa syntyvä kasvava hukkapaperin määrä.

    Uudessa tasostanssauskoneessa arkit rekisteröidään optisella lukulaitteella, mikä lisää tarkkuutta ja parantaa stanssattujen pakkausten laatua samalla kun stanssausvirheiden mahdollisuus minimoituu. Ympäristövaikutukset vähenevät, kun paalauskone puristaa pakkausten stanssaamisesta syntyvän hukkapaperin noin 500 kg:n paaleiksi, jotka voidaan toimittaa suoraan paperitehtaalle uusiokäyttöön ilman välikäsittelyä.

    Oy Orapac Ab on vuonna 1990 perustettu kotimainen perheyritys, joka toimii pakkausalalla ja valmistaa pakkauksia pääasiassa offsetpainetusta miniaaltopahvista ja kartongista Oravaisten perinteikkäässä tehdasympäristössä. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 4,3 milj. euroa ja yrityksen palveluksessa työskenteli 23 kokoaikaista työntekijää.

    Lisätietoa:

    Toimitusjohtaja Fredric Tidström, puh 050 341 4405

    www.orapac.fi

    Lue lisää
  • 07.04.2015
    Oy Orapac Ab lisää kapasiteettiaan uusilla investoinneilla

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenyritys Oy Orapac Ab investoi 1,0 milj. euroa uuteen stanssauskoneeseen sekä uuteen hukkapaperin käsittelylaitteistoon. Asennustyöt aloitetaan kesän aikana ja työn arvioidaan valmistuvan vuoden lopulla. Investointi tukee aiemmin tehtyjä strategisia kehitysinvestointeja ja nostaa valmistusprosessien automaatiotasoa. Uusien investointien myötä miniaaltopahvi- ja kartonkipakkausten stanssauskapasiteetti kaksinkertaistuu. Investointiin sisältyy integroitu hukkapaperin käsittelylaitteisto, jonka avulla pystytään käsittelemään stanssausprosessissa syntyvä kasvava hukkapaperin määrä.

    Uudessa tasostanssauskoneessa arkit rekisteröidään optisella lukulaitteella, mikä lisää tarkkuutta ja parantaa stanssattujen pakkausten laatua samalla kun stanssausvirheiden mahdollisuus minimoituu. Ympäristövaikutukset vähenevät, kun paalauskone puristaa pakkausten stanssaamisesta syntyvän hukkapaperin noin 500 kg:n paaleiksi, jotka voidaan toimittaa suoraan paperitehtaalle uusiokäyttöön ilman välikäsittelyä.

    Oy Orapac Ab on vuonna 1990 perustettu kotimainen perheyritys, joka toimii pakkausalalla ja valmistaa pakkauksia pääasiassa offsetpainetusta miniaaltopahvista ja kartongista Oravaisten perinteikkäässä tehdasympäristössä. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 4,3 milj. euroa ja yrityksen palveluksessa työskenteli 23 kokoaikaista työntekijää.

    Lisätietoa:

    Toimitusjohtaja Fredric Tidström, puh 050 341 4405

    www.orapac.fi

    Lue lisää
  • 20.03.2015
    Toimintakertomus 2014

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n hallitus hyväksyi 18.3.2015 pitämässään kokouksessa yhdistyksen toimintakertomuksen vuoden 2014 toiminnasta.

    Vuoden 2014 aikana aloitettiin Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n toiminnan kehittäminen, jonka lähtökohtana oli yhdistyksen toiminnan kehittäminen vastaamaan sekä jäsenyritysten että toimialan haasteita ja odotuksia. Toiminnan tavoitteeksi asetettiin jatkojalostajien kilpailukyvyn turvaaminen ja toimintaedellytysten parantaminen sekä olla haluttu yhteistyökumppani jäsenyrityksille, toimialalle ja sidosryhmille.

    Yhdistyksen toiminnan kehittämiseen liittyen yhdistyksen nimi ja säännöt uudistettiin. Yhdistyksen uusi nimi on Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry, joka rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 4.12.2014.  Yhdistyksen nimen ohella uudistettiin yhdistyksen visuaalinen ilme, slogan ja kotisivut. Yhdistyksen slogan on ”Jalosta arvoa” ja kotisivut ”www.jaloliitto.fi”

    Yhdistyksen toiminnan kehittämiseen liittyen Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry päätti aloittaa toiminnan itsenäisenä yhdistyksenä vuoden 2015 alusta lukien siten, että se on jatkossa Yleinen Teollisuusliitto ry:n jäsenliitto. Yhteistoimintasopimus Yleinen teollisuusliitto ry:n kanssa allekirjoitettiin 27.11.2014.

    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014 – 2017 uudistettiin ja painatettiin. Työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.3.2014–31.1.2017. Työntekijöiden osalta vuoden 2014 palkantarkistusajankohta oli 1.7.2014. Toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.5.2014–31.1.2017 ja toimihenkilöiden osalta vuoden 2014 palkantarkistusajankohta oli 1.9.2014.

    Työehtosopimusratkaisujen yhteydessä perustetut työryhmät käynnistivät toimeksiantojensa mukaisen työskentelyn.

    Liittojen välinen työaikatyöryhmä etene työssään siten, että Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä allekirjoitettiin 8.10.2014 pahvin- ja paperinjalostusalan keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35) koskeva pöytäkirja. Allekirjoitettu pöytäkirja koskee keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35), jota tehdään kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa siten, että työskentely keskeytyy viikonvaihteen ajaksi. TAM 35 koskeva pöytäkirja mahdollistaa tässä työaikamuodossa paikallisesti sopimalla myös ns. keskimääräisen viikkotyöajan käyttämisen. TAM 35 koskeva pöytäkirja tulee voimaan 1.1.2015 lukien.

    Kertomusvuoden aikana lähetettiin jäsenyrityksille 22 jäsenkirjettä.

    Hallitus 2014

    puheenjohtaja             toimitusjohtaja Peter Fredman                         Eskimo Finland Oy

    varapuheenjohtaja     toimitusjohtaja Kari Lähteenmäki                    Bong Suomi Oy

    jäsenet                          toimitusjohtaja Heikki Jousi                               Hj. Jousi Oy

                                           toimitusjohtaja Fredrik Lindeman                     InterMail Suomi Oy

        hallituksen. puheenjohtaja Anne Lindström    Kansiopalvelu Oy

        toimitusjohtaja Liisa Peltola                                Peltolan Pussi Oy

        hallituksen puheenjohtaja Pekka Piippo          Pakkaus Piippo Oy

        toimitusjohtaja Fredric Tidström                        Oy Orapac Ab

    Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa.

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous pidettiin 31.1.2014 ja syyskokous 27.11.2014.

    Kertomusvuoden aikana yhdistyksellä ei ollut omaa henkilöstöä, vaan sen asioita hoitivat Yleinen Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöt.  Kertomusvuoden aikana yhdistyksellä ei ollut omaa Taloushallintoa eikä kirjanpitoa, vaan sen tulot ja menot olivat osa Yleinen Teollisuusliitto ry:n taloushallintoa.

    Lue lisää
  • 20.03.2015
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n helmikuu 2015 jäsenkyselyn tulokset

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n vuoden 2015 toimintasuunnitelman mukaan yksi liiton toiminnan kehittämiseen liittyvä toimenpide on jäsenkyselyn suorittaminen.

    Jäsenkysely suoritettiin helmikuussa 2015 ja kysely lähetettiin kaikille jäsenyrityksille.

    Jäsenkyselyn avulla kartoitettiin jäsenyritysten arvioita liiton nykytilasta ja odotuksia saatavista jäsenpalveluista sekä näkemyksiä toiminnan painopistealueista.

    Liiton hallitus on käsitellyt jäsenkyselyn tulosia ja on jo päättänyt käynnistää hankkeen, jolla pyritään edesauttamaan liiton ja sen jäsenyritysten julkista tunnettuutta/näkyvyyttä.

    Lue lisää
  • 20.03.2015
    Toimintakertomus 2014

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n hallitus hyväksyi 18.3.2015 pitämässään kokouksessa yhdistyksen toimintakertomuksen vuoden 2014 toiminnasta.

    Vuoden 2014 aikana aloitettiin Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n toiminnan kehittäminen, jonka lähtökohtana oli yhdistyksen toiminnan kehittäminen vastaamaan sekä jäsenyritysten että toimialan haasteita ja odotuksia. Toiminnan tavoitteeksi asetettiin jatkojalostajien kilpailukyvyn turvaaminen ja toimintaedellytysten parantaminen sekä olla haluttu yhteistyökumppani jäsenyrityksille, toimialalle ja sidosryhmille.

    Yhdistyksen toiminnan kehittämiseen liittyen yhdistyksen nimi ja säännöt uudistettiin. Yhdistyksen uusi nimi on Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry, joka rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 4.12.2014.  Yhdistyksen nimen ohella uudistettiin yhdistyksen visuaalinen ilme, slogan ja kotisivut. Yhdistyksen slogan on ”Jalosta arvoa” ja kotisivut ”www.jaloliitto.fi”

    Yhdistyksen toiminnan kehittämiseen liittyen Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry päätti aloittaa toiminnan itsenäisenä yhdistyksenä vuoden 2015 alusta lukien siten, että se on jatkossa Yleinen Teollisuusliitto ry:n jäsenliitto. Yhteistoimintasopimus Yleinen teollisuusliitto ry:n kanssa allekirjoitettiin 27.11.2014.

    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014 – 2017 uudistettiin ja painatettiin. Työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.3.2014–31.1.2017. Työntekijöiden osalta vuoden 2014 palkantarkistusajankohta oli 1.7.2014. Toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.5.2014–31.1.2017 ja toimihenkilöiden osalta vuoden 2014 palkantarkistusajankohta oli 1.9.2014.

    Työehtosopimusratkaisujen yhteydessä perustetut työryhmät käynnistivät toimeksiantojensa mukaisen työskentelyn.

    Liittojen välinen työaikatyöryhmä etene työssään siten, että Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä allekirjoitettiin 8.10.2014 pahvin- ja paperinjalostusalan keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35) koskeva pöytäkirja. Allekirjoitettu pöytäkirja koskee keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35), jota tehdään kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa siten, että työskentely keskeytyy viikonvaihteen ajaksi. TAM 35 koskeva pöytäkirja mahdollistaa tässä työaikamuodossa paikallisesti sopimalla myös ns. keskimääräisen viikkotyöajan käyttämisen. TAM 35 koskeva pöytäkirja tulee voimaan 1.1.2015 lukien.

    Kertomusvuoden aikana lähetettiin jäsenyrityksille 22 jäsenkirjettä.

    Hallitus 2014

    puheenjohtaja             toimitusjohtaja Peter Fredman                         Eskimo Finland Oy

    varapuheenjohtaja     toimitusjohtaja Kari Lähteenmäki                    Bong Suomi Oy

    jäsenet                          toimitusjohtaja Heikki Jousi                               Hj. Jousi Oy

                                           toimitusjohtaja Fredrik Lindeman                     InterMail Suomi Oy

        hallituksen. puheenjohtaja Anne Lindström    Kansiopalvelu Oy

        toimitusjohtaja Liisa Peltola                                Peltolan Pussi Oy

        hallituksen puheenjohtaja Pekka Piippo          Pakkaus Piippo Oy

        toimitusjohtaja Fredric Tidström                        Oy Orapac Ab

    Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa.

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous pidettiin 31.1.2014 ja syyskokous 27.11.2014.

    Kertomusvuoden aikana yhdistyksellä ei ollut omaa henkilöstöä, vaan sen asioita hoitivat Yleinen Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöt.  Kertomusvuoden aikana yhdistyksellä ei ollut omaa Taloushallintoa eikä kirjanpitoa, vaan sen tulot ja menot olivat osa Yleinen Teollisuusliitto ry:n taloushallintoa.

    Lue lisää
  • 20.03.2015
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n helmikuu 2015 jäsenkyselyn tulokset

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n vuoden 2015 toimintasuunnitelman mukaan yksi liiton toiminnan kehittämiseen liittyvä toimenpide on jäsenkyselyn suorittaminen.

    Jäsenkysely suoritettiin helmikuussa 2015 ja kysely lähetettiin kaikille jäsenyrityksille.

    Jäsenkyselyn avulla kartoitettiin jäsenyritysten arvioita liiton nykytilasta ja odotuksia saatavista jäsenpalveluista sekä näkemyksiä toiminnan painopistealueista.

    Liiton hallitus on käsitellyt jäsenkyselyn tulosia ja on jo päättänyt käynnistää hankkeen, jolla pyritään edesauttamaan liiton ja sen jäsenyritysten julkista tunnettuutta/näkyvyyttä.

    Lue lisää
  • 03.02.2015
    DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy

    DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy on Jalo Ry:n uusi jäsenyritys.

    Lue lisää
  • 03.02.2015
    Assistentti Susanna Yrttimaa-Verno aloittaa 2.2.2015 YTL:n toimistossa

    Assistentti Susanna Yrttimaa-Verno aloittaa 2.2.2015 YTL:n toimistossa ja hän osallistuu/avustaa Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n asioiden hoitamiseen/hoitamisessa. 

    Lue lisää
  • 03.02.2015
    DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy

    DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy on Jalo Ry:n uusi jäsenyritys.

    Lue lisää
  • 03.02.2015
    Assistentti Susanna Yrttimaa-Verno aloittaa 2.2.2015 YTL:n toimistossa

    Assistentti Susanna Yrttimaa-Verno aloittaa 2.2.2015 YTL:n toimistossa ja hän osallistuu/avustaa Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n asioiden hoitamiseen/hoitamisessa. 

    Lue lisää
  • 18.12.2014
    Yhdistyksen uusi nimi ja muut sääntömuutokset rekisteröity yhdistysrekisterin 4.12.2014

    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n  27.11.2014 pidetyssä syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen hallituksen esittämät nimi- ja sääntömuutokset.

    Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt yhdistyksen nimi- ja muut sääntömuutokset yhdistysrekisteriin 4.12.2014.

    Yhdistyksen uusi rekisteröity nimi on

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

    Visuaalisen ilmeen uudistaminen

    Yhdistyksen nimen muuttamisen yhteydessä on myös uudistettu yhdistyksen visuaalinen ilme ja tähän liittyen on uudistettu yhdistyksen logon ja slogan.

    Lue lisää
  • 18.12.2014
    Yhdistyksen uusi nimi ja muut sääntömuutokset rekisteröity yhdistysrekisterin 4.12.2014

    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n  27.11.2014 pidetyssä syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen hallituksen esittämät nimi- ja sääntömuutokset.

    Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt yhdistyksen nimi- ja muut sääntömuutokset yhdistysrekisteriin 4.12.2014.

    Yhdistyksen uusi rekisteröity nimi on

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

    Visuaalisen ilmeen uudistaminen

    Yhdistyksen nimen muuttamisen yhteydessä on myös uudistettu yhdistyksen visuaalinen ilme ja tähän liittyen on uudistettu yhdistyksen logon ja slogan.

    Lue lisää
  • 28.11.2014
    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n syyskokous ja hallituksen kokous 27.11.2014

    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina 27.11.2014 Helsingissä. Syyskokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa hallitus nimitti yhdistykselle asiamiehen.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat sekä hallituksen esitys liiton sääntöjen muuttamiseksi.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2015 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet hallituksen esityksen mukaisesti..

    Syyskokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti yhdistys alkaa toimia Yleinen Teollisuusliitto ry:n itsenäisenä jäsenliittona 1.1.2015 lukien.

    Syyskokous valitsi vuoden 2015 hallituksen seuraavasti:


    Hallitus 2015

    Puheenjohtaja 

    • toimitusjohtaja Peter Fredman, Eskimo Finland Oy

    Varapuheenjohtaja

    • toimitusjohtaja Fredrik Lindeman, InterMail Suomi Oy

    Jäsenet

    • hallituksen puheenjohtaja Anne Lindström, Kansiopalvelu Oy
    • toimitusjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • toimitusjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy
    • toimitusjohtaja Rauno Viljakainen, A&R Carton Oy

    Lue lisää
  • 28.11.2014
    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n syyskokous ja hallituksen kokous 27.11.2014

    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina 27.11.2014 Helsingissä. Syyskokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa hallitus nimitti yhdistykselle asiamiehen.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat sekä hallituksen esitys liiton sääntöjen muuttamiseksi.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2015 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet hallituksen esityksen mukaisesti..

    Syyskokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti yhdistys alkaa toimia Yleinen Teollisuusliitto ry:n itsenäisenä jäsenliittona 1.1.2015 lukien.

    Syyskokous valitsi vuoden 2015 hallituksen seuraavasti:


    Hallitus 2015

    Puheenjohtaja 

    • toimitusjohtaja Peter Fredman, Eskimo Finland Oy

    Varapuheenjohtaja

    • toimitusjohtaja Fredrik Lindeman, InterMail Suomi Oy

    Jäsenet

    • hallituksen puheenjohtaja Anne Lindström, Kansiopalvelu Oy
    • toimitusjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • toimitusjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy
    • toimitusjohtaja Rauno Viljakainen, A&R Carton Oy

    Lue lisää
  • 15.10.2013
    Eskimo Finland Oy Satakunnan Vuoden Yrittäjä

    Jalo ry:n jäsen Eskimo Finland Oy:stä Vuoden Yrittäjä Satakunnassa, lue tiedote täältä.

    Lue lisää
  • 15.10.2013
    Eskimo Finland Oy Satakunnan Vuoden Yrittäjä

    Jalo ry:n jäsen Eskimo Finland Oy:stä Vuoden Yrittäjä Satakunnassa, lue tiedote täältä.

    Lue lisää
  • 03.09.2013
    PPY:n jäsenyritysesittelyssä Pakkaus Piippo Oy

    Suomen ainoa kartonkitynnyreiden, tekstiilihylsyjen ja tikkataulujen valmistaja: jäsenyritysesittelyn aloittaa Pakkaus Piippo Oy Pirkanmaalta.

    Lue lisää
  • 03.09.2013
    PPY:n jäsenyritysesittelyssä Pakkaus Piippo Oy

    Suomen ainoa kartonkitynnyreiden, tekstiilihylsyjen ja tikkataulujen valmistaja: jäsenyritysesittelyn aloittaa Pakkaus Piippo Oy Pirkanmaalta.

    Lue lisää
  • 24.02.2023
    Paperin- ja pahvinjalostajat Jalo ja Paperiliitto sekä Ammattiliitto Pro ovat hyväksyneet palkkaratkaisut vuodelle 2023

    Paperin- ja pahvinjalostajat Jalo ry:n, Paperiliitto ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n hallitukset ovat hyväksyneet työehtosopimuksien palkkaratkaisut vuodelle 2023.

    Lue lisää
  • 20.05.2022
    Muun työn tarjoaminen yksilöimättömillä rekrytointikirjeillä teki irtisanomisesta lainvastaisen

    Korkeimman oikeuden 13.5.2022 antaman ennakkopäätöksen (KKO 2022:33) mukaan työnantaja ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan tarjota muuta työtä irtisanotulle työntekijälle lähettämällä tälle irtisanomisaikana viikoittain rekrytointikirjeitä, joihin oli listattu kaikki yrityksessä irtisanomisaikana avoimiksi tulleet tehtävät. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan tällainen työntekijän omaan aktiivisuuteen perustuva menettely ei täyttänyt vaatimusta työn yksilöidystä ja henkilökohtaisesta tarjoamisesta.

     

    Ennakkopäätöksen keskeinen viesti on, että tarjottavat tehtävät tulee valikoida ottaen huomioon työntekijän koulutus, ammattitaito ja työhistoria.

     

    Asian tausta

    Työnantaja oli 800 toimihenkilöä koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen päätteeksi irtisanonut yhteensä 69 työntekijää, näiden joukossa jutun kantajan. Yhtiö oli lähettänyt kaikille irtisanotuille työntekijöille viikon välein kirjeellä noin 15–20 sivuisen listauksen kaikista yhtiössä avoinna olevista työpaikoista riippumatta niiden edellyttämästä koulutuksesta ja kokemuksesta tai tehtävien sisällöstä.

     

    Työntekijöitä oli kehotettu ilmoittamaan työnantajalle, mistä avoinna olevista työtehtävistä he olivat kiinnostuneita. Ilmoitusten perusteella työnantaja oli päättänyt, mitä työtehtäviä työntekijöille tarjottiin. Työntekijöitä oli pyydetty täyttämään osaamiskartoituslomake, jolla he olivat voineet esittää toiveita tarjottavista työpaikoista alueellisesti tai tehtävän sisällön perusteella. Kantajana ollut työntekijä ei ollut palauttanut lomaketta tai ilmoittanut kiinnostustaan yksittäisiin työpaikkoihin. Samaan aikaan yhtiössä oli avoinna tehtäviä, joihin kantaja olisi soveltunut.

     

    Korkein oikeus otti kantaa siihen, oliko irtisanominen lainvastainen sen vuoksi, että työnantaja ei ollut täyttänyt työntarjoamisvelvollisuuttaan.

     

    Korkeimman oikeuden ratkaisu

    Korkein oikeus totesi, että varsinkin suuri valtakunnallisesti toimiva työnantaja voi lähtökohtaisesti täyttää velvollisuutensa tarjota muuta työtä välittämällä useille irtisanotuille työntekijöille samanaikaisesti tiedon yhtiössä avoinna olevista työpaikoista esimerkiksi sähköpostilla tai kirjeitse. Työnantaja ei saa kuitenkaan siirtää omaa aktiivista työntarjoamisvelvollisuuttaan täysin työntekijän oman aktiivisuuden varaan. Korkein oikeus korosti, että työnantajalla on oma-aloitteinen velvollisuus selvittää tarjottavissa olevat työt. Työnantaja ei voinut näin ollen vedota siihen, että työntekijä ei ollut täyttänyt osaamiskartoituslomaketta. Korkein oikeus kiinnitti myös huomiota työnantajan lojaliteettivelvollisuuteen, joka korostuu pitkissä työsuhteissa.

     

    Ratkaisun mukaan rekrytointikirjeet eivät olleet lainmukainen tapa tarjota muuta työtä, koska kirjeiden sisältämiä työtehtäviä ei ollut lainkaan valikoitu siten, että ne soveltuisivat työntekijälle hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja työhistoriansa huomioon ottaen. Kantaja oli oikeudenkäynnissä kyennyt osoittamaan tehtävän, johon hän olisi soveltunut. Koska työnantaja ei ollut täyttänyt työntarjoamisvelvollisuuttaan, irtisanominen oli lainvastainen ja työntekijällä oli oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

     

    Tuomion vaikutukset/merkitys

    Rekrytointikirjeitä on aikaisemmassa oikeuskäytännössä yleensä pidetty hyväksyttävänä tapana tarjota työtä irtisanomisen yhteydessä, joskin myös toisenlaisia ratkaisuja on esiintynyt. Menettely on katsottu tarkoituksenmukaiseksi erityisesti, jos työnantajalla on samaan aikaan lukuisia irtisanottuja tai irtisanomisuhan alaisia työntekijöitä ja avoinna olevia työpaikkoja. Työntarjoamisvelvollisuus on laaja sekä maantieteellisesti että tarjottavien tehtävien suhteen, joten menettelyllä on pyritty varmistumaan, että velvollisuus täytetään mahdollisemman kattavasti. Työntekijöiden kannalta menettelyn etuna on pidetty sitä, että työntekijät saavat tietoonsa kaikki haettavissa olevat työpaikat ilman työnantajan suorittamaa ennakkovalintaa. Rekrytointikirjeitä on tyypillisesti käytetty silloin, kun tarjolla on ollut paljon sellaisia tehtäviä, joissa ei ole korkeita osaamisvaatimuksia.

     

    Ennakkopäätös merkitsee, että monen työnantajan on arvioitava rekrytointikirjemenettelyään uudelleen, jotta se täyttäisi lain vaatimukset. Korkeimman oikeuden keskeinen oikeusohje on, että tarjottavat tehtävät tulee valikoida ottaen huomioon työntekijän koulutus, ammattitaito ja työhistoria. Tehtävien ennakkokarsintaa ei voida siis kokonaan jättää työntekijän tehtäväksi.

     

    Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä on selvää, että työnantajan on tehtävä yksilöity työtarjous. Se, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, täsmentyy kun työntarjoamisratkaisuja mietitään jatkossa. Ennakkopäätös ohjaa irtisanomistilanteissa etupainotteiseen menettelyyn, jossa työntekijän osaaminen ja valmiudet selvitetään ennen irtisanomista, jotta irtisanomisen vaihtoehtona voidaan esittää yksilöity työtarjous. Huomionarvoista on toisaalta, että korkein oikeus ei torjunut sitä, että tieto sopivista työpaikoista välitetään useille irtisanotuille samanaikaisesti. Korkein oikeus ei tässä ratkaisussa myöskään edellyttänyt, että tarjottavan työn ehdot (kuten palkka tai työaika) olisi työtarjouksessa kuvattava tarkemmin kuin tavanomaisessa työpaikkailmoituksessa.

    Lue lisää
  • 03.05.2022
    Hallitus esittää irtisanoville työnantajille uutta muutosturvamaksua

    Hallituksen esitys 55 vuotta täyttäneille irtisanotuille tarkoitetusta uudesta muutosturvapaketista on annettu eduskunnan käsiteltäväksi 21.4.2022. 

     

    Jos laki uudesta muutosturvapaketista hyväksytään, se tarkoittaisi työnantajille uutta maksua - irtisanovan työnantajan muutosturvamaksua. Muutosturvamaksu voitaisiin periä työnantajilta, jotka irtisanovat 55 vuotta täyttäneen, vähintään viisi vuotta irtisanovan työnantajan palveluksessa olleen työntekijän tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Maksu ei koskisi pienimpiä työnantajia.

     

    Lakiehdotuksen mukaan velvollisuus maksaa muutosturvamaksu koskisi sellaisia irtisanovia työnantajia, joiden työntekijän irtisanomista edeltävän vuoden työttömyysvakuutusmaksun alainen palkkasumma ylittää sille asetetun alarajan. Esimerkiksi vuonna 2022 palkkasumman alaraja on noin 2,2 miljoonaa euroa.

     

    Lakiesityksen mukaan irtisanottu työntekijä saisi muutosturvapaketin, joka koostuisi muutosturvakoulutuksesta ja muutosturvarahasta.  Muutosturvakoulutuksen hankkisi työ- ja elinkeinotoimisto, ja sen arvo vastaisi enintään irtisanotun työntekijän kahden kuukauden palkkaa.

     

    Muutosturvarahan maksaisi työttömyyskassa tai Kela, ja se vastaisi irtisanotun työntekijän yhden kuukauden palkkaa. Työllisyysrahasto rahoittaisi muutosturvapaketin työnantajalta perittävällä muutosturvamaksulla, jossa on yhtä suuret irtisanovalta työnantajalta perittävä osa sekä yhteinen osa. Yhteinen osa rahoitettaisiin kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla. 

     

    Työllisyysrahasto vastaisi muutosturvamaksun perimisestä irtisanovalta työnantajalta. Uuden muutosturvan tullessa voimaan Työllisyysrahaston keräämä työttömyysturvan omavastuumaksu tulisi poistumaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden osalta.

     

    Uusi muutosturvapaketti on osa nykyisen hallituksen vuonna 2020 tekemiä linjauksia, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllistymistä ja työssä jaksamista. Lakiesityksen mukaan oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin poistuisi kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä henkilöiltä. Viimeinen työttömyysturvan lisäpäiville (ns. eläkeputkeen) pääsevä ikäluokka olisi vuonna 1964 syntyneet. 

     

    Uuden muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä. Muutosturvapaketti tulisi koskettamaan kaikkia tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanottuja yli 55-vuotiaita, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa.

     

    Jos muutosturvaa koskeva laki hyväksytään, se tulee voimaan 1.1.2023. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu perittäisiin, jos palkansaaja on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen.

    Lue lisää
  • 03.05.2022
    Hallitus esittää parannuksia vaihtelevalla työajalla työskentelevien asemaan ja ennakoitavampia työehtoja

    Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 21.4.2022. Esityksellä vahvistettaisiin hallitusohjelman mukaisesti työajan vakiintumista vaihtelevan työajan työsopimuksissa.Muutos parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien asemaa. Lisäksi toteutettaisiin EU:n työehtodirektiivin edellyttämät muutokset muun muassa työehtojen ennakoitavuudesta.

     

    Vaihtelevan työajan työsopimuksilla tarkoitetaan nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa kiinteän työtuntimäärän sijasta työajan on sovittu vaihtelevan tiettyjen tuntimäärien välillä (esimerkiksi 0–30 tuntia viikossa).

     

    Työnantajalla olisi jatkossa vahvempi velvollisuus tarkastella vaihtelevan työaikaehdon vastaavuutta työnantajan työvoiman tarpeeseen. Työaikaehdolla tarkoitetaan tuntimäärää, joka työsopimuksessa on sovittu. Työntekijän vähimmäistyöaikaa olisi tarkasteltava 12 kuukauden välein.

     

    Työntekijälle tulisi tarjota vähimmäistyöajan nostamista, jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoimatarve osoittavat, että työntekijän vähimmäistyöaika voitaisiin määritellä korkeammaksi. Jos esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän työtunnit ovat tarkastelujaksolla vakiintuneet 10–30 tuntiin viikossa ja työnantajan työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän samana, työntekijälle tulisi tarjota vähimmäistyöajan nostamista 10 tuntiin viikossa.

     

    Työnantajan on nykyisinkin annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos tiedot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jatkossa työnantajan olisi annettava kirjallinen selvitys nykyistä nopeammin ja myös lyhyissä työsuhteissa. Lisäksi kirjalliseen selvitykseen olisi sisällytettävä tiedot muun muassa työantajan tarjoamasta koulutuksesta sekä siitä, missä vakuutuslaitoksessa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän esimerkiksi työtapaturman varalta. Lisäksi uudet tiedot koskisivat työvuorojen suunnitteluun liittyviä erityisiä vaatimuksia vaihtelevan työajan sopimuksissa.

     

    Jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota koulutusta työntekijälle, koulutus olisi työntekijälle maksuton. Lisäksi koulutukseen käytetty aika luettaisiin työajaksi ja mahdollisuuksien mukaan sen olisi tapahduttava säännönmukaisten työvuorojen aikana.

     

    Lisäksi määräaikaisen tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän pyytäessä työnantajan olisi jatkossa annettava kirjallinen ja perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa.

     

    Työaikalakiin ehdotetut muutokset liittyvät vaihtelevan työajan järjestelyihin. Laissa säädettäisiin missä tilanteissa työvuoron teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Tämä koskisi esimerkiksi tilanteita, joissa työnantaja haluaisi teettää työntekijällä työvuoroja työnteon keskeisiä ehtoja koskevassa selvityksessä ilmoitettujen viikonpäivien tai kellonaikojen ulkopuolella.

     

    Lisäksi työvuoron peruuntuessa 48 tuntia ennen työvuoron alkua työntekijälle olisi maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuneesta haitasta. Muutos koskisi tilanteita, joissa tällaista korvausta tai palkkaa ei muutoin maksettaisi lain, työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella.

     

    Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Lait tulisivat voimaan 1.8.2022.

    Lue lisää
  • 25.03.2022
    Vuosilomien joustavoittamista lyhyissä työsuhteissa työskenteleville selvitetään

    Työministeri Tuula Haatainen on käynnistänyt selvityksen, jossa tutkitaan mahdollisuuksia joustavoittaa vuosilomien käyttöä ja siirtää niitä käytettäväksi uuden työsuhteen aikana.

    Lue lisää
  • 04.01.2022
    Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022

    Tasavallan presidentti vahvisti uuden yhteistoimintalain 30.12.2021 ja laki tuli voimaan 1.1.2022.

    Lue lisää
  • 23.11.2021
    Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain muutos tulee voimaan 1.1.2022

    Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2022. Siirtymäsäännösten mukaan ennen 1.1.2022 tehtyjä kilpailukieltosopimuksia muuttuneet korvaussäännökset tulevat koskemaan, kun lain voimaantulosta on kulunut yksi vuosi.

    Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimusten käytön tulee rajoittua vain niihin tilanteisiin, joissa kilpailukieltosopimukselle on työnantajan toimintaan liittyvä erityisen painava syy.

    Lainmuutoksella työnantajan velvollisuus maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta työntekijälle laajennetaan koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Kilpailukielto-sopimusten käyttöön liitettävän merkittävän kustannuksen arvioidaan vaikuttavan kilpailukieltosopimusten käyttöön siten, että työnantajat arvioivat tarkemmin, milloin kilpailukieltosopimus on tarpeen.

    Lainkohtaa on muutettu siten, että siihen on lisätty säännökset työnantajan velvollisuudesta maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksessa sovitulta rajoitusajalta ja korvauksen määrästä sekä korvauksen maksamisajankohdasta. Korvauksen suuruus riippuu työntekijän palkasta ja kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan (aika, jonka kilpailukieltosopimus työsuhteen päättymisen jälkeen on voimassa) pituudesta.

    Lainmuutoksen mukaan, jos kilpailukieltosopimuksessa on sovittu enintään kuuden kuukauden rajoitusajasta, korvaus on 40 % työntekijän palkasta vastaavalta ajalta. Jos sovittu rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, korvaus on koko rajoitusajalta 60 % palkasta. Korvaus ei ole vahingonkorvauksen luonteista vaan kaavamainen, kilpailukieltosopimuksen tekemiseen ja siihen liittyvään sidonnaisuuteen perustuva korvaus.

    Lainmuutoksen mukaan korvaus tulee maksaa rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovitta. Maksamisajankohdasta ei voida kilpailukieltosopimuksessa sopia etukäteen toisin. Työntekijän irtisanouduttua sopiminen on mahdollista.  

    Sellaisia tilanteita varten, joissa olosuhteet ja kilpailukieltosopimuksen tarve muuttuvat työsuhteen aikana, on työnantajalla oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksensa. Irtisanomisen johdosta kilpailukieltosopimus ja siihen liittyvät molempien osapuolten velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa irtisanomisajan päätyttyä. Irtisanomisajan päättymisen jälkeen työnantaja ei voi vaatia kilpailukiellon noudattamista eikä työntekijä korvausta. 

    Työnantaja voi yksipuolisesti irtisanoa kilpailukieltosopimuksen vain noudattaen irtisanomisaikaa, jonka tulee pituudeltaan olla vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta. Irtisanomisajan on kuitenkin oltava vähintään kahden kuukauden pituinen. Jos kilpailukieltosopimuksessa on sovittu esimerkiksi kuuden kuukauden rajoitusajasta, voidaan kilpailukieltosopimuksessa sopia kahden kuukauden tai sitä pidemmästä irtisanomisajasta. Osapuolet voivat työntekijän irtisanouduttua sopia kilpailukieltosopimuksen irtisanomisajasta toisin, mutta kilpailukieltosopimuksessa ei saa etukäteen sopia lyhyemmästä irtisanomisajasta. 

    Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa sen jälkeen, kun työnantaja on irtisanonut kilpailukieltosopimuksen, kuluvat työntekijän irtisanomisaika ja kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika yhtä aikaa. Kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika voi olla pidempi kuin työntekijän irtisanomisaika. Pätevää kilpailukieltosopimusta noudatetaan tällöin työsuhteen päättymisestä kilpailukieltosopimuksen irtisanomisajan päättymiseen saakka. Tällaisessa tapauksessa työntekijällä on oikeus saada sopimuksen perusteella korvausta siltä osin kuin kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle.

    Kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika ja korvausvelvollisuus olisivat voimassa työsuhteen päättymisestä kilpailukieltosopimusta koskevan irtisanomisajan päättymiseen saakka.  

    Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimukseen ei tällöin myöskään liity korvausvelvollisuutta.  

    Korvausvelvollisuutta ja korvauksen määrää koskevat säännökset ovat ns. pakottavaa oikeutta. Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin lainkohdassa säädettyä

    Ennen 1.1.2022 tehtyjä kilpailukieltosopimuksia korvaussäännökset koskevat, kun lain voimaantulosta on kulunut yksi vuosi. Mainitun vuoden aikana työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltoa koskevan sopimusehdon ilman irtisanomisaikaa. Näin ollen työnantaja voi harkita koko vuoden 2022 ajan, irtisanooko ennen lain voimaantuloa sovitun kilpailukieltosopimuksen. Jos työnantaja irtisanoo ennen 1.1.2022 tehdyn kilpailukieltosopimuksen viimeistään 31.12.2022, ei korvausvelvollisuutta synny.

     

    Lue lisää
  • 26.10.2021
    Hallitus antoi esityksen uudeksi yhteistoimintalaiksi

    Hallitus antoi esityksen uudesta yhteistoimintalaista eduskunnalle 30.9.2021.


    Lakia sovellettaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä hallintoedustajasta sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää.


    Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien olisi käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Työpaikat sopisivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulisi käydä pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulisi järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, riittäisi vuoropuhelu kerran vuodessa. Osana vuoropuhelua tehtäisiin suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.


    Muutosneuvottelut säilyisivät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuisi. Lisäksi täsmennettäisiin ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.


    Säännökset hallintoedustuksesta vastaisivat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyisivät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.


    Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.

    Lue lisää
  • 21.09.2021
    Hallitus antoi eduskunnalle esityksen perhevapaauudistuksesta 16.9.2021

    Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia ja varhaiskasvatuslakia. Lisäksi muutoksia ehdotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä yhteensä 24 muuhun lakiin.

     

    Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukainen perhevapaauudistus. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla pannaan täytäntöön työelämän tasapaino -direktiivi. Muutoksilla pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä ja helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

     

    Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi sairausvakuutuslain mukainen vanhempainpäiväraha-järjestelmä kokonaan. Lakiehdotuksen mukaisia vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Vanhempainrahaa maksettaisiin pääsääntöisesti yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella olisi kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää. Vanhempi voisi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää toisen vanhemman, lapsen huoltajan taikka luovuttavan vanhemman tai toisen vanhemman puolison käytettäväksi. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempien vanhempainrahaoikeus määräytyisi pääsääntöisesti samoin perustein riippumatta perhemuodosta. Raskaana olevalle vakuutetulle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä.

     

    Työsopimuslain perhevapaita koskeviin säännöksiin tehtäisiin sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten edellyttämät muutokset. Lisäksi työsopimuslakiin ehdotetaan direktiivin täytäntöönpanosta johtuvia muutoksia. Direktiivin täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan säädettäväksi työntekijän oikeudesta omaishoitovapaaseen.

     

    Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja se on ennalta ilmoitettu.

     

    Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varhaiskasvatuslain mukaisesti ennalta ilmoitetut vanhempainrahapäivien käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat maksuttomia. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää. Lisäksi lakiin tehtäisiin sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten edellyttämiä teknisluontoisia muutoksia.

     

    Työttömyysturvalakiin ehdotetaan tehtäväksi vanhempainpäivärahajärjestelmän muutoksista aiheutuvat muutokset sekä lisäksi terminologisia ja teknisiä muutoksia. Lisäksi eräisiin muihin lakeihin ehdotetaan tehtäväksi terminologisia tai teknisiä muutoksia, jotka johtuvat vanhempainpäiväjärjestelmään tai työsopimuslakiin ehdotetuista muutoksista.

     

    Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

     

    Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022

    Lue lisää
  • 30.08.2021
    Työllisyysrahasto esittää työttömyysvakuutusmaksuihin 0,2 prosenttiyksikön korotusta vuodelle 2022

    Työllisyysrahaston hallintoneuvosto on hyväksynyt rahaston talousarvion vuodelle 2022 ja päättänyt esittää sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysvakuutusmaksujen määriin muutoksia 26.8.2021 järjestetyssä kokouksessaan.


    Työttömyysvakuutusmaksun kokonaismäärää korotetaan 0,20 prosenttiyksikköä.
    Työnantajan keskimääräinen maksu nousisi 0,10 prosenttiyksikköä ja työntekijöiden maksu nousisi 0,10 prosenttiyksikköä. Näin ollen työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,51 prosenttia ja työntekijän maksu 1,50 prosenttia palkkasummasta vuonna 2022.


    Työnantajan alempi maksu olisi esityksen mukaan 0,50 prosenttia palkkasummasta (työnantajan maksama palkkasumma enintään noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa) ja ylempi maksu 2,05 prosenttia (palkkasumman 2,2 miljoonaa euroa ylittävältä osalta). Tänä vuonna edellä mainitut prosentit ovat 0,50 ja 1,90.


    Suomalaisen palkansaajan säännöllisen työajan mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli 3 435 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Esitetyn korotuksen mukaan mediaanipalkan verran ansaitseva työntekijä maksaisi työttömyysvakuutusmaksuja 618,30 euroa vuodessa (51,53 euroa kuukaudessa), mikä on 41,22 euroa (3,44 euroa kuukaudessa) enemmän kuin vuonna 2021.


    Eduskunta säätää työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuosittain lailla.
    Työllisyysrahaston talousarvion mukaan työttömyysaste on noin 7,6 prosenttia vuonna 2021 ja 7,1 prosenttia vuonna 2022.


    Koronan vaikutukset ovat näkyneet myös tänä vuonna kohonneina työttömyysturvamenoina. Työllisyysrahaston nettovarallisuus eli suhdannepuskuri supistuu arviolta noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2021. Ehdotettu työttömyysvakuutusmaksujen korotus merkitsee sitä, että vuoden 2022 osalta rahaston tekisi perusennusteen mukaan nollatuloksen. On myös mahdollista, että Työllisyysrahasto joutuu nostamaan lisää velkarahoitusta vuonna 2022.

    Lue lisää
  • 24.08.2021
    Uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021

    Uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).

     

    Vakituiseen työhön saa ottaa 15 vuotta täyttäneen nuoren, joka on käynyt peruskoulun

    Nuorista työntekijöistä annetun lain mukaan työnantaja on voinut ottaa työhön henkilön, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Säännös koskee palkkaamista vakituiseen tai muutoin pysyväisluontoiseen työ- ja virkasuhteeseen.

     

    Lakimuutoksen myötä vakituiseen työhön saa jatkossa ottaa 15 vuotta täyttäneen nuoren, joka on suorittanut perusopetuslaissa tarkoitetun perusopetuksen oppimäärän tai jonka velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä on muuten päättynyt. Nuori saavuttaa perusopetuksen oppimäärän (peruskoulu) yleisimmin sinä vuonna, kun hän täyttää 16 vuotta.

     

    Peruskoulun suorittanut nuori voi jatkossakin tehdä esimerkiksi osa-aikaista työtä toisen asteen opintojen ohessa siltä osin kuin työ on nuorelle työntekijälle soveltuvaa. Myös ammatillisen koulutuksen suorittaminen määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen perustuvana oppisopimuskoulutuksena on edelleen mahdollista.

     

    Ennen nuoren työntekijän palkkaamista työnantajan on hankittava luotettava selvitys nuoren iästä ja siitä, että tämän velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä on päättynyt.

     

    Laissa säädetään lisäksi edellytyksistä, joilla alle 15-vuotiaat ja peruskoulua vielä suorittavat nuoret voi ottaa töihin koulujen loma-aikoina tai koulutyön ohessa. Laki sisältää myös ehdot, joilla 13 vuotta täyttäneen tai tätä nuoremman henkilön voi palkata tilapäisesti työskentelemään esiintyjänä tai avustajana tapahtumissa kuten taide- tai kulttuuriesityksissä. Näihin säännöksiin ei tullut muutoksia.

     

    Työnantajan on huomioitava toisen asteen opinnot nuoren työvuoroissa

    Oppivelvollisuuden suorittaminen on nuoren ensisijainen velvoite. Tämän vuoksi lakiin on lisätty säännös työntekijöistä, jotka ovat alle 18-vuotiaita ja jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan perusopetuksen jälkeen eli yleensä toisen asteen opintoja. Työnantajan on sijoitettava tällaisen nuoren työaika siten, ettei työvuorojen tekeminen ole esteenä opetukseen osallistumiselle. Nuoren työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hyvissä ajoin, milloin hänen läsnäolonsa opinnoissa on välttämätöntä, jotta työnantaja voi ottaa sen huomioon työvuorosuunnittelussa.

     

    Jos työt ja opinnot menevät päällekkäin, nuorella on oikeus kieltäytyä työvuorosta, joka estäisi hänen osallistumisensa opetukseen.

     

    Lain tavoitteena on suojella nuoria

    Nuorista työntekijöistä annettua lakia sovelletaan työhön, jota tekevät alle 18-vuotiaat nuoret. Laissa säädetään muun muassa edellytyksistä, joilla nuoren työntekijän voi ottaa työhön, työ- ja lepoajoista sekä vaatimuksista, jotka koskevat työnteon turvallisuutta ja terveellisyyttä. Nuoria työntekijöitä koskevien erityissäännösten tarkoituksena on suojella nuorta työntekijää liialliselta työn rasitukselta.

    Lue lisää
  • 29.06.2021
    Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen valmistelu käynnistyy

    Oikeusministeriö on ryhtynyt valmistelemaan pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan hallituskaudella toteutettavaa yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta.


    Uudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi lainsäädäntö, joka edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjintää.


    Työn aikana valmistellaan tarpeelliset muutokset yhdenvertaisuuslakiin, lakiin yhdenvertaisuusvaltuutetusta sekä lakiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta. Lisäksi tarkastellaan työelämäsyrjintää koskevien säädösten muutostarpeita.


    Valmistelun aikana kuullaan laajalti sidosryhmiä. Huomioon otetaan myös vammaissopimuksen edellytykset osallistaa vammaisia henkilöitä heitä koskevissa asioissa.

    Lue lisää
  • 29.06.2021
    Hallituksen esitys työturvallisuuslain 10 §:n ja 30 §:n muuttamisesta (HE 80/2021)

    Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työturvallisuuslain 10 § ja 30 § siten, että lain 10 §:ään lisättäisiin uusi kohta työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen huomioon ottamisesta osana työn vaarojen selvittämistä ja arviointia ja lain 30 §:ään, joka koskee yötyötä tekevän työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työtehtäviä tai siirtyä päivätyöhön, tehtäisiin tarkennuksia niihin tilanteisiin, joissa tämä ei ole mahdollista. Esityksen tavoitteena on vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä työntekijöille aiheutuvaa haitallista kuormitusta ja terveydellisiä haittoja.


    Työhön liittyvällä matkustamisella on sekä fyysinen että psyykkinen ulottuvuus. Esityksen tavoitteena on vähentää niitä työntekijän terveydelle aiheutuvia haittoja, jotka ovat seurausta työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen aiheuttamasta sidonnaisuudesta työhön.


    Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa työturvallisuuslain 10 §:ää ehdotetaan tämän vuoksi täsmennettäväksi siten, että säännöksen 1 momenttiin lisättäisiin työajan ulkopuolella tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa nimenomaisesti huomioon otettavaksi seikaksi.


    Yötyötä koskevaa työturvallisuuslain 30 §:ää ehdotetaan täsmennettäväksi. Työturvallisuuslain 30 §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka perusteella tilanteissa, joissa yötyötä tekevän työntekijän työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista, työnantajan olisi selvitettävä, voidaanko työn kuormitustekijöitä vähentää muilla toimenpiteillä. Lisäksi työntekijälle säädettäisiin oikeus pyynnöstään saada työnantajalta selvitys seikoista, joiden vuoksi työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista.


    Yötyötä koskevien muutosten tavoitteena on parantaa yötyötä tekevien työntekijöiden mahdollisuuksia terveytensä puolesta työskennellä pidempään työkykyisenä ja pysyä työmarkkinoiden käytettävissä sekä ehkäistä toisaalta yötyöstä aiheutuvaa terveysvaaraa.


    Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2021.

    Lue lisää
  • 26.05.2021
    Kustannustuesta ollaan järjestämässä neljäs hakukierros, jossa yritykset voisivat hakea tukea maalis-toukokuulta 2021

    Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu muutosta kustannustukilakiin ja tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnan käsittelyyn toukokuussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Kustannustuen neljännen hakukierroksen ja suurten yritysten sulkemiskorvauksen haut aukeaisivat yrityksille Valtiokonttorissa elokuussa.

    Kustannustuen neljäs hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019.

    Kaikkien toimialojen yritykset voisivat jatkossakin hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa erikseen asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuuluisi asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen olisi perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.

    Yksinyrittäjät voisivat edelleen hakea kustannustukea. Tuki olisi vähintään 2000 euroa, jos tuen ehdot täyttyvät. Tuen enimmäismäärä olisi jatkossakin miljoona euroa.

    Suurten yritysten sulkemiskorvauksesta neuvotellaan parhaillaan Euroopan komission kanssa. Se koskisi yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka on määrätty suljettavaksi lain tai viranomaisen päätöksellä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ravintolat ja muut ravitsemisyritykset, jotka suljettiin tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla.

    Korvausta voitaisiin maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on sulkenut tartuntatautilailla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.  

    Suurille yrityksille maksettaisiin korvauksena 70 prosenttia sulkemisajan kustannusten ja tulojen erotuksesta. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut vähintään 30 prosenttia sulkemiskaudella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Tuesta vähennettäisiin sulkemisaikaan ja koronapandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset sekä muut samoihin kustannuksiin kohdistuvat valtiontuet.

    Yrityksen olisi hakemuksessaan toimitettava tilintarkastajan tarkastusraportti tukikauden liikevaihdosta, voitto-osuudesta ja kustannuksista, vertailukauden liikevaihdosta ja saaduista vakuutuskorvauksista tai muusta valtiontuesta.  

    Suurten yritysten sulkemiskorvaukseen sovellettaisiin uutta EU:n valtiontukiohjelmaa, jossa koronatukien maksimisumma on 10 miljoonaa euroa. Tukiohjelman nojalla olisi mahdollista myöntää myös kustannustukea. Tukiohjelma edellyttää vielä Euroopan komission lopullista hyväksyntää.

    Mikro- ja pienyritysten sulkemiskorvauksen haku on jo käynnistynyt Valtiokonttorissa.  Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa 2020. Toinen hakukierros käynnistyi joulukuussa 2020 ja päättyi helmikuussa 2021. Kolmas hakukierros on parhaillaan meneillään, ja se päättyy 23.6.2021.

    Lue lisää
  • 20.04.2021
    Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ on herättänyt vilkasta keskustelua

    Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on vahvoja kirjauksia tasa-arvosta ja myös erityisesti palkkojen läpinäkyvyyden parantamisesta lainsäädännöllä.

    Hallitusohjelmassa todetaan, että tasa-arvolakiin lisätään henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työtekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua palkkasyrjintään. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan palkkasyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen vähentämistä.

    Palkka-avoimuutta edistämään koottiin 2020 sosiaali- ja terveysministeriöön palkka-avoimuustyöryhmä, jossa on laaja sidosryhmien edustus.

    Elinkeinoelämän Keskusliitto EK lähti pois työryhmästä. EK katsoi, että työryhmän työskentely ei vastannut normaalia lainsäädäntövalmisteluun liittyvää työryhmätyöskentelyä.

    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tasa-arvoyksikkö ajaa työntekijöille oikeutta saada työkaverinsa tarkat palkkatiedot ilman tämän suostumusta. Työntekijä saisi tiedot suoraan työnantajalta aina, kun hän vain ilmoittaisi tietopyyntönsä perusteeksi oman epäilynsä siitä, että häntä syrjitään palkkauksessa sukupuolensa perusteella. Työnantaja ei voisi kieltäytyä luovuttamasta palkkatietoja, vaikka esimerkiksi tietäisi pyynnön todelliseksi syyksi uteliaisuuden.

    Edelleen sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö ajaa luottamusmiehille oikeutta saada työpaikan työntekijöiden palkkatiedot riippumatta siitä, edustaako luottamusmies näitä työntekijöitä vai ei. Luottamusmiehellä olisi oikeus työntekijöiden palkkatietoihin muissakin tilanteissa kuin syrjintää epäillessään.

    Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ ja siellä käsittelyssä oleva aloite palkka-avoimuuden parantamiseksi on herättänyt vilkasta keskustelua. 

    Elinkeinoelämä pitää työryhmässä esillä olleita palkka-avoimuuteen liittyviä esityksiä käsittämättöminä.

    Lue lisää
  • 20.04.2021
    Paikallisen sopimisen työryhmältä ei yhteistä esitystä

    Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joissa joustavuus ja turva ovat tasapainossa.

    Paikallisen sopimisen työryhmä työskentelee työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alaisuudessa. Työryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtioneuvoston kanslia.

    Paikallisen sopimisen työryhmä on selvittänyt paikallisen sopimisen laajentamisen edellytyksiä. Työryhmä katsoo, että edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimista ei nykyisessä tilanteessa ole. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä jatkaa keskustelua, joka liittyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen.

    Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä sai 14.4.2021 tilannekatsauksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Hallitus käsittelee paikallisen sopimisen tilannetta puoliväliriihessä.

    Lue lisää
  • 23.03.2021
    Selvitystyö koskien työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja sovittelujärjestelmää

    Työministeri Tuula Haatainen on käynnistänyt selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta.


    Selvitystyön tarkoituksena on muun muassa kartoittaa työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja niiden syitä. Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa.


    Tarkoituksena on lisäksi tunnistaa keinoja ja mekanismeja, joilla riitojen ratkaisemista voidaan helpottaa ja hakea keinoja, joilla voidaan ehkäistä työrauhahäiriöitä, jotka liittyvät rajariitoihin. Ratkaisuesitykset voivat koskea toimintatapoja tai liittyä lainsäädäntöön.


    Työehtosopimusten rajariidat aiheuttavat enenevässä määrin epäselvyyksiä työmarkkinoilla. Helppoja ja suoraviivaisia ratkaisuja asian korjaamiseksi tuskin on. Selvitystyö on kuitenkin syytä tehdä, jotta työmarkkinajärjestöillä on käytössään kaikki mahdolliset kehittämisehdotukset työrauhan säilyttämiseksi ja riitojen ratkaisemiseksi.


    Selvitystyö kohdistuu lisäksi työriitojen sovittelujärjestelmään erityisesti työehtosopimusten rajariitatilanteissa. Selvityksessä voidaan esittää toimia, joilla olemassa olevaa järjestelmää kehitettäisiin. Tarkastelussa tulee selvittää myös, millainen rooli sovittelujärjestelmää tukevilla muilla instituutioilla on työriitojen sovittelussa tai niiden ennaltaehkäisyssä.


    Selvitys tulee luovuttaa kirjallisena työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 31.8.2021.

    Lue lisää
  • 23.03.2021
    Selvitys työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä valmistunut

    Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä. Työministeri Tuula Haatainen nimesi 14.10.2020 selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.


    Selvitys luovutettiin alkuvuodesta 2021 työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallinen sopiminen -alatyöryhmälle ja se julkaistiin maaliskuussa 2021.


    Selvityshenkilöt näkevät, että parhaimmat mahdollisuudet edistää paikallista sopimista ovat normaalisitovassa kentässä eli yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin. Selvityksen mukaan sopimismahdollisuuksia on jo nyt olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti.


    Selvitysmiehet kuvaavat paikallisen sopimisen nykytilaa ja käytäntöjä eri aloilla sekä erikokoisissa yrityksissä ja työyhteisöissä. Selvitys perustuu keskeisesti sidosryhmä- ja yrityshaastatteluihin. Ne pureutuivat erityisesti kolmeen teemaan:
    1. Tieto: Tiedetäänkö olemassa olevista sopimismahdollisuuksista?
    2. Osaaminen: Osataanko sopimismahdollisuuksia käyttää? 
    3. Luottamus: Mitkä seikat vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin, keskinäisiin suhteisiin ja luottamukseen?

    Selvityshenkilöt arvioivat, että parhaimmillaan paikallinen sopiminen sovittaa mielekkäällä tavalla yhteen osapuolten tarpeet ja tuottaa molemmille konkreettista hyötyä lyhemmällä tai pidemmällä aikavälillä.


    Selvityksen perusteella osapuolten välillä vallitsee laaja yhteisymmärrys paikallisen sopimisen hyödyllisyydestä sekä tarpeesta edistää parempaa sopimisosaamista ja -kulttuuria. Sopimisosaamisen ja -kulttuurin nähdään perustuvan keskinäiseen luottamukseen eri tasoilla. Selvityshenkilöiden mukaan on kuitenkin huomattava, että tarve paikalliseen sopimiseen vaihtelee ala- ja yrityskohtaisesti.


    Selvityshenkilöt tekevät havaintojensa perusteella ehdotuksia jatkotoimista sekä työehtosopimusosapuolille että lainsäätäjälle.
    • Nykyisiä sopimusmahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin normaalisitovassa työmarkkinakentässä. Paikallisen sopimisen käyttömahdollisuuksia voisi helpottaa työehtosopimuksissa ja lainsäädännössä. 
    • Järjestäytymättömät yritykset tulisi saattaa työehtosopimusten joustojen hyödyntämisessä tasapuoliseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa. • Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulisi edistää alakohtaisissa työehtosopimuksissa.
    • Työlainsäädäntöön sisältyvien paikallista sopimista mahdollistavien säännösten kehitystarvetta tulisi arvioida. Ilmeistä ja välitöntä tarvetta lainsäädäntömuutoksille ei kuitenkaan ole havaittavissa. 
    • Tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista tulisi olla tarjolla nykyistä laajemmin ja ymmärrettävässä muodossa.
    • Paikallisten osapuolten neuvottelu- ja sopimisosaamista tulisi kehittää muun muassa koulutuksella.
    Lue lisää
  • 13.01.2021
    Jalo ry:n sääntömuutos on rekisteröity 11.1.2021

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ylimääräisen yhdistyksen kokouksen 3.9.2020 hyväksymät sääntömuutokset on rekisteröity yhdistysrekisteriin 11.1.2021.

    Voimassaolevat säännöt löytyvät Jäseneksi -valikosta.

    Lue lisää
  • 16.12.2020
    Konkurssilain maksukyvyttömyysolettamaa esitetään muutettavaksi väliaikaisesti velallisen eduksi

    Hallitus esittää konkurssilakiin uutta väliaikaista muutosta (HE 233/2020). Vuoden 2021 helmikuun alusta alkaen maksun laiminlyöntiin perustuvaa maksukyvyttömyysolettamaa on tarkoitus muuttaa velallisen eduksi. Tällä halutaan auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksesta aiheutuneen kriisin yli.


    Esityksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tavallisesti maksuaika on viikko.

    Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 helmikuun alussa ja olla voimassa vuoden 2021 syyskuun loppuun asti.

    Keväällä 2020 voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Kun keväästä asti voimassa ollut väliaikainen konkurssilaki päättyy 31.1.2021, konkurssihakemusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Uuden lakiesityksen tarkoituksena on taata velallisille kohtuullinen maksuaika myös näissä tilanteissa.

    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Ns. Korona-epidemiaan liittyneet määräaikaiset muutokset työlainsäädäntöön ja palkansaajien työttömyysturvaan päättyvät 31.12.2020

    Väliaikaiset työlainsäädäntömuutokset perustuivat työmarkkinajärjestöjen keväällä 2020 sopimaan ns. Koronapakettiin ja muutokset ovat voimassa 31.12.2020 asti. Väliaikaisten muutosten voimassaoloa ei olla jatkamassa. 


    Ns. Koronapaketin päättymisen takia 31.12.2020 päättyvät:
    • työvoiman vähentämistä koskevat määräaikaiset muutokset eli lomautuksiin liittyneet lyhyempi yt-neuvottelu- ja ilmoitusaika, määräaikaisten lomauttamismahdollisuus, koeaikapurku tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä sekä pidempi takaisinottoaika
    • samassa yhteydessä päättyvät työntekijöiden työttömyysturvaa koskevat väliaikaiset parannukset eli alkuomavastuun poisto, enimmäiskeston laskurin pysäyttäminen sekä työssäoloehdon lyhentäminen.
    Ns. koronapakettiin liittyneiden työlainsäädäntömuutosten voimassaolon päättymisen takia myös työehtosopimuksiin tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaolo päättyy 31.12.2020. Työehtosopimusten väliaikaisten muutosten voimassaolo oli sidottu väliaikaisten työlainsäädäntömuutosten voimassaoloon.
    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Hallitus esittää koronavirustestauksen Kela-korvauksen korottamista

    Tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi esitys helpottaa Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.


    Esityksessä ehdotetaan, että testin korvaustaksa säädettäisiin korkeammaksi kuin mitä Kansaneläkelaitos on korvaukselle vahvistanut normaalin taksanvahvistamismenettelyn kautta. Korvaustaksan suuruus säädettäisiin myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella.

    Asetuksella säädettäisiin sellaisten covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien tutkimusten korvaustaksasta, joiden korvaaminen Kansaneläkelaitoksen vahvistamaa korvaustaksaa suuremmalla korvaustaksalla nähtäisiin tarkoituksenmukaiseksi erityisesti tutkimuksen hoidollisen arvon perusteella.

    Tällä hetkellä covid-19-infektiotaudin tutkimuksista luotettavimpana pidetään nukleiinihaponosoitusmenetelmällä hengitystie-eritenäytteestä tehtyä covid-19-tutkimusta (PCR-tutkimusta).

    Nykyisen Kansaneläkelaitoksen vahvistaman korvaustaksan suuruus PCR-tutkimukselle on 56 euroa.

    Työnantajien taloudellisia mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen lisätään mahdollistamalla valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetun covid-19-tutkimuksen suorakorvaus palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden olisi maksanut testattavan työnantaja.

    Mikäli markkinoille ilmaantuisi myöhemmin muita varteenotettavia koronavirustutkimuksia, voitaisiin näitä tutkimuksia mahdollisesti lisätä korvausten piiriin.

    Esitys liittyy vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

    Laki sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta tulisi voimaan 1.1.2021 ja olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.

    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2021 on vahvistettu

    Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2021 työeläkevakuutusmaksut.

    Vuonna 2021 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta eli maksu on sama kuin alun perin vuodeksi 2020 vahvistettu maksu. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.

    Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.

    Työnantajan keskimääräinen maksu on 16,95 prosenttia. Vuonna 2020 työeläkevakuutusmaksun tasoa alennettiin koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisesti kesken vuotta. Työeläkemaksua alennettiin 1.5.2020 alkaen 2,6 prosenttiyksikköä ja alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Maksunalennus kohdistui työeläkevakuutusmaksun työnantajan osuuteen eikä alennuksella ollut vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuun. Alennuksen poistuessa keskimääräinen työnantajan maksu nousee loppuvuoden 2020 maksutasosta 2,6 prosenttiyksikköä.

    Lue lisää
  • 28.10.2020
    Selvitys paikallisen sopimisen nykytilasta ja edistämisestä käynnistyy

    Pääministeri Marinin hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä.


    Työministeri Tuula Haatainen nimesi 14.10.2020 selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.

    Selvityshenkilöt kartoittavat käytännön syitä, jotka estävät tai asettavat rajoituksia asioista sopimiselle. Selvitys kohdistuu sekä järjestäytyneisiin että järjestäytymättömiin yrityksiin. Selvitys tulee sisältämään työkaluja työpaikkatason toimijoille sopimisen esteiden purkamiseksi tai sopimiskynnyksen alentamiseksi.


    Selvityshenkilöiden tehtävänä on myös selvittää, millä toimenpiteillä voidaan

    • parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä
    • vahvistaa paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä
    • parantaa osapuolten valmiuksia työpaikkatason sopimiseen olemassa olevia sopimismahdollisuuksia hyödyntäen
    • luoda tasapuolisia neuvottelusuhteita paikalliselle tasolle
    • tukea työpaikkojen kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

    Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, miten henkilöstön työkyvyn ja osaamisen parantaminen vaikuttaa neuvotteluedellytyksiin paikallisessa sopimisessa.


    Lisäksi pohditaan luottamusmiesjärjestelmän ja työehtosopimuksiin osallisina olevien ammattiliittojen ja työnantajaliittojen roolia työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa sekä mahdollisuutta tarjota tukea työpaikkatason toiminnassa. Selvityksessä huomioidaan paikallisen sopimisen toteuttamiseen liittyvät erityispiirteet yrityksissä, joissa ei ole valittu luottamusmiestä.


    Selvityshenkilöt kuulevat parhaiden käytännön kokemusten selvittämiseksi valtakunnallisia ja paikallisia työmarkkinaosapuolia sekä erikokoisten yritysten edustajia. Selvityshenkilöt Ahtela ja Salminen laativat selvityksen 8.1.2021 mennessä.

    Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallisen sopimisen alatyöryhmä hyödyntää selvitystä valmistellessaan ehdotuksia paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi ja tasapuolisten neuvottelusuhteiden luomiseksi. Ehdotukset tuodaan työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän käsittelyyn 1.3.2021 mennessä.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentaminen

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 19.9.2018 työryhmän selvittämään kilpailukieltoihin liittyvän lainsäädännön muutostarpeet kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentamiseksi vastaamaan työelämässä tapahtuneita muutoksia, kansainvälistä kehitystä ja sääntelyn taustalla olevia tavoitteita.


    Kilpailukieltosopimuksia selvittänyt työryhmä on jättänyt esityksensä, johon sekä työnantajapuoli että palkansaajapuoli ovat jättäneet eriävät mielipiteensä.
    Työryhmän esityksen mukaan työnantajan olisi maksettava kompensaatiota kilpailukieltosopimuksesta. Kompensaation suuruus olisi 40 % palkasta, jos rajoitusaika työsuhteen päätyttyä on enintään kuusi kuukautta ja 60 % koko ajalta, jos rajoitusaika on tätä pitempi.

    Työnantaja voisi vapautua sopimuksesta ja kompensaatiosta irtisanomalla sopimuksen, mutta irtisanomisajan olisi vastattava vähintään rajoitusaikaa. Irtisanomisoikeutta ei olisi enää sen jälkeen, kun työntekijä on ehtinyt päättää työsopimuksensa. Vanhoihin sopimuksiin olisi tulossa yhden vuoden siirtymäaika, jonka aikana työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen.

    Lakiesitys annettaneen lähiaikoina eduskunnalle.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Yhteistoimintalain uudistaminen

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.12.2018 työryhmän valmistelemaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain uudistamista.


    Työryhmän tehtävänä on selvittää vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tehdä ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Työryhmän tulee arvioida keinoja, joilla voidaan saavuttaa tavoitteet aidosta, luottamuksen perustavasta ja työyhteisön kaikkia osapuolia hyödyttävästä yhteistoiminnasta työpaikoilla.

    Työryhmän tuli alun perin saada työnsä valmiiksi 31.3.2020 mennessä, mutta työryhmän määräaikaa on pidennetty 30.9.2020 saakka.

    Työryhmän tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaiset keskeiset yhteistoimintalakiin suunnitellut uutuudet ovat ns. jatkuvan vuoropuhelun asiat ja hallintoedustuksen siirtäminen yhteistoimintalakiin.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Vaihtelevan työajan sopimukset

    Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus, jonka mukaan ”Parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Tehdään selvitys työsopimuksissa sovittavasta työajasta. Vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.”


    Lakiesitys on tällä hetkellä teknisesti melkein valmis, mutta erimielinen. Työnantajalle olisi tulossa aktiivinen velvollisuus tarkastella vähintään 12 kuukauden välein sitä, vastaako sovittu työaikaehto toteutuvaa todellista työaikaa ja työantajalle tulisi velvollisuus kuukauden kuluessa tarjota uutta sopimusta, joka vastaa tarkastelun tulosta. Uudelleenmäärätystä ei tarvitsisi tehdä, jos toteutunut (korkeampi) tuntimäärä on johtunut poikkeuksellisesta syystä eikä se enää vastaa todellista työvoiman tarvetta.

    Keskeinen riitakysymys on ollut, määräytyykö uusi työaikaehto pelkästään toteutuneen työajan perusteella vai saako työnantaja katsoa myös tulevaisuuteen.

    Lue lisää
  • 13.08.2020
    Työnantaja voi antaa työntekijälle verotta kasvomaskeja

    Verohallinto linjasi 11.8.2020, että työnantaja voi antaa työntekijälleen verovapaasti kasvomaskeja. Myös työmatkalle saa tarjota

    kasvomaskeja verotta.

    Verottajan tulkinnan mukaan kasvomaskit rinnastuvat ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Näin ollen työnantaja voi tarjota työntekijöilleen
    kasvomaskeja verotta myös esimerkiksi työmatkalle.

    ”Työnantaja voi antaa työntekijälle verovapaasti yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ehkäiseviä suojavälineitä, kuten kasvomaskeja työtä varten. Koska tällaiset työnantajan antamat suojavälineet voidaan verotuksessa myös rinnastaa työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon,
    ei verovapauden kannalta ole merkitystä sillä, käyttääkö työntekijä suojavälineitä myös muuna aikana”, verottaja linjaa.

    Lue lisää
  • 30.06.2020
    Työttömyysturvaan liittyvien väliaikaisten lainmuutosten voimassaoloa jatketaan ajalle 1.7.-31.12.2020

    Koronaepidemiaan liittyen työttömyysturvaa tarvitsevien ihmisten taloudellisen aseman vahvistamista jatketaan tilanteessa, jossa monen epidemian johdosta alkanut lomautus jatkuu edelleen tai henkilö on joutunut työttömäksi.


    Tästä syystä työttömyysturvalakiin, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ja työttömyyskassalakiin tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaoloa jatketaan vuoden loppuun saakka.


    Seuraavien väliaikaisten lainmuutosten voimassaoloa jatketaan ajalle 1.7-31.12.2020:

    • Työttömyysturvan alkamista edeltävää viiden päivän omavastuuaikaa ei edelleenkään aseteta heinäkuun alusta lukien. Tämä koskee ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päiviltä rahoittaa valtio.
    • Palkansaajan tavanomaista lyhyempi työssäoloehto oikeuttaisi edelleen työttömyyspäivärahaan heinäkuun alun jälkeenkin. Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto olisi edelleen 13 kalenteriviikkoa kun se ilman väliaikaisen lain jatkamista palautuisi 26 kalenteriviikkoon. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto olisi 26 kalenteriviikkoa, kun se muutoin palautuisi 52 kalenteriviikkoon.
    • Työttömyyspäivärahan enimmäisajan kuluminen keskeytetään väliaikaisesti. Enimmäismaksuaika ei kulu esimerkiksi määräaikaisesta työstä työttömäksi jääneillä taikka osittain työllistyvillä.
    Lue lisää
  • 23.06.2020
    Koronakriisiä koskevat väliaikaiset muutokset työlainsäädäntöön ovat jatkumassa 31.12.2020 asti.

    Hallitus antoi 5.6.2020 eduskunnalle esitykset muutoksista mm. työsopimuslakiin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin. Taustalla on työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotus työlainsäädännön ja työttömyysturvalainsäädännön 30.6.2020 asti voimassaolevien väliaikaisten muutosten voimassaolon jatkamisesta ajalle 1.7.-31.12.2020. Esityksellä turvataan voimassa olevien väliaikaisten poikkeusten katkoton soveltaminen.

    Esitys liittyy muutoksiin, jotka on esitetty tehtäväksi työsopimuslakiin ja eräisiin muihin lakeihin. Näiden työsopimuslakiin ja eräisiin muihin lakeihin ehdotettujen muutosten tarkoituksena on nopeuttaa työnantajien toiminnan sopeuttamismahdollisuuksia tilanteessa, jossa tuotteiden ja palveluiden kysyntä on heikentynyt äkillisesti ja voimakkaasti koronavirusepidemian johdosta.

    Hallituksen esityksen eduskuntakäsittely ja muut lainsäädännön voimaantuloon liittyvät toimenpiteet on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan viikon aikana siten, että lait tulevat voimaan 1.7.2020.

    Tekstiilihuoltoalan ja pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksiin tehdyt väliaikaset muutokset lomautusilmoitusaikaan ja yhteistoimintaneuvotteluaikaan ovat lainmuutosten myötä voimassa myös ajalla 1.7.-31.12.2020.

    Lue lisää
  • 12.05.2020
    Koronaepidemian vaikutukset Jalo ry:n jäsenyrityksiin olleet toistaiseksi vähäisiä

    Koronaepidemian aiheuttamat kevään 2020 yleiset rajoitus- ym. toimenpiteet ovat nyt kestäneet noin kaksi kuukautta. Rajoitustoimenpiteet ovat rajoittaneet kansalaisten jokapäiväistä arkea sekä vaikeuttaneet monien yritysten toimintaa, mutta vaikutuksissa on ollut suuria alakohtaisia eroja.

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenyritysten piirissä vuoden 2020 toukokuun alussa suoritettuun koronaepidemian vaikutuskyselyyn saatujen vastausten perusteella epidemian vaikutukset Jalo ry:n jäsenyrityksiin ovat kevään 2020 aikana olleet enemmin positiivisia kuin negatiivisia eivätkä yritysten arviot tulevan kesän osalta näytä huonoilta. Tosin muutaman yrityksen osalta vaikutukset ovat olleet jonkin verran negatiivisia, mutta toistaiseksi eivät sentään kovin dramaattisia.

    Jalo ry:n jäsenyritysten toiminta on pääsääntöisesti ollut normaalilla tasolla. Usean jäsenyritysten tuotteiden kysyntä on kasvanut merkittävästi., joiden johdosta yritykset ovat joutuneet rekrytoimaan lisää työntekijöitä ja teettämään ylitöitä vastatakseen kasvaneeseen kysyntään. Haasteita on ollut myös kapasiteetin riittävyyden kanssa. Henkilöstön sopeutustoimenpiteitä ei juuri ole jouduttu tekemään.

    Jalo ry:n jäsenyritysten tilanne näyttää hyvältä myös loppukevään ja tulevan kesän osalta. Tilauskannat ovat hyvällä tasolla ja näkymät ovat vakaat.

    Lue lisää
  • 15.04.2020
    Työttömyysturvan ns. omavastuuaika poistuu väliaikaisesti

    Koronavirusepidemiasta johtuen tuotannollisista tai taloudellisista syistä lomautetuksi tai työttömäksi jäävän työntekijöiden toimeentuloa vahvistetaan työttömyysturvalakiin väliaikaisesti tehdyllä muutoksella.


    Työttömyysturvalain väliaikainen muutos tulee voimaan tänään 15.4.2020 ja se on voimassa 6.7.2020 saakka. Muutosta sovelletaan takautuvasti 16.3.2020 alkaen.


    Työttömyysturvalain väliaikaisen muutoksen keskeinen sisältö:

    • Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuu.
      Tämä koskee ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päivältä rahoittaa valtio.
    • Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennetään.
      Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto on 13 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto on 26 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 52 kalenteriviikkoa.
    • Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos siis parantaa turvaa, jos työttömyys pitkittyisi.
    Lue lisää
  • 03.04.2020
    Hallitus esittää mm. työttömyysturvalain väliaikaista muuttamista

    Hallitus on tänään 2.4.2020 antanut eduskunnalle lakiesityksen, jossa hallitus esittää työntekijöiden toimeentuloa vahvistettavan tilanteessa, jossa moni on joutunut työttömäksi tai lomautetuksi, kun työnantajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa koronavirusepidemiasta johtuvan kysynnän heikentymisen vuoksi.


    Hallituksen esityksessä ehdotetaan mm. väliaikaisesti muutettavaksi työttömyysturvalakia seuraavasti:

    • Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuisi. Tämä koskisi ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päivältä rahoittaisi valtio.
    • Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettäisiin. Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto olisi 13 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto olisi 26 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 52 kalenteriviikkoa.
    • Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluttaisi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos siis parantaisi turvaa, jos työttömyys pitkittyisi.

    Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian ja olisivat voimassa 6.7.2020 saakka. Muutoksia sovellettaisiin takautuvasti 16.3.2020 alkaen.

    Lue lisää
  • 30.03.2020
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n kevätkokous pidettiin 26.3.2020

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin torstaina 26.3.2020. Kevätkokouksessa käsiteltiin liiton sääntöjen 7 §:n mukaiset kevätkousasiat.

    Kevätkokoukselle esiteltiin hallituksen kertomus liiton toiminnasta vuonna 2019. Lisäksi kevätkokous vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille tilikaudelta 1.1. - 31.12.2019.

    Lue lisää
  • 27.03.2020
    Koronaepidemiasta johtuvat väliaikaiset muutokset pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksiin

    Koronaepidemiasta johtuen Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n on sopinut sekä Paperiliitto ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n kanssa pöytäkirjat koskien väliaikaisista muutoksista pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten mukaisten lomautusilmoitusaikojen lyhentämisestä viiteen (5) päivään sekä yhteistoimintalain piirissä olevien yritysten osalta neuvotteluajan lyhentämisestä viiteen (5) päivään.


    Pöytäkirjoissa sovitut väliaikaiset muutokset ovat voimassa niin kauan kuin koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi
    säädettävät maan hallituksen 20.3.2020 päättämät työlainsäädäntömuutokset ovat voimassa.

    Liittojen välillä sovitut väliaikaiset muutokset pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksiin raukeavat, ellei eduskunta hyväksy työmarkkinakeskusjärjestöjen esityksen mukaisia tai sitä vastaavia muutoksia työttömyysturvalainsäädäntöön 15.4.2020 mennessä

    Lue lisää
  • 11.03.2020
    Työehtosopimuksen uudistamista koskeva neuvottelutulos Jalo ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välille 10.3.2020

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Ammattiliitto Pro ry saavuttivat 10.3.2020 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta sopimuskaudelle 10.3.2020 - 28.2.2022.


    Neuvottelutuloksen palkkaratkaisu on ns. vientialojen linjan mukainen. Kilpailukykysopimuksen mukaiset ns. Kiky- tunnit poistuvat työehtosopimuksesta, mutta tilalle sovittiin sekä kustannustasoa alentavia että koulutus- ja työaikajärjestelyihin liittyviä muutoksia. Lisäksi laajennettiin paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

    Neuvottelutuloksen voimaantulo edellyttää liittojen hallintojen käsittelyä ja hyväksyntää.

    Lue lisää
  • 27.02.2020
    Työehtosopimuksen uudistamista koskeva neuvottelutulos Jalo ry:n ja Paperiliiton välille 27.2.2020

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Paperiliitto ry saavuttivat 27.2.2020 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen uudistamisesta sopimuskaudelle 27.2.2020 - 28.2.2022.

    Lue lisää
  • 09.08.2019
    Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020

    Tasavallan Presidentti vahvisti 5.7.2019 lait, jotka sisältyvät eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen työaikalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 158/2018).

    Uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon yleistymiseen. Lailla vastataan myös työaikadirektiivin ja sen tulkintakäytännön asettamiin vaatimuksiin.

    Uudessa työaikalaissa annetaan työpaikoille välineitä tehdä työpaikkakohtaisia työaikaratkaisuja, joissa voidaan ottaa huomioon niin työnantajan kuin henkilöstönkin työaikatarpeet. Laki laventaa työnantajan ja työntekijän mahdollisuuksia tehdä säännöllistä työaikaa koskeva sopimus. Niin ikään liukuvasta työajasta voidaan jatkossa sopia nykyistä väljemmin.

    Laki mahdollistaa uudesta joustotyöaikaa koskevasta järjestelystä sopimisen työpaikalla. Joustotyöaika voidaan ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella silloin, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyöaika soveltuu erityisesti asiantuntijatehtäviin, joissa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja kokonaisaikataulu.

    Työaikalakiin lisätään työaikapankkia koskevat säännökset. Ne mahdollistavat lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankkiin voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia. Työaikapankkia koskeva säännös lisää työntekijän mahdollisuuksia kerryttää pidempiaikaisia vapaita ja sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän tarpeita.

    Työaikalaissa säädetään työaikasääntelyn puitteet kaikille toimialoille. Käytännössä työajat perustuvat pitkälti alakohtaisissa valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittuihin työaikajärjestelyihin, joihin työaikalain toisin sopimista koskevat säännökset antavat mahdollisuuden. Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia säännöllisen työajan järjestelyistä 52 viikon tasoittumisjaksolla.

    Työaikalaki ja muut lakipakettiin sisältyvät muutokset tulevat voimaan 1.1.2020.

    Lue lisää
  • 04.03.2019
    Eduskunta hyväksyi 26.2.2019 hallituksen esityksen (219/2018) laiksi vuosilomalain muuttamisesta

    Lainmuutoksella vuosilomalakiin tehtiin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisuuden varmistamiseksi välttämättömät muutokset.

    Muutoksilla turvataan työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset oikeudesta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.

    Vuosilomalakiin lisättiin työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä asetettujen vaatimusten täyttämiseksi säännös oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin ja lisävapaapäiviltä maksettavasta korvauksesta.

    Lisäksi työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohtaa koskevaa vuosilomalain säännöstä muutettiin pidentämällä aikaa, jonka kuluessa siirretty vuosiloma voidaan antaa.

    Jos työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn kesäloman antaminen lomakaudella ja talviloman antaminen ennen seuraavan lomakauden alkua ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

    Lainmuutoksen voimaantulo edellyttää vielä Tasavallan Presidentin vahvistamista.

    Lainmuutos on tulossa voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

    Siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voimaantuloa alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta määrättäviin lomiin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

    Lue lisää
  • 25.01.2019
    Työnantajan henkilöstömäärä on jatkossa huomioitava työntekijästä johtuvaa irtisanomista arvioitaessa

    Tasavallan Presidentti vahvisti 18.1.2019 lain työsopimuslain 7 luvun 2 §:n muuttamisesta (HE 227/2018). Lainmuutoksen mukaan pienen työnantajan olosuhteet on huomioitava henkilöperusteisen irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa.

     

    Henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevan työsopimuslain säännöksen mukaan Irtisanomisperusteelta vaaditaan asiallista ja painavaa syytä.

    Irtisanomisperusteen olemassaoloa koskevassa kokonaisharkinnassa otetaan jatkossa huomioon erityisenä seikkana työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä. Käytännössä työntekijöiden lukumäärän merkitys korostuu tilanteissa, joissa työntekijän moitittavalla menettelyllä tai hänen työntekoedellytyksissänsä tapahtuneilla muutoksilla on työnantajan pienen koon vuoksi suhteellisesti tuntuvampia vaikutuksia. Pienellä työnantajalla on usein heikommat mahdollisuudet kestää niitä seurauksia, joita työntekijän lain tai sopimuksen vastainen menettely aiheuttaa.

    Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Lainmuutoksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä. 

    Lainmuutos tulee voimaan 1.7.2019.

    Lue lisää
  • 03.01.2019
    Yhteistoimintalain uudistamista valmisteleva työryhmä asetettu

    Työministeri Jari Lindström asetti 21.12.2018 kolmikantaisen työryhmän selvittämään, vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tekemään ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi.

    Työssään työryhmän tulee arvioida keinoja, joilla voidaan saavuttaa tavoitteet aidosta, luottamukseen perustuvasta ja työyhteisön kaikkia osapuolia hyödyttävästä yhteistoiminnasta työpaikoilla. 

    Työryhmän tulee laatia arvio voimassa olevan lainsäädännön tilasta ja uuden sääntelyn tavoitteista sekä tehdä ehdotus uuden lain suuntaviivoista 14.6.2019 mennessä. Tässä työssä on otettava huomioon EU:n yhteistoimintaa koskeva sääntely ja siihen liittyvä oikeuskäytäntö. Lisäksi nykytilaa koskevassa arviossa on otettava huomioon keskeisten työehtosopimusten yhteistoimintamenettelyä koskevat määräykset.

    Osana työtään työryhmän tulee arvioida selvityshenkilöiden johtaja Katarina Murron ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen selvityksessä olevia ehdotuksia tulevan lainsäädännön valmistelussa.

    Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.3.2020 mennessä.

    Lue lisää
  • 20.12.2018
    Joulutervehdys

    Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2019!

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

    Lue lisää
  • 14.12.2018
    Kansallinen tietosuojalaki astuu voimaan 1.1.2019

    EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) koskee lähtökohtaisesti kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä. Se sisältää säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista. Tietosuoja-asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Asetus jättää kuitenkin tiettyjä mahdollisuuksia kansallisiin poikkeuksiin ja täsmennyksiin.

    EU:n tietosuoja-asetusta täydentävä uusi tietosuojalaki hyväksyttiin marraskuussa eduskunnassa ja tasavallan presidentti vahvisti lain 5.12.2018. Laki tulee voimaan 1.1.2019.

    Kansallista lakia sovelletaan rinnakkain EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa. Tietosuojalaki täsmentää ja täydentää henkilötietojen käsittelyä koskevaa EU:n tietosuoja-asetusta. Laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa panee täytäntöön rikosasioiden tietosuojadirektiivin.

    Kansallisen lain mukaan on mahdollista poiketa tutkimus, tilastointi ja arkistointitarkoituksessa eräistä EU:n tietosuoja-asetuksen velvoitteista, jotka nähdään tarpeellisiksi esim. tutkimustoiminnan tavoitteiden kannalta. Poikkeuksilla tarkoitetaan mm. tilannetta, jossa rekisteröidyllä ei ole mahdollista tarkastella itseään koskevia tietoja. Edellytyksenä poikkeamiselle on kuitenkin henkilötietojen käsittelijän velvollisuus tehdä vaikutusarviointi tai vaihtoehtoisesti sitoutua noudattamaan käytännesääntöjä.

    Tietosuojavaltuutetulle keskitetään kaikki  EU:n tietosuoja-asetus mukaiset valvontatehtävät ja sen johdosta asiamäärän kasvaessa tietosuojavaltuutetun toimistoon perustetaan lisäksi kaksi apulaisvaltuutetun virkaa. Tällä kolmen hengen seuraamuskollegiolla on toimivalta määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu säännösten rikkomisesta.  

    EU:n tietosuoja-asetukseen perustuva hallinnollinen seuraamusmaksu on suuruudeltaan lievimmissä rikkomukissa 10 MEUR tai 2 % yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja vakavammissa 20 MEUR tai 4 % kokonaisliikevaihdosta. Tietosuojalaissa pitäydyttiin hallituksen esityksen mukaisesti kohdentamaan hallinnollinen seuraamusmaksu vain yksityisen sektorin rekisterinpitäjiin ja henkilötietojen käsittelijöihin, mutta jätettiin julkinen sektori seuraamusmaksun soveltamisalan ulkopuolelle.

    Lue lisää
  • 28.11.2018
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n syyskokouksen 27.11.2018 päätökset

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin tiistaina 27.11.2018 Helsingissä.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2019 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet hallituksen esityksen mukaisesti.

    Syyskokous valitsi vuoden 2019 hallituksen seuraavasti:

    Hallitus 2019

    Puheenjohtaja 

    • Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy

    Varapuheenjohtaja

    • Diplomi-insinööri Fredrik Lindeman

    Jäsenet

    • Toimitusjohtaja Per-Henrik Hagberg, Fredman Operations Oy
    • Hallituksen puheenjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • Toimitusjohtaja Pekka Pollari, Hypap Oy
    • Toimitusjohtaja Tuomas Tynnilä, Bong Suomi Oy

    Syyskokous valitsi liiton edustajiksi Yhteinen Toimialaliitto ry:n hallitukseen vuodeksi 2019

    • Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy
    Lue lisää
  • 22.11.2018
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.11.2018 kello 13.00 Helsingissä

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenet kutsutaan liiton sääntömääräiseen syyskokoukseen, joka pidetään

    tiistaina 27.11.2018 kello 13.00 Teollisuuskeskuksen 2. kerroksen neuvottelutilat, osoitteessa Eteläranta 10, 00130 Helsinki.

    Syyskokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokouksen jälkeen kuullaan seuraavat puheenvuorot:

    Ajankohtaiset työlainsäädäntöasiat

    • lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

    EK:n yrittäjyystavoitteet eduskuntavaaleissa 2019

    • asiantuntija Jenni Ruokonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
    Lue lisää
  • 19.10.2018
    Ammattiliitto Pron ylityökielto ei koske pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöitä

    Ammattiliitto Pro ry:n tänään 19.10.2018 julistama  ylityökielto ajalle 25.10.-18.11.2018 ei koske pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöitä. Ylityökielto koskee paperiteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuluvia Pro:n jäseniä.

    Ammattiliitto Pro ry:n hallitus  on tänään tehnyt päätöksen, jonka mukaan  paperiteollisuuden toimihenkilöt aloittavat ylityökiellon torstaina 25. lokakuuta ja se on voimassa 18. marraskuuta saakka. Pron hallitus teki asiasta päätöksen, koska maan hallitus jatkaa lakivalmistelua irtisanomissuojan heikentämiseksi alle 10 hengen yrityksissä. Ylityökielto koskee kaikkia Pron paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työtehtäviä ja niissä työskenteleviä toimihenkilöitä.

    Lue lisää
  • 03.10.2018
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry järjestää Suorituksen johtaminen -koulutuspäivän

    Koulutuksen ajankohta 8.11.2018 kello 9-16.00 (aamukahvi klo 8.30 ->) ja paikkana Technopolis Yliopistonrinne, neuvottelutila Kansleri 8 krs, Kalevantie 2, 33100 Tampere.

    Koulutuspäivän aikana käsitellään seuraavia asioita:

    • Mitä tarkoittaa suorituksen johtaminen?
    • Millaiset prosessit, tehtävät ja työkalut liittyvät suorituksen johtamiseen?
    • Mitkä ovat johdon ja esimiesten tehtävät suorituksen johtamisessa?
    • ​Miten tavoitteita asetetaan, johdetaan ja seurataan?

    Ilmoittautumiset Susanna Yrttimaa-Vernolle susanna.yrttimaa-verno@ytl.fi

    Lue lisää
  • 05.06.2018
    Ns. vaihtelevan työajan sopimuksia koskevat lait voimaan 1.6.2018

    Tasavallan Presidentti vahvisti 18.5.2018 ns. vaihtelevan työajan sopimuksia koskevat lait (Hallituksen esitys 188/2017). Muutokset tulivat voimaan 1.6.2018.

    Lainsäädäntö koskee nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa työaika on sovittu kiinteän työtuntimäärän sijasta liukuvana (esim. 0-40 tuntia/viikossa tai 10-30 tuntia/viikossa). Sääntely koskee myös työntekijöitä, jotka kutsutaan työhön tarvittaessa. Tällaisia sopimuksia kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi.

    Lue lisää
  • 07.05.2018
    Yhteistoimintalain toimivuutta selvitetään

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 4.5.2018  johtaja Katarina Murron ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen selvittämään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain toimivuutta. Selvityksessä tulee erityisesti ottaa kanta seuraaviin kysymyksiin:

    • ovatko lain soveltamisala ja soveltamisalarajaukset tarkoituksenmukaisia?
    • minkälaisia asioita yhteistoimintamenettelyn piiriin tulisi sisällyttää ja minkälaisia menettelytapoja pitäisi soveltaa erityyppisiä asioita käsiteltäessä sekä
    • tulisiko työsuhteen päättämiseen liittyvät neuvottelut säilyttää yhteistoimintalain piiriin kuuluvina asioina vai siirtää osaksi muuta lainsäädäntöä?

    Työsuhteen päättämiseen liittyvien neuvottelujen ja muiden neuvottelujen osalta tulisi erikseen ottaa kantaa mm. henkilöstön tiedonsaantioikeuksiin, yhteistoimintaneuvotteluja koskevien menettelytapasäännösten tarkoituksenmukaisuuteen ja seuraamusjärjestelmän ajantasaisuuteen.

    Selvittäjät laativat myös ehdotuksen yt-lain muutostarpeista. Ehdotus valmistuu tämän vuoden marraskuuhun mennessä.

    Lisäksi selvityksen piiriin kuuluvat tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisperusteiden toimivuus ja suhde individuaaliperusteisiin irtisanomisperusteisiin.

    Lue lisää
  • 24.04.2018
    Työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttaminen - oppisopimuksen tekeminen mahdollista työnantajalle laissa säädetyn lisätyön tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuuden estämättä

    Työnantaja voi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen eli  palkata oppisopimusopiskelijan siitä huolimatta, että samaa työtä olisi normaalitapauksessa tarjottava osa-aikaisille ja takaisinotettaville työntekijöille. Eduskunta on 11.4.2018 hyväksynyt asiaa koskevan hallituksen esityksen (HE 189/2017 vp.). Laki tulee voimaan lähiaikoina.

    Lainmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa oppisopimuksen avulla saatava ammatillinen koulutus kaikilla toimialoilla, myös sellaisen työnantajan palveluksessa, jolla on osa-aikatyötä tekeviä tai takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä. Tavoitteena on lisätä ammatillisesti kouluttautuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia saada oppisopimuskoulutustyöpaikka, ja edistää näin ollen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden pääsyä työelämään ja mahdollisuuksia hankkia työmarkkinoilla vaadittavaa osaamista.

    Lainmuutos oikeuttaa poikkeamaan osa-aikaisia työntekijöitä koskevasta lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta ja irtisanottuja työntekijöitä koskevasta takaisinottovelvollisuudesta. Sen sijaan oppisopimusopiskelijan palkkaamisella ei voitaisi ohittaa työnantajan velvollisuutta tarjota irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle muuta työtä eikä työnantajan velvollisuutta tarjota työtä lomautetulle työntekijälle.

    Oppisopimus on kestoltaan aina määräaikainen. Oppisopimuksen päätyttyä työnantaja saattaa harkita oppisopimuslaisen palkkaamista tavalliseen työsuhteeseen. Tällöin työnantajalla ei ole enää oikeutta poiketa lisätyön tarjoamisesta ja takaisinotosta, vaan työtä on ensisijaisesti tarjottava normaalien sääntöjen mukaan niille, joilla on siihen etuoikeus.

    Lue lisää
  • 12.04.2018
    Vuosilomalain kokonaisuudistuksen valmistelusta luovutaan

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 28.6.2016 työryhmän selvittämään ja valmistelemaan esityksen, jolla vuosilomalain säännökset päivitetään 2020 -luvun tarpeisiin.

    Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti 4.4.2018, että vuosilomalain kokonaisuudistuksen valmistelusta luovutaan. Kokonaisuudistuksen sijasta lakiin valmistellaan ne välttämättömät muutokset, joilla vuosilomalaki saadaan vastaamaan EU -tuomioistuimen ratkaisujen linjauksia vuosilomalailla implementoitujen direktiivien soveltamisesta.

    Lue lisää
  • 30.01.2018
    Pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöiden työehtosopimus sopimuskaudelle 1.2.2018 -31.1.2020 uudistettu

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n hallinnot ovat hyväksyneet liittojen välillä 19.1.2018 saavutetun neuvottelutuloksen työehtosopimuksen uudistamisesta.

    Pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöiden uudistetun työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2018 – 31.1.2020.

    Lue lisää
  • 30.01.2018
    EU:n TIETOSUOJA-ASETUS VOIMAAN 25.5.2018

    EU:n yleistä tietosuoja-asetusta on sovellettava 25.5.2018 alkaen. Uuden sääntelyn myötä yritysten on käsiteltävä entistä huolellisemmin esimerkiksi asiakkaista ja työntekijöistä kerättyjä henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelystä on myös informoitava nykyistä selkeämmin, koska tietosuoja-asetus korostaa henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyyden tärkeyttä.

    Uusi sääntely edellyttää, että henkilötietoja käsittelevä yritys pystyy osoittamaan noudattavansa tietosuoja-asetuksen sääntelyä. Siksi on tärkeätä muun muassa varmistaa, että henkilötietojen käsittelyä koskeva dokumentointi ja sisäinen ohjeistus ovat kunnossa.

    Asetuksen edellyttämät kansalliset lainsäädäntömuutokset ja yksityiskohdat ovat edelleen auki.  

    EK:ssa laaditussa tietopaketissa kuvataan tiiviisti tietosuoja-asetuksen yritysten kannalta keskeistä sisältöä ja listataan, kuinka asetuksen vaatimuksiin voi valmistautua.

    Yritysten on tärkeätä varautua asetuksen vaatimuksiin jo nyt. Työ on hyödyllistä aloittaa henkilötietojen käsittelyn nykytilan kartoituksesta.

    EK:n tietopaketti löytyy EK:n kotisivulta: ek.fi ->EK vaikuttaa ->Yrityslainsäädäntö->Tietosuojalainsäädäntö->Tietopaketti yrityksille.

    EK:n tietopakettia päivitetään, kun kansallisten lainsäädäntömuutosten sisältö tarkentuu ja tietosuoja-asetuksesta muotoutuu soveltamiskäytäntöä.

    Lue lisää
  • 22.01.2018
    Neuvottelutulos toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta

    Jalo ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä saavutettiin 19.1.2018 neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta sopimuskaudelle 1.2.2018-31.1.2020.
    Neuvottelutulos sisältää palkkaratkaisun vuosille 2018 ja 2019 sekä tekstimuutoksia.
    Neuvottelutuloksen mukaisen työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää osapuolten hallintojen käsittelyä ja hyväksymistä.

    Lue lisää
  • 22.01.2018
    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöiden työehtosopimus sopimuskaudelle 1.2.2018 -31.1.2020 uudistettu

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Paperiliitto ry:n hallinnot ovat hyväksyneet liittojen välillä 21.12.2017 saavutetun neuvottelutuloksen työehtosopimuksen uudistamisesta.

    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöiden uudistetun työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2018 – 31.1.2020.

    Lue lisää
  • 04.01.2018
    Neuvottelutulos työehtosopimuksen uudistamisesta

    Jalo ry:n ja Paperiliito ry:n välillä saavutettiin 21.12.2017 neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  työehtosopimuksen uudistamisesta sopimuskaudelle 1.2.2018-31.1.2020.

    Neuvottelutulos sisältää palkkaratkaisun vuosille 2018 ja 2019 sekä tekstimuutoksia.

    Neuvottelutuloksen mukaisen työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää osapuolten hallintojen käsittelyä ja hyväksymistä.

    Lue lisää
  • 08.06.2017
    Vaikuta elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmästandardiin

    Kansainvälistä elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmästandardia (ISO 22000) uusitaan parhaillaan. Tarkennuksia on tehty esimerkiksi terminologiaan, ja lisäksi standardiin on ehdotettu mukaan riskinhallintalähtöistä ajattelumallia. Uusinta on edennyt vaiheeseen, jossa standardiehdotus on lähetetty ISOn jäsenmaihin kansalliselle lausuntokierrokselle.

    Kansallinen äänestys uusitusta standardista Food safety management systems – Requirements for any organization in the food chain on parhaillaan käynnissä. Standardiehdotus on kaikkien luettavissa ja kommentoitavissa SFS:n lausuntopyyntöpalvelussa kesäkuun 15. päivään saakka.

    Standardiehdotukseen on tehty lukuisia yksittäisiä muutoksia ja tarkennuksia. Esimerkiksi terminologia-osuutta on parannettu ja mukaan on otettu riskinhallintalähtöinen ajattelumalli, jonka on tarkoitus erottaa turvallisuuteen liittyvä riski liiketoiminnallisesta riskistä.

    Suuri muutos standardin nykyiseen versioon nähden on asioiden järjestely uudelleen suunnittele – toteuta – arvioi – toimi -mallin (PDCA cycle) mukaisesti. Mallia on otettu viime aikoina käyttöön kaikissa ISOn hallintajärjestelmä- standardeissa, kun niitä on laadittu ja uusittu. Yhtenäisen mallin käyttö helpottaa organisaatioita, jotka ottavat käyttöönsä useampia hallintajärjestelmästandardeja. Tässä standardissa mallin toteuttamisvaiheeseen kuuluu myös elintarvikehuoneiston omavalvontaa koskeva HACCP-järjestelmä.

    Standardin ISO 22000 uusi versio valmistunee vuoden 2018 loppuun mennessä.

    Nyt uusittavana oleva standardiehdotus on osa ISO 22000 -standardisarjaa. Standardisarjan avulla organisaatiot oppivat tunnistamaan ja hallitsemaan elintarvikkeisiin liittyviä turvallisuusuhkia koko ruokaketjun ajan. Standardisarjan tavoite on saada yhtenäiset vaatimukset elintarvikkeiden turvallisuudelle maailmanlaajuisesti. Yksi ratkaisevista tekijöistä ruoan turvallisuuden takaajana on viestintä; toimiva tiedonkulku ruokaketjun molempiin suuntiin auttaa tunnistamaan uhat jokaisessa vaiheessa.

    Suomen kannan nyt lausunnolla olevaan standardiehdotukseen (ISO/DIS 22000) kuten muihinkin elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien standardien äänestyksiin päättää SFS:n seurantaryhmä SR 224 Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmät. Ryhmä on avoin kaikille.

    Elintarviketurvallisuuden uusia julkaisuja käsiteltiin SFS:n tapahtumassa helmikuussa 2017. Tutustu tilaisuudessa esitettyihin materiaaleihin; linkit ovat SFS:n tapahtumakalenterissa.

    Lisätietoja:

    Asiantuntija Eija Mäkinen, SFS

    etunimi.sukunimi@sfs.fi

    Lue lisää
  • 31.03.2017
    Jalo ry:n kevätkokous ja seminaari 26.4.2017 Tampereella

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 26.4.2017 kello 12.00 alkaen Varalan Urheiluopistolla, Tampereella.

    Kevätkokouksen jälkeen on lounas kello 12.30-13.30 ja lounaan  jälkeen on seminaari, jossa kuullaan

    • toimitusjohtaja Mauri Reinilä PackageMedia Oy ja
    • StoraEnso Oyj tai MetsäBoardin edustajan puheenvuorot.

    Virallinen kevätkokouskutsu ja kevätkokouspäivän tarkempi ohjelma on lähetetty jäsenille.

    Lue lisää
  • 25.01.2017
    Tutustu työelämään ja tienaa pöytäkirjat vuosille 2017 - 2019

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry on allekirjoittanut tammikuussa 2017 alan työntekijöitä edustavan Paperiliitto ry:n sekä alan toimihenkilöitä edustavan Ammattiliitto Pro ry:n kanssa ”Tutustu työelämään  ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaa   koskevat pöytäkirjat vuosille 2017 – 2019.  

    Lue lisää
  • 02.01.2017
    Uudistettu hankintalaki voimaan 1.1.2017

    Tasavallan presidentti vahvisti 29.12.2016 uudet julkisia hankintamenettelyjä koskevat lait. Lait astuivat voimaan 1.1.2017. Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin.
    Uusi lainsäädäntö antaa julkisille hankkijoille nykyistä paremmat mahdollisuudet tehdä entistä laadukkaampia, innovatiivisempia, kestävämpiä ja vastuullisempia hankintoja.
    Uuden lainsäädännön tarkoituksena on lisäksi vähentää sekä hankkijoille että tarjoajille tarjouskilpailuista syntyvää hallinnollista taakkaa nostamalla kansallisia kynnysarvoja ja vähentämällä hankintamenettelyn vaatimuksia.
    Hankintalaki velvoittaa julkisyhteisöt ja eräät muut toimijat, kuten vakiintuneesti julkista tukea saavat tahot kilpailuttamaan tietyn euromääräisen rajan ylittävät hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi. Kansalliset kynnysarvot ovat euromääräisiä tasoja, joiden ylittäviin hankintoihin sovelletaan hankintalakeja.
    Tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousee 60 000 euroon nykyisen 30 000 euron sijaan. Sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kynnysarvo kohoaa 100 000 eurosta 400 000 euroon. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo pysyy nykyisessä 150 000 eurossa. Kynnysarvojen alle jäävät hankinnat jäävät hankintalainsäädännön ulkopuolelle.
    Hankintoja suositellaan kilpailutettavaksi pienempinä ja pk-yrityksille sopivampina osina. Ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia voidaan huomioida aiempaa tehokkaammin. Uudistus keventää merkittävästi arvoltaan pienempien hankintojen kilpailuttamismenettelyä ja selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä. Laki mahdollistaa myös joustoja tarjousten arviointiin sekä neuvottelujen laajamittaisempaan käymiseen tarjouskilpailuissa. 
    Uusi hankintalainsäädäntö edistää julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisuutta siten, että julkisyhteisöjen määräysvallassa olevilta yhteisöiltä ei saa tehdä kilpailuttamatta hankintoja, mikäli nämä yhteisöt harjoittavat vähäistä enemmän liiketoimintaa markkinoilla. Hankintalain noudattamisen valvonta annetaan kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäväksi.

    Lue lisää
  • 17.11.2016
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n syyskokous 16.11.2016

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin keskiviikkona 16.11.2016 Helsingissä.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2017 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet.

    Syyskokous valitsi vuoden 2017 hallituksen seuraavasti:

    Hallitus 2017

    Puheenjohtaja 

    • Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy

    Varapuheenjohtaja

    • Diplomi-insinööri Fredrik Lindeman

    Jäsenet

    • Hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman, Fredman Operations Oy
    • Toimitusjohtaja Pekka Ojala, Karto Oy
    • Toimitusjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • Toimitusjohtaja Tom-Peter Helenius, Smurfit Kappa Pirkan Pakkaus Oy
    Lue lisää
  • 15.11.2016
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2016 kello 13.00 Helsingissä

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenet kutsutaan liiton sääntömääräiseen syyskokoukseen, joka pidetään

    keskiviikkona 16.11.2016 kello 13.00

    Teollisuuskeskuksen 2. kerroksen neuvottelutilat, osoitteessa Eteläranta 10, 00130 Helsinki.

    Syyskokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat ja hallituksen esitys ns. vapaan rahaston ohjesäännön vahvistamisesta.

    Lue lisää
  • 23.09.2016
    Paikallista sopimista koskeva jäsentilaisuus lokakuussa

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry järjestää lokakuussa paikallista sopimista koskevan maksuttoman jäsentilaisuuden jäsenyrityksille.
    Tilaisuudessa on tarkoitus käydä läpi paikalliseen sopimiseen liittyviä juridisia näkökohtia sekä käydä läpi työehtosopimusten mahdollistamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet.
    Tarkempaa tietoa tulee myöhemmin.

    Lue lisää
  • 23.09.2016
    Paikallista sopimista koskeva jäsentilaisuus lokakuussa

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry järjestää lokakuussa paikallista sopimista koskevan maksuttoman jäsentilaisuuden jäsenyrityksille.
    Tilaisuudessa on tarkoitus käydä läpi paikalliseen sopimiseen liittyviä juridisia näkökohtia sekä käydä läpi työehtosopimusten mahdollistamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet.
    Tarkempaa tietoa tulee myöhemmin.

    Lue lisää
  • 29.06.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalan kilpailukykysopimuksen mukaiset työehtosopimukset sopimuskaudelle 1.2.2017-31.1.2017 allekirjoitettu

    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti uudistetut  työehtosopimukset sopimuskaudelle 1.2.2017 – 31.1.2018 allekirjoitettiin Paperiliitto ry:n kanssa 16.6.2016 ja  Ammattiliitto Pro  ry:n kanssa 15.6.2016. 

    Lue lisää
  • 29.06.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalan kilpailukykysopimuksen mukaiset työehtosopimukset sopimuskaudelle 1.2.2017-31.1.2017 allekirjoitettu

    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti uudistetut  työehtosopimukset sopimuskaudelle 1.2.2017 – 31.1.2018 allekirjoitettiin Paperiliitto ry:n kanssa 16.6.2016 ja  Ammattiliitto Pro  ry:n kanssa 15.6.2016. 

    Lue lisää
  • 31.05.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöille kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos 30.5.2016

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Ammattiliitto Pro  saavuttivat 30.5.2016 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan  toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti sopimuskaudelle 1.2.2017.-31.1.2018.

    Lue lisää
  • 31.05.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöille kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos 30.5.2016

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Ammattiliitto Pro  saavuttivat 30.5.2016 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan  toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti sopimuskaudelle 1.2.2017.-31.1.2018.

    Lue lisää
  • 24.05.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalalle kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos 24.5.2016

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Paperiliitto ry  saavuttivat 24.5.2016 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan  työehtosopimuksen uudistamisesta ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti sopimuskaudelle 1.2.2017.-31.1.2018.

    Lue lisää
  • 24.05.2016
    Pahvin- ja paperinjalostusalalle kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos 24.5.2016

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry ja Paperiliitto ry  saavuttivat 24.5.2016 neuvottelutuloksen pahvin- ja paperinjalostusalan  työehtosopimuksen uudistamisesta ns. kilpailukykysopimuksen mukaisesti sopimuskaudelle 1.2.2017.-31.1.2018.

    Lue lisää
  • 21.04.2016
    Eskimo Finland Oy:n nimi muuttui 14.4.2016 Fredman Group Oy:ksi

    Fredman Group Oy:ksi muuttuneen Eskimo Finland Oy:n myynti tilikaudella 2015 oli noin 26 miljoonaa euroa. Siitä noin 14 miljoonaa koostui ammattikeittiö- ja horeca-liiketoiminnasta ja 12 miljoonaa kuluttajaliiketoiminnasta.

    Fredman Groupin tavoitteena on kasvaa ja kansainvälistyä uutta osaamista ja verkostoja yhdistämällä. Fredman Group on suomalainen perheyritys.

    Lisätietoja: toimitusjohtaja Peter Fredman, p. 050 4011 616 tai peter.fredman@fredmangroup.com

    Lue lisää
  • 21.04.2016
    Eskimo Finland Oy:n nimi muuttui 14.4.2016 Fredman Group Oy:ksi

    Fredman Group Oy:ksi muuttuneen Eskimo Finland Oy:n myynti tilikaudella 2015 oli noin 26 miljoonaa euroa. Siitä noin 14 miljoonaa koostui ammattikeittiö- ja horeca-liiketoiminnasta ja 12 miljoonaa kuluttajaliiketoiminnasta.

    Fredman Groupin tavoitteena on kasvaa ja kansainvälistyä uutta osaamista ja verkostoja yhdistämällä. Fredman Group on suomalainen perheyritys.

    Lisätietoja: toimitusjohtaja Peter Fredman, p. 050 4011 616 tai peter.fredman@fredmangroup.com

    Lue lisää
  • 09.12.2015
    Työryhmä valmistelemaan paikallista sopimista ja henkilöstön asemaa edistävää lainsäädäntöä

    Hallitus asetti 8.12.2015 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallista sopimista edistävää ja henkilöstön asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä. 

    Työryhmän toimeksiannon ytimessä on valmistella yhteisesti hyväksyttävät pelisäännöt paikallisen sopimisen salliviksi määräyksiksi työajoista ja palkoista. Työryhmän tulee tehdä ehdotukset henkilöstön asemaa vahvistavista toimista yrityksen päätöksenteossa sekä huolehtia siitä, että työpaikkatasoisen sopimisen tasapainoiset edellytykset turvataan.

    Työryhmä valmistelee myös muutokset työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja opintovapaalakiin, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle eli järjestäytymättömälle työnantajalle yhtäläiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella.

    Lisäksi työryhmä valmistelee työaikalain muutokset, joilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden oikeutta sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta, väljennetään liukuvan työajan sääntelyä ja lisätään työaikapankkia koskevat säännökset.

    Työryhmän tulee laatia ehdotuksensa 15.3.2016 mennessä. Sen jälkeen lakiluonnos lähtee lausunnoille. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2016. Lakien on tarkoitus tulla voimaan syyskuussa 2016.  

    Paikallista sopimista koskevia lainsäädäntömuutoksia valmisteleva kolmikantainen työryhmä päätös

    Lue lisää
  • 09.12.2015
    Työryhmä valmistelemaan paikallista sopimista ja henkilöstön asemaa edistävää lainsäädäntöä

    Hallitus asetti 8.12.2015 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallista sopimista edistävää ja henkilöstön asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä. 

    Työryhmän toimeksiannon ytimessä on valmistella yhteisesti hyväksyttävät pelisäännöt paikallisen sopimisen salliviksi määräyksiksi työajoista ja palkoista. Työryhmän tulee tehdä ehdotukset henkilöstön asemaa vahvistavista toimista yrityksen päätöksenteossa sekä huolehtia siitä, että työpaikkatasoisen sopimisen tasapainoiset edellytykset turvataan.

    Työryhmä valmistelee myös muutokset työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja opintovapaalakiin, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle eli järjestäytymättömälle työnantajalle yhtäläiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella.

    Lisäksi työryhmä valmistelee työaikalain muutokset, joilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden oikeutta sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta, väljennetään liukuvan työajan sääntelyä ja lisätään työaikapankkia koskevat säännökset.

    Työryhmän tulee laatia ehdotuksensa 15.3.2016 mennessä. Sen jälkeen lakiluonnos lähtee lausunnoille. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2016. Lakien on tarkoitus tulla voimaan syyskuussa 2016.  

    Paikallista sopimista koskevia lainsäädäntömuutoksia valmisteleva kolmikantainen työryhmä päätös

    Lue lisää
  • 30.11.2015
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n syyskokous 26.11.2015

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina 26.11.2015 Helsingissä.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet.

    Syyskokous valitsi vuoden 2016 hallituksen seuraavasti:

    Hallitus 2016

    Puheenjohtaja 

    • Toimitusjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy

    Varapuheenjohtaja

    • Diplomi-insinööri Fredrik Lindeman

    Jäsenet

    • Toimitusjohtaja Peter Fredman, Eskimo Finland Oy
    • Toimitusjohtaja Pekka Ojala, Karto Oy
    • Toimitusjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • Toimitusjohtaja Rauno Viljakainen, A&R Carton Oy 
    Lue lisää
  • 30.11.2015
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n syyskokous 26.11.2015

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina 26.11.2015 Helsingissä.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet.

    Syyskokous valitsi vuoden 2016 hallituksen seuraavasti:

    Hallitus 2016

    Puheenjohtaja 

    • Toimitusjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy

    Varapuheenjohtaja

    • Diplomi-insinööri Fredrik Lindeman

    Jäsenet

    • Toimitusjohtaja Peter Fredman, Eskimo Finland Oy
    • Toimitusjohtaja Pekka Ojala, Karto Oy
    • Toimitusjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • Toimitusjohtaja Rauno Viljakainen, A&R Carton Oy 
    Lue lisää
  • 14.09.2015
    Työnseisaus 18.9.2015 kello 06.00 pahvin- ja paperinjalostusalalla

    Paperiliitto r.y. ilmoitti 11.9.2015, että kaikkia Paperiteollisuuden tyoehtosopi­muksen, Pahvin- ja Paperinjalostusalan tyoehtosopimuksen sekä Paperiliitto ry:n ja Kemianteollisuus ry:n välisten sopimusten piiriin kuuluvia töitä koskevasta työnseisauksesta. Työnseisaus järjeste­tään vastalauseena hallituksen esittämille työelämää koskeville heikennyksille. Työnseisaus alkaa 18.9.2015 kello 06.00 ja päät­tyy 19.9.2015 kello 06.00.

    Lue lisää
  • 14.09.2015
    Työnseisaus 18.9.2015 kello 06.00 pahvin- ja paperinjalostusalalla

    Paperiliitto r.y. ilmoitti 11.9.2015, että kaikkia Paperiteollisuuden tyoehtosopi­muksen, Pahvin- ja Paperinjalostusalan tyoehtosopimuksen sekä Paperiliitto ry:n ja Kemianteollisuus ry:n välisten sopimusten piiriin kuuluvia töitä koskevasta työnseisauksesta. Työnseisaus järjeste­tään vastalauseena hallituksen esittämille työelämää koskeville heikennyksille. Työnseisaus alkaa 18.9.2015 kello 06.00 ja päät­tyy 19.9.2015 kello 06.00.

    Lue lisää
  • 04.09.2015
    Pakkausten tuottajavastuu siirtyy vuoden 2016 alussa kokonaisuudessaan tuottajavastuussa oleville yrityksille

    Yrityksillä, joiden tuotteiden mukana Suomen markkinoille jää pakkauksia, on ns. tuottajavastuu pakkauksistaan. Tuottajavastuun mukaan tuottajien eli yritysten on järjestettävä sekä pakkausjätteiden kierrätys että kuluttajapakkausten keräys ja maksettava siitä aiheutuvat kustannukset.

    Vastuu kuluttajapakkausten keräyksestä alkaa vuoden 2016 alusta, josta lähtien jätelain mukainen vastuu pakkausjätteiden kierrätyksestä siirtyi kokonaisuudessaan pakkauksistaan tuottajavastuussa oleville yrityksille.

    Pakkausten tuottajavastuu on yrityksillä, jotka pakkaavat tuotteita Suomessa tai tuovat pakattuja tuotteita Suomeen ja joiden liikevaihto on vähintään 1M€.

    Pakkauksistaan tuottajavastuussa oleva yritys voi helpoiten hoitaa velvoitteensa tekemällä sopimuksen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa, joka on voittoa tavoittelematon, Suomen teollisuuden ja kaupan vuonna 1997 perustama ja omistama palveluyhtiö.

    Kuluttajille RINKI tarjoaa vuoden 2016 alusta alkaen Rinki -ekopisteverkoston ja verkoston 1 850 pisteeseen voi kuluttaja palauttaa kuitu-, metalli- ja lasipakkausjätteitä, 500 pisteessä kerätään myös muovipakkauksia.

    RINKI avaa lokakuussa 2015 uudistetun Rinkiin.fi -verkkosivuston.

    Lisätietoja pakkausten tuottajavastuusta ja siihen liittyvistä kysymyksistä löytyy Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kotisivuilta www.rinkiin.fi

    Lue lisää
  • 04.09.2015
    Pakkausten tuottajavastuu siirtyy vuoden 2016 alussa kokonaisuudessaan tuottajavastuussa oleville yrityksille

    Yrityksillä, joiden tuotteiden mukana Suomen markkinoille jää pakkauksia, on ns. tuottajavastuu pakkauksistaan. Tuottajavastuun mukaan tuottajien eli yritysten on järjestettävä sekä pakkausjätteiden kierrätys että kuluttajapakkausten keräys ja maksettava siitä aiheutuvat kustannukset.

    Vastuu kuluttajapakkausten keräyksestä alkaa vuoden 2016 alusta, josta lähtien jätelain mukainen vastuu pakkausjätteiden kierrätyksestä siirtyi kokonaisuudessaan pakkauksistaan tuottajavastuussa oleville yrityksille.

    Pakkausten tuottajavastuu on yrityksillä, jotka pakkaavat tuotteita Suomessa tai tuovat pakattuja tuotteita Suomeen ja joiden liikevaihto on vähintään 1M€.

    Pakkauksistaan tuottajavastuussa oleva yritys voi helpoiten hoitaa velvoitteensa tekemällä sopimuksen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa, joka on voittoa tavoittelematon, Suomen teollisuuden ja kaupan vuonna 1997 perustama ja omistama palveluyhtiö.

    Kuluttajille RINKI tarjoaa vuoden 2016 alusta alkaen Rinki -ekopisteverkoston ja verkoston 1 850 pisteeseen voi kuluttaja palauttaa kuitu-, metalli- ja lasipakkausjätteitä, 500 pisteessä kerätään myös muovipakkauksia.

    RINKI avaa lokakuussa 2015 uudistetun Rinkiin.fi -verkkosivuston.

    Lisätietoja pakkausten tuottajavastuusta ja siihen liittyvistä kysymyksistä löytyy Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kotisivuilta www.rinkiin.fi

    Lue lisää
  • 11.08.2015
    Neuvottelutulos toimihenkilöiden vuoden 2016 palkankorotuksista

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n  välillä  saavutettiin 10.8.2015 työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 allekirjoittaman ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisua koskevan pöytäkirjan mukainen neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  toimihenkilöiden työehtosopimuksen 2014–2017 toisen jakson 1.3.2016–31.1.2017 palkkaratkaisuksi. 

    Lue lisää
  • 11.08.2015
    Neuvottelutulos toimihenkilöiden vuoden 2016 palkankorotuksista

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n  välillä  saavutettiin 10.8.2015 työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 allekirjoittaman ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisua koskevan pöytäkirjan mukainen neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  toimihenkilöiden työehtosopimuksen 2014–2017 toisen jakson 1.3.2016–31.1.2017 palkkaratkaisuksi. 

    Lue lisää
  • 05.08.2015
    Neuvottelutulos työntekijöiden vuoden 2016 palkankorotuksista

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä  saavutettiin 4.8.2015 työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 allekirjoittaman ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisua koskevan pöytäkirjan mukainen neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  työntekijöiden työehtosopimuksen 2014–2017 toisen jakson 1.1.2016–31.1.2017 palkkaratkaisuksi. 

    Lue lisää
  • 05.08.2015
    Neuvottelutulos työntekijöiden vuoden 2016 palkankorotuksista

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä  saavutettiin 4.8.2015 työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 allekirjoittaman ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisua koskevan pöytäkirjan mukainen neuvottelutulos pahvin- ja paperinjalostusalan  työntekijöiden työehtosopimuksen 2014–2017 toisen jakson 1.1.2016–31.1.2017 palkkaratkaisuksi. 

    Lue lisää
  • 02.06.2015
    Esa Leivo InterMail Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi

    Esa Leivo on nimitetty InterMail Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi.

    Hän siirtyy tehtäväänsä myynti- ja markkinointijohtajan paikalta 1.4.2015 alkaen.

    InterMail Suomi Oy on osa InterMail-konsernia, joka on toiseksi suurin toimija Pohjoismaiden kirjekuorimarkkinoilla. Suomessa yhtiön palvelut kattavat markkinoiden monipuolisimman kirjekuorivalikoiman, pakkaustuotteet sekä johtavat paperimerkit.

    Lisätiedot:
    Esa Leivo
    Puh. 0400 620 995
    esa.leivo@intermail.fi

    Lue lisää
  • 02.06.2015
    Karto Oy osti HobbyOffice Oy:n koko osakekannan

    Karto Oy on 29.5.2015 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut koko HobbyOffice Oy:n osakekannan. HobbyOffice Oy jatkaa itsenäisenä yrityksenä osana Karto -konsernia. Osakekauppa ei vaikuta HobbyOfficen henkilökuntaan tai normaaliin toimintaan.

    ”Tehty osakekauppa on kasvustrategiamme mukainen. Haluamme olla yhä vahvempi toimija käyttötavarasektorissa ja HobbyOfficen tuoteportfolio tukee erinomaisesti tätä strategiaa. Yhdistämällä voimamme ja hyödyntämällä sekä yritystemme että tuotteidemme synergiaetuja pystymme jatkamaan kasvua vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta” toteaa Karto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ojala.

    ”HobbyOfficen kannalta Karton tarjoama laajempi resurssipohja, lisenssit ja toiminnan kehittämisen mahdollisuudet antavat eväät kasvumme jatkumiselle. Osana Karto –konsernia olemme toimija joka voi entistä paremmin palvella niin olemassa olevia asiakkaitamme kuin saavuttaa uusia asiakkuuksia laajempien resurssien ja tuote- sekä palveluvalikoiman kehittymisen kautta” sanoo HobbyOffice Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mattila.

    Lisätietoja antavat: 
    Toimitusjohtaja Pekka Ojala, Karto Oy, 050 599 1674, pekka.ojala@karto.fi sekä Toimitusjohtaja Pekka Mattila, HobbyOffice Oy, 040 900 6410, pekka.mattila@hobbyoffice.fi

    Karto Oy on vuodesta 1971 toiminut yritys jonka päätuotealueet ovat posti- ja onnittelukortit, adressit, lahjapaketoinnin tuotteet sekä sisustus- ja kattaustuotteet. Karto-konserniin kuuluvat Karton ja Suomen Pokkaritukun lisäksi myös Eestissä toimiva Karto Eesti ja Latviassa ja Liettuassa toimiva Puse Plus.  Karto konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli noin 18 milj eur.

    HobbyOffice Oy myy ja markkinoi laadukkaita askartelu-, koulu- ja toimistotarvikkeita Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. HobbyOffice-konserniin kuuluu Tampereella toimiva HobbyOffice Oy ja Eestissä toimiva OnePlast Oü, yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 3 milj. euroa. Yli 20 vuoden kokemus ja laadukkaimpien valmistajien tuntemus takaavat asiakkaillemme kustannustehokkaan yhteistyöketjun. Toiminta-ajatuksemme on varmistaa asiakkaidemme kilpailukyky tarjoamalla mahdollisimman monipuolista askartelu-, koulu- sekä toimistotuotteiden valikoimaa valjastettuna ajanmukaisilla logistisilla ratkaisuilla.

    Lue lisää
  • 02.06.2015
    Esa Leivo InterMail Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi

    Esa Leivo on nimitetty InterMail Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi.

    Hän siirtyy tehtäväänsä myynti- ja markkinointijohtajan paikalta 1.4.2015 alkaen.

    InterMail Suomi Oy on osa InterMail-konsernia, joka on toiseksi suurin toimija Pohjoismaiden kirjekuorimarkkinoilla. Suomessa yhtiön palvelut kattavat markkinoiden monipuolisimman kirjekuorivalikoiman, pakkaustuotteet sekä johtavat paperimerkit.

    Lisätiedot:
    Esa Leivo
    Puh. 0400 620 995
    esa.leivo@intermail.fi

    Lue lisää
  • 02.06.2015
    Karto Oy osti HobbyOffice Oy:n koko osakekannan

    Karto Oy on 29.5.2015 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut koko HobbyOffice Oy:n osakekannan. HobbyOffice Oy jatkaa itsenäisenä yrityksenä osana Karto -konsernia. Osakekauppa ei vaikuta HobbyOfficen henkilökuntaan tai normaaliin toimintaan.

    ”Tehty osakekauppa on kasvustrategiamme mukainen. Haluamme olla yhä vahvempi toimija käyttötavarasektorissa ja HobbyOfficen tuoteportfolio tukee erinomaisesti tätä strategiaa. Yhdistämällä voimamme ja hyödyntämällä sekä yritystemme että tuotteidemme synergiaetuja pystymme jatkamaan kasvua vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta” toteaa Karto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ojala.

    ”HobbyOfficen kannalta Karton tarjoama laajempi resurssipohja, lisenssit ja toiminnan kehittämisen mahdollisuudet antavat eväät kasvumme jatkumiselle. Osana Karto –konsernia olemme toimija joka voi entistä paremmin palvella niin olemassa olevia asiakkaitamme kuin saavuttaa uusia asiakkuuksia laajempien resurssien ja tuote- sekä palveluvalikoiman kehittymisen kautta” sanoo HobbyOffice Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mattila.

    Lisätietoja antavat: 
    Toimitusjohtaja Pekka Ojala, Karto Oy, 050 599 1674, pekka.ojala@karto.fi sekä Toimitusjohtaja Pekka Mattila, HobbyOffice Oy, 040 900 6410, pekka.mattila@hobbyoffice.fi

    Karto Oy on vuodesta 1971 toiminut yritys jonka päätuotealueet ovat posti- ja onnittelukortit, adressit, lahjapaketoinnin tuotteet sekä sisustus- ja kattaustuotteet. Karto-konserniin kuuluvat Karton ja Suomen Pokkaritukun lisäksi myös Eestissä toimiva Karto Eesti ja Latviassa ja Liettuassa toimiva Puse Plus.  Karto konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli noin 18 milj eur.

    HobbyOffice Oy myy ja markkinoi laadukkaita askartelu-, koulu- ja toimistotarvikkeita Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. HobbyOffice-konserniin kuuluu Tampereella toimiva HobbyOffice Oy ja Eestissä toimiva OnePlast Oü, yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 3 milj. euroa. Yli 20 vuoden kokemus ja laadukkaimpien valmistajien tuntemus takaavat asiakkaillemme kustannustehokkaan yhteistyöketjun. Toiminta-ajatuksemme on varmistaa asiakkaidemme kilpailukyky tarjoamalla mahdollisimman monipuolista askartelu-, koulu- sekä toimistotuotteiden valikoimaa valjastettuna ajanmukaisilla logistisilla ratkaisuilla.

    Lue lisää
  • 07.04.2015
    Oy Orapac Ab lisää kapasiteettiaan uusilla investoinneilla

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenyritys Oy Orapac Ab investoi 1,0 milj. euroa uuteen stanssauskoneeseen sekä uuteen hukkapaperin käsittelylaitteistoon. Asennustyöt aloitetaan kesän aikana ja työn arvioidaan valmistuvan vuoden lopulla. Investointi tukee aiemmin tehtyjä strategisia kehitysinvestointeja ja nostaa valmistusprosessien automaatiotasoa. Uusien investointien myötä miniaaltopahvi- ja kartonkipakkausten stanssauskapasiteetti kaksinkertaistuu. Investointiin sisältyy integroitu hukkapaperin käsittelylaitteisto, jonka avulla pystytään käsittelemään stanssausprosessissa syntyvä kasvava hukkapaperin määrä.

    Uudessa tasostanssauskoneessa arkit rekisteröidään optisella lukulaitteella, mikä lisää tarkkuutta ja parantaa stanssattujen pakkausten laatua samalla kun stanssausvirheiden mahdollisuus minimoituu. Ympäristövaikutukset vähenevät, kun paalauskone puristaa pakkausten stanssaamisesta syntyvän hukkapaperin noin 500 kg:n paaleiksi, jotka voidaan toimittaa suoraan paperitehtaalle uusiokäyttöön ilman välikäsittelyä.

    Oy Orapac Ab on vuonna 1990 perustettu kotimainen perheyritys, joka toimii pakkausalalla ja valmistaa pakkauksia pääasiassa offsetpainetusta miniaaltopahvista ja kartongista Oravaisten perinteikkäässä tehdasympäristössä. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 4,3 milj. euroa ja yrityksen palveluksessa työskenteli 23 kokoaikaista työntekijää.

    Lisätietoa:

    Toimitusjohtaja Fredric Tidström, puh 050 341 4405

    www.orapac.fi

    Lue lisää
  • 07.04.2015
    Oy Orapac Ab lisää kapasiteettiaan uusilla investoinneilla

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenyritys Oy Orapac Ab investoi 1,0 milj. euroa uuteen stanssauskoneeseen sekä uuteen hukkapaperin käsittelylaitteistoon. Asennustyöt aloitetaan kesän aikana ja työn arvioidaan valmistuvan vuoden lopulla. Investointi tukee aiemmin tehtyjä strategisia kehitysinvestointeja ja nostaa valmistusprosessien automaatiotasoa. Uusien investointien myötä miniaaltopahvi- ja kartonkipakkausten stanssauskapasiteetti kaksinkertaistuu. Investointiin sisältyy integroitu hukkapaperin käsittelylaitteisto, jonka avulla pystytään käsittelemään stanssausprosessissa syntyvä kasvava hukkapaperin määrä.

    Uudessa tasostanssauskoneessa arkit rekisteröidään optisella lukulaitteella, mikä lisää tarkkuutta ja parantaa stanssattujen pakkausten laatua samalla kun stanssausvirheiden mahdollisuus minimoituu. Ympäristövaikutukset vähenevät, kun paalauskone puristaa pakkausten stanssaamisesta syntyvän hukkapaperin noin 500 kg:n paaleiksi, jotka voidaan toimittaa suoraan paperitehtaalle uusiokäyttöön ilman välikäsittelyä.

    Oy Orapac Ab on vuonna 1990 perustettu kotimainen perheyritys, joka toimii pakkausalalla ja valmistaa pakkauksia pääasiassa offsetpainetusta miniaaltopahvista ja kartongista Oravaisten perinteikkäässä tehdasympäristössä. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 4,3 milj. euroa ja yrityksen palveluksessa työskenteli 23 kokoaikaista työntekijää.

    Lisätietoa:

    Toimitusjohtaja Fredric Tidström, puh 050 341 4405

    www.orapac.fi

    Lue lisää
  • 20.03.2015
    Toimintakertomus 2014

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n hallitus hyväksyi 18.3.2015 pitämässään kokouksessa yhdistyksen toimintakertomuksen vuoden 2014 toiminnasta.

    Vuoden 2014 aikana aloitettiin Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n toiminnan kehittäminen, jonka lähtökohtana oli yhdistyksen toiminnan kehittäminen vastaamaan sekä jäsenyritysten että toimialan haasteita ja odotuksia. Toiminnan tavoitteeksi asetettiin jatkojalostajien kilpailukyvyn turvaaminen ja toimintaedellytysten parantaminen sekä olla haluttu yhteistyökumppani jäsenyrityksille, toimialalle ja sidosryhmille.

    Yhdistyksen toiminnan kehittämiseen liittyen yhdistyksen nimi ja säännöt uudistettiin. Yhdistyksen uusi nimi on Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry, joka rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 4.12.2014.  Yhdistyksen nimen ohella uudistettiin yhdistyksen visuaalinen ilme, slogan ja kotisivut. Yhdistyksen slogan on ”Jalosta arvoa” ja kotisivut ”www.jaloliitto.fi”

    Yhdistyksen toiminnan kehittämiseen liittyen Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry päätti aloittaa toiminnan itsenäisenä yhdistyksenä vuoden 2015 alusta lukien siten, että se on jatkossa Yleinen Teollisuusliitto ry:n jäsenliitto. Yhteistoimintasopimus Yleinen teollisuusliitto ry:n kanssa allekirjoitettiin 27.11.2014.

    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014 – 2017 uudistettiin ja painatettiin. Työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.3.2014–31.1.2017. Työntekijöiden osalta vuoden 2014 palkantarkistusajankohta oli 1.7.2014. Toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.5.2014–31.1.2017 ja toimihenkilöiden osalta vuoden 2014 palkantarkistusajankohta oli 1.9.2014.

    Työehtosopimusratkaisujen yhteydessä perustetut työryhmät käynnistivät toimeksiantojensa mukaisen työskentelyn.

    Liittojen välinen työaikatyöryhmä etene työssään siten, että Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä allekirjoitettiin 8.10.2014 pahvin- ja paperinjalostusalan keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35) koskeva pöytäkirja. Allekirjoitettu pöytäkirja koskee keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35), jota tehdään kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa siten, että työskentely keskeytyy viikonvaihteen ajaksi. TAM 35 koskeva pöytäkirja mahdollistaa tässä työaikamuodossa paikallisesti sopimalla myös ns. keskimääräisen viikkotyöajan käyttämisen. TAM 35 koskeva pöytäkirja tulee voimaan 1.1.2015 lukien.

    Kertomusvuoden aikana lähetettiin jäsenyrityksille 22 jäsenkirjettä.

    Hallitus 2014

    puheenjohtaja             toimitusjohtaja Peter Fredman                         Eskimo Finland Oy

    varapuheenjohtaja     toimitusjohtaja Kari Lähteenmäki                    Bong Suomi Oy

    jäsenet                          toimitusjohtaja Heikki Jousi                               Hj. Jousi Oy

                                           toimitusjohtaja Fredrik Lindeman                     InterMail Suomi Oy

        hallituksen. puheenjohtaja Anne Lindström    Kansiopalvelu Oy

        toimitusjohtaja Liisa Peltola                                Peltolan Pussi Oy

        hallituksen puheenjohtaja Pekka Piippo          Pakkaus Piippo Oy

        toimitusjohtaja Fredric Tidström                        Oy Orapac Ab

    Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa.

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous pidettiin 31.1.2014 ja syyskokous 27.11.2014.

    Kertomusvuoden aikana yhdistyksellä ei ollut omaa henkilöstöä, vaan sen asioita hoitivat Yleinen Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöt.  Kertomusvuoden aikana yhdistyksellä ei ollut omaa Taloushallintoa eikä kirjanpitoa, vaan sen tulot ja menot olivat osa Yleinen Teollisuusliitto ry:n taloushallintoa.

    Lue lisää
  • 20.03.2015
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n helmikuu 2015 jäsenkyselyn tulokset

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n vuoden 2015 toimintasuunnitelman mukaan yksi liiton toiminnan kehittämiseen liittyvä toimenpide on jäsenkyselyn suorittaminen.

    Jäsenkysely suoritettiin helmikuussa 2015 ja kysely lähetettiin kaikille jäsenyrityksille.

    Jäsenkyselyn avulla kartoitettiin jäsenyritysten arvioita liiton nykytilasta ja odotuksia saatavista jäsenpalveluista sekä näkemyksiä toiminnan painopistealueista.

    Liiton hallitus on käsitellyt jäsenkyselyn tulosia ja on jo päättänyt käynnistää hankkeen, jolla pyritään edesauttamaan liiton ja sen jäsenyritysten julkista tunnettuutta/näkyvyyttä.

    Lue lisää
  • 20.03.2015
    Toimintakertomus 2014

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n hallitus hyväksyi 18.3.2015 pitämässään kokouksessa yhdistyksen toimintakertomuksen vuoden 2014 toiminnasta.

    Vuoden 2014 aikana aloitettiin Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n toiminnan kehittäminen, jonka lähtökohtana oli yhdistyksen toiminnan kehittäminen vastaamaan sekä jäsenyritysten että toimialan haasteita ja odotuksia. Toiminnan tavoitteeksi asetettiin jatkojalostajien kilpailukyvyn turvaaminen ja toimintaedellytysten parantaminen sekä olla haluttu yhteistyökumppani jäsenyrityksille, toimialalle ja sidosryhmille.

    Yhdistyksen toiminnan kehittämiseen liittyen yhdistyksen nimi ja säännöt uudistettiin. Yhdistyksen uusi nimi on Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry, joka rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 4.12.2014.  Yhdistyksen nimen ohella uudistettiin yhdistyksen visuaalinen ilme, slogan ja kotisivut. Yhdistyksen slogan on ”Jalosta arvoa” ja kotisivut ”www.jaloliitto.fi”

    Yhdistyksen toiminnan kehittämiseen liittyen Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry päätti aloittaa toiminnan itsenäisenä yhdistyksenä vuoden 2015 alusta lukien siten, että se on jatkossa Yleinen Teollisuusliitto ry:n jäsenliitto. Yhteistoimintasopimus Yleinen teollisuusliitto ry:n kanssa allekirjoitettiin 27.11.2014.

    Pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014 – 2017 uudistettiin ja painatettiin. Työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.3.2014–31.1.2017. Työntekijöiden osalta vuoden 2014 palkantarkistusajankohta oli 1.7.2014. Toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.5.2014–31.1.2017 ja toimihenkilöiden osalta vuoden 2014 palkantarkistusajankohta oli 1.9.2014.

    Työehtosopimusratkaisujen yhteydessä perustetut työryhmät käynnistivät toimeksiantojensa mukaisen työskentelyn.

    Liittojen välinen työaikatyöryhmä etene työssään siten, että Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä allekirjoitettiin 8.10.2014 pahvin- ja paperinjalostusalan keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35) koskeva pöytäkirja. Allekirjoitettu pöytäkirja koskee keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35), jota tehdään kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa siten, että työskentely keskeytyy viikonvaihteen ajaksi. TAM 35 koskeva pöytäkirja mahdollistaa tässä työaikamuodossa paikallisesti sopimalla myös ns. keskimääräisen viikkotyöajan käyttämisen. TAM 35 koskeva pöytäkirja tulee voimaan 1.1.2015 lukien.

    Kertomusvuoden aikana lähetettiin jäsenyrityksille 22 jäsenkirjettä.

    Hallitus 2014

    puheenjohtaja             toimitusjohtaja Peter Fredman                         Eskimo Finland Oy

    varapuheenjohtaja     toimitusjohtaja Kari Lähteenmäki                    Bong Suomi Oy

    jäsenet                          toimitusjohtaja Heikki Jousi                               Hj. Jousi Oy

                                           toimitusjohtaja Fredrik Lindeman                     InterMail Suomi Oy

        hallituksen. puheenjohtaja Anne Lindström    Kansiopalvelu Oy

        toimitusjohtaja Liisa Peltola                                Peltolan Pussi Oy

        hallituksen puheenjohtaja Pekka Piippo          Pakkaus Piippo Oy

        toimitusjohtaja Fredric Tidström                        Oy Orapac Ab

    Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa.

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous pidettiin 31.1.2014 ja syyskokous 27.11.2014.

    Kertomusvuoden aikana yhdistyksellä ei ollut omaa henkilöstöä, vaan sen asioita hoitivat Yleinen Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöt.  Kertomusvuoden aikana yhdistyksellä ei ollut omaa Taloushallintoa eikä kirjanpitoa, vaan sen tulot ja menot olivat osa Yleinen Teollisuusliitto ry:n taloushallintoa.

    Lue lisää
  • 20.03.2015
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n helmikuu 2015 jäsenkyselyn tulokset

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n vuoden 2015 toimintasuunnitelman mukaan yksi liiton toiminnan kehittämiseen liittyvä toimenpide on jäsenkyselyn suorittaminen.

    Jäsenkysely suoritettiin helmikuussa 2015 ja kysely lähetettiin kaikille jäsenyrityksille.

    Jäsenkyselyn avulla kartoitettiin jäsenyritysten arvioita liiton nykytilasta ja odotuksia saatavista jäsenpalveluista sekä näkemyksiä toiminnan painopistealueista.

    Liiton hallitus on käsitellyt jäsenkyselyn tulosia ja on jo päättänyt käynnistää hankkeen, jolla pyritään edesauttamaan liiton ja sen jäsenyritysten julkista tunnettuutta/näkyvyyttä.

    Lue lisää
  • 03.02.2015
    DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy

    DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy on Jalo Ry:n uusi jäsenyritys.

    Lue lisää
  • 03.02.2015
    Assistentti Susanna Yrttimaa-Verno aloittaa 2.2.2015 YTL:n toimistossa

    Assistentti Susanna Yrttimaa-Verno aloittaa 2.2.2015 YTL:n toimistossa ja hän osallistuu/avustaa Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n asioiden hoitamiseen/hoitamisessa. 

    Lue lisää
  • 03.02.2015
    DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy

    DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy on Jalo Ry:n uusi jäsenyritys.

    Lue lisää
  • 03.02.2015
    Assistentti Susanna Yrttimaa-Verno aloittaa 2.2.2015 YTL:n toimistossa

    Assistentti Susanna Yrttimaa-Verno aloittaa 2.2.2015 YTL:n toimistossa ja hän osallistuu/avustaa Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n asioiden hoitamiseen/hoitamisessa. 

    Lue lisää
  • 18.12.2014
    Yhdistyksen uusi nimi ja muut sääntömuutokset rekisteröity yhdistysrekisterin 4.12.2014

    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n  27.11.2014 pidetyssä syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen hallituksen esittämät nimi- ja sääntömuutokset.

    Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt yhdistyksen nimi- ja muut sääntömuutokset yhdistysrekisteriin 4.12.2014.

    Yhdistyksen uusi rekisteröity nimi on

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

    Visuaalisen ilmeen uudistaminen

    Yhdistyksen nimen muuttamisen yhteydessä on myös uudistettu yhdistyksen visuaalinen ilme ja tähän liittyen on uudistettu yhdistyksen logon ja slogan.

    Lue lisää
  • 18.12.2014
    Yhdistyksen uusi nimi ja muut sääntömuutokset rekisteröity yhdistysrekisterin 4.12.2014

    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n  27.11.2014 pidetyssä syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen hallituksen esittämät nimi- ja sääntömuutokset.

    Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt yhdistyksen nimi- ja muut sääntömuutokset yhdistysrekisteriin 4.12.2014.

    Yhdistyksen uusi rekisteröity nimi on

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

    Visuaalisen ilmeen uudistaminen

    Yhdistyksen nimen muuttamisen yhteydessä on myös uudistettu yhdistyksen visuaalinen ilme ja tähän liittyen on uudistettu yhdistyksen logon ja slogan.

    Lue lisää
  • 28.11.2014
    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n syyskokous ja hallituksen kokous 27.11.2014

    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina 27.11.2014 Helsingissä. Syyskokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa hallitus nimitti yhdistykselle asiamiehen.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat sekä hallituksen esitys liiton sääntöjen muuttamiseksi.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2015 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet hallituksen esityksen mukaisesti..

    Syyskokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti yhdistys alkaa toimia Yleinen Teollisuusliitto ry:n itsenäisenä jäsenliittona 1.1.2015 lukien.

    Syyskokous valitsi vuoden 2015 hallituksen seuraavasti:


    Hallitus 2015

    Puheenjohtaja 

    • toimitusjohtaja Peter Fredman, Eskimo Finland Oy

    Varapuheenjohtaja

    • toimitusjohtaja Fredrik Lindeman, InterMail Suomi Oy

    Jäsenet

    • hallituksen puheenjohtaja Anne Lindström, Kansiopalvelu Oy
    • toimitusjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • toimitusjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy
    • toimitusjohtaja Rauno Viljakainen, A&R Carton Oy

    Lue lisää
  • 28.11.2014
    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n syyskokous ja hallituksen kokous 27.11.2014

    Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina 27.11.2014 Helsingissä. Syyskokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa hallitus nimitti yhdistykselle asiamiehen.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat sekä hallituksen esitys liiton sääntöjen muuttamiseksi.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2015 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet hallituksen esityksen mukaisesti..

    Syyskokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti yhdistys alkaa toimia Yleinen Teollisuusliitto ry:n itsenäisenä jäsenliittona 1.1.2015 lukien.

    Syyskokous valitsi vuoden 2015 hallituksen seuraavasti:


    Hallitus 2015

    Puheenjohtaja 

    • toimitusjohtaja Peter Fredman, Eskimo Finland Oy

    Varapuheenjohtaja

    • toimitusjohtaja Fredrik Lindeman, InterMail Suomi Oy

    Jäsenet

    • hallituksen puheenjohtaja Anne Lindström, Kansiopalvelu Oy
    • toimitusjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • toimitusjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy
    • toimitusjohtaja Rauno Viljakainen, A&R Carton Oy

    Lue lisää
  • 15.10.2013
    Eskimo Finland Oy Satakunnan Vuoden Yrittäjä

    Jalo ry:n jäsen Eskimo Finland Oy:stä Vuoden Yrittäjä Satakunnassa, lue tiedote täältä.

    Lue lisää
  • 15.10.2013
    Eskimo Finland Oy Satakunnan Vuoden Yrittäjä

    Jalo ry:n jäsen Eskimo Finland Oy:stä Vuoden Yrittäjä Satakunnassa, lue tiedote täältä.

    Lue lisää
  • 03.09.2013
    PPY:n jäsenyritysesittelyssä Pakkaus Piippo Oy

    Suomen ainoa kartonkitynnyreiden, tekstiilihylsyjen ja tikkataulujen valmistaja: jäsenyritysesittelyn aloittaa Pakkaus Piippo Oy Pirkanmaalta.

    Lue lisää
  • 03.09.2013
    PPY:n jäsenyritysesittelyssä Pakkaus Piippo Oy

    Suomen ainoa kartonkitynnyreiden, tekstiilihylsyjen ja tikkataulujen valmistaja: jäsenyritysesittelyn aloittaa Pakkaus Piippo Oy Pirkanmaalta.

    Lue lisää