Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 19.9.2018 työryhmän selvittämään kilpailukieltoihin liittyvän lainsäädännön muutostarpeet kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentamiseksi vastaamaan työelämässä tapahtuneita muutoksia, kansainvälistä kehitystä ja sääntelyn taustalla olevia tavoitteita.

Kilpailukieltosopimuksia selvittänyt työryhmä on jättänyt esityksensä, johon sekä työnantajapuoli että palkansaajapuoli ovat jättäneet eriävät mielipiteensä.
Työryhmän esityksen mukaan työnantajan olisi maksettava kompensaatiota kilpailukieltosopimuksesta. Kompensaation suuruus olisi 40 % palkasta, jos rajoitusaika työsuhteen päätyttyä on enintään kuusi kuukautta ja 60 % koko ajalta, jos rajoitusaika on tätä pitempi.

Työnantaja voisi vapautua sopimuksesta ja kompensaatiosta irtisanomalla sopimuksen, mutta irtisanomisajan olisi vastattava vähintään rajoitusaikaa. Irtisanomisoikeutta ei olisi enää sen jälkeen, kun työntekijä on ehtinyt päättää työsopimuksensa. Vanhoihin sopimuksiin olisi tulossa yhden vuoden siirtymäaika, jonka aikana työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen.

Lakiesitys annettaneen lähiaikoina eduskunnalle.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.12.2018 työryhmän valmistelemaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain uudistamista.

Työryhmän tehtävänä on selvittää vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tehdä ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Työryhmän tulee arvioida keinoja, joilla voidaan saavuttaa tavoitteet aidosta, luottamuksen perustavasta ja työyhteisön kaikkia osapuolia hyödyttävästä yhteistoiminnasta työpaikoilla.

Työryhmän tuli alun perin saada työnsä valmiiksi 31.3.2020 mennessä, mutta työryhmän määräaikaa on pidennetty 30.9.2020 saakka.

Työryhmän tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaiset keskeiset yhteistoimintalakiin suunnitellut uutuudet ovat ns. jatkuvan vuoropuhelun asiat ja hallintoedustuksen siirtäminen yhteistoimintalakiin.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus, jonka mukaan ”Parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Tehdään selvitys työsopimuksissa sovittavasta työajasta. Vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.”

Lakiesitys on tällä hetkellä teknisesti melkein valmis, mutta erimielinen. Työnantajalle olisi tulossa aktiivinen velvollisuus tarkastella vähintään 12 kuukauden välein sitä, vastaako sovittu työaikaehto toteutuvaa todellista työaikaa ja työantajalle tulisi velvollisuus kuukauden kuluessa tarjota uutta sopimusta, joka vastaa tarkastelun tulosta. Uudelleenmäärätystä ei tarvitsisi tehdä, jos toteutunut (korkeampi) tuntimäärä on johtunut poikkeuksellisesta syystä eikä se enää vastaa todellista työvoiman tarvetta.

Keskeinen riitakysymys on ollut, määräytyykö uusi työaikaehto pelkästään toteutuneen työajan perusteella vai saako työnantaja katsoa myös tulevaisuuteen.