Jalo

Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

  • 09.08.2019
    Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2010

    Tasavallan Presidentti vahvisti 5.7.2019 lait, jotka sisältyvät eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen työaikalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 158/2018).

    Uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon yleistymiseen. Lailla vastataan myös työaikadirektiivin ja sen tulkintakäytännön asettamiin vaatimuksiin.

    Uudessa työaikalaissa annetaan työpaikoille välineitä tehdä työpaikkakohtaisia työaikaratkaisuja, joissa voidaan ottaa huomioon niin työnantajan kuin henkilöstönkin työaikatarpeet. Laki laventaa työnantajan ja työntekijän mahdollisuuksia tehdä säännöllistä työaikaa koskeva sopimus. Niin ikään liukuvasta työajasta voidaan jatkossa sopia nykyistä väljemmin.

    Laki mahdollistaa uudesta joustotyöaikaa koskevasta järjestelystä sopimisen työpaikalla. Joustotyöaika voidaan ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella silloin, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyöaika soveltuu erityisesti asiantuntijatehtäviin, joissa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja kokonaisaikataulu.

    Työaikalakiin lisätään työaikapankkia koskevat säännökset. Ne mahdollistavat lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankkiin voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia. Työaikapankkia koskeva säännös lisää työntekijän mahdollisuuksia kerryttää pidempiaikaisia vapaita ja sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän tarpeita.

    Työaikalaissa säädetään työaikasääntelyn puitteet kaikille toimialoille. Käytännössä työajat perustuvat pitkälti alakohtaisissa valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittuihin työaikajärjestelyihin, joihin työaikalain toisin sopimista koskevat säännökset antavat mahdollisuuden. Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia säännöllisen työajan järjestelyistä 52 viikon tasoittumisjaksolla.

    Työaikalaki ja muut lakipakettiin sisältyvät muutokset tulevat voimaan 1.1.2020.

    Lue lisää
  • 04.03.2019
    Eduskunta hyväksyi 26.2.2019 hallituksen esityksen (219/2018) laiksi vuosilomalain muuttamisesta

    Lainmuutoksella vuosilomalakiin tehtiin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisuuden varmistamiseksi välttämättömät muutokset.

    Muutoksilla turvataan työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset oikeudesta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.

    Vuosilomalakiin lisättiin työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä asetettujen vaatimusten täyttämiseksi säännös oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin ja lisävapaapäiviltä maksettavasta korvauksesta.

    Lisäksi työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohtaa koskevaa vuosilomalain säännöstä muutettiin pidentämällä aikaa, jonka kuluessa siirretty vuosiloma voidaan antaa.

    Jos työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn kesäloman antaminen lomakaudella ja talviloman antaminen ennen seuraavan lomakauden alkua ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

    Lainmuutoksen voimaantulo edellyttää vielä Tasavallan Presidentin vahvistamista.

    Lainmuutos on tulossa voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

    Siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voimaantuloa alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta määrättäviin lomiin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

    Lue lisää
  • 25.01.2019
    Työnantajan henkilöstömäärä on jatkossa huomioitava työntekijästä johtuvaa irtisanomista arvioitaessa

    Tasavallan Presidentti vahvisti 18.1.2019 lain työsopimuslain 7 luvun 2 §:n muuttamisesta (HE 227/2018). Lainmuutoksen mukaan pienen työnantajan olosuhteet on huomioitava henkilöperusteisen irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa.

     

    Henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevan työsopimuslain säännöksen mukaan Irtisanomisperusteelta vaaditaan asiallista ja painavaa syytä.

    Irtisanomisperusteen olemassaoloa koskevassa kokonaisharkinnassa otetaan jatkossa huomioon erityisenä seikkana työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä. Käytännössä työntekijöiden lukumäärän merkitys korostuu tilanteissa, joissa työntekijän moitittavalla menettelyllä tai hänen työntekoedellytyksissänsä tapahtuneilla muutoksilla on työnantajan pienen koon vuoksi suhteellisesti tuntuvampia vaikutuksia. Pienellä työnantajalla on usein heikommat mahdollisuudet kestää niitä seurauksia, joita työntekijän lain tai sopimuksen vastainen menettely aiheuttaa.

    Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Lainmuutoksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä. 

    Lainmuutos tulee voimaan 1.7.2019.

    Lue lisää

Jalo:n monipuoliset jäsenedut ja -palvelut 

Jalo ry neuvottelee alan työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset ja antaa jäsenilleen sopimusten ja sosiaali- ja työlainsäädännön tulkinta-apua ja työsuhdeneuvontaa.  Jalo:n asiantuntija-apu on käytettävissä myös yksittäisissä paikallisissa neuvotteluissa. 


Jalo:n palveluihin kuuluu myös tiedottaa jäseniään ajankohtaisista toimialaan, työmarkkinoihin ja lainsäädäntöhankkeisiin liittyvistä asioista. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen seminaareja, erilaisia hankkeita ja verkostoitumistilaisuuksia sekä järjestää jäsenyritysten tarpeiden perusteella koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. 


Yhdistys neuvoo yrityksiä palkkaus- ja palkanlaskentajärjestelmien kehittämisessä ja seuraa pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkkojen kehitystä. EK:n kokoamat palkkatilastot ovat jäsenyritysten käytössä. Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys Jalo ry antaa jäsenilleen oikeudellista neuvontaa liittyen erilaisiin työoikeudellisiin riita-asioihin. Tarvitsetko apua työehtosopimusten tulkinnassa ja työsuhdeneuvontaa? Ota yhteyttä!. Yhteyshenkilöt: johtava asiantuntija Raimo Kilpiäinen p.040 522 9924 raimo.kilpiainen@ytl.fi assistentti Susanna Yrttimaa-Verno p. 040 173 4748 susanna.yrttimaa-verno@ytl.fi


Jalo:n monipuoliset jäsenedut ja -palvelut

Jalo ry neuvottelee alan työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset ja antaa jäsenilleen sopimusten ja sosiaali- ja työlainsäädännön tulkinta-apua ja työsuhdeneuvontaa.  Jalo:n asiantuntija-apu on käytettävissä myös yksittäisissä paikallisissa neuvotteluissa.

Jalo:n palveluihin kuuluu myös tiedottaa jäseniään ajankohtaisista toimialaan, työmarkkinoihin ja lainsäädäntöhankkeisiin liittyvistä asioista. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen seminaareja, erilaisia hankkeita ja verkostoitumistilaisuuksia sekä järjestää jäsenyritysten tarpeiden perusteella koulutus- ja tiedotustilaisuuksia.

Yhdistys neuvoo yrityksiä palkkaus- ja palkanlaskentajärjestelmien kehittämisessä ja seuraa pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkkojen kehitystä. EK:n kokoamat palkkatilastot ovat jäsenyritysten käytössä.

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys Jalo ry antaa jäsenilleen oikeudellista neuvontaa liittyen erilaisiin työoikeudellisiin riita-asioihin.

Tarvitsetko apua työehtosopimusten tulkinnassa ja työsuhdeneuvontaa? Ota yhteyttä!.

Yhteyshenkilöt:

johtava asiantuntija Raimo Kilpiäinen
p.040 522 9924
raimo.kilpiainen@ytl.fi

assistentti Susanna Yrttimaa-Verno
p. 040 173 4748
susanna.yrttimaa-verno@ytl.fi