Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu muutosta kustannustukilakiin ja tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnan käsittelyyn toukokuussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Kustannustuen neljännen hakukierroksen ja suurten yritysten sulkemiskorvauksen haut aukeaisivat yrityksille Valtiokonttorissa elokuussa.

Kustannustuen neljäs hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019.

Kaikkien toimialojen yritykset voisivat jatkossakin hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa erikseen asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuuluisi asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen olisi perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.

Yksinyrittäjät voisivat edelleen hakea kustannustukea. Tuki olisi vähintään 2000 euroa, jos tuen ehdot täyttyvät. Tuen enimmäismäärä olisi jatkossakin miljoona euroa.

Suurten yritysten sulkemiskorvauksesta neuvotellaan parhaillaan Euroopan komission kanssa. Se koskisi yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka on määrätty suljettavaksi lain tai viranomaisen päätöksellä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ravintolat ja muut ravitsemisyritykset, jotka suljettiin tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla.

Korvausta voitaisiin maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on sulkenut tartuntatautilailla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.  

Suurille yrityksille maksettaisiin korvauksena 70 prosenttia sulkemisajan kustannusten ja tulojen erotuksesta. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut vähintään 30 prosenttia sulkemiskaudella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Tuesta vähennettäisiin sulkemisaikaan ja koronapandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset sekä muut samoihin kustannuksiin kohdistuvat valtiontuet.

Yrityksen olisi hakemuksessaan toimitettava tilintarkastajan tarkastusraportti tukikauden liikevaihdosta, voitto-osuudesta ja kustannuksista, vertailukauden liikevaihdosta ja saaduista vakuutuskorvauksista tai muusta valtiontuesta.  

Suurten yritysten sulkemiskorvaukseen sovellettaisiin uutta EU:n valtiontukiohjelmaa, jossa koronatukien maksimisumma on 10 miljoonaa euroa. Tukiohjelman nojalla olisi mahdollista myöntää myös kustannustukea. Tukiohjelma edellyttää vielä Euroopan komission lopullista hyväksyntää.

Mikro- ja pienyritysten sulkemiskorvauksen haku on jo käynnistynyt Valtiokonttorissa.  Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa 2020. Toinen hakukierros käynnistyi joulukuussa 2020 ja päättyi helmikuussa 2021. Kolmas hakukierros on parhaillaan meneillään, ja se päättyy 23.6.2021.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on vahvoja kirjauksia tasa-arvosta ja myös erityisesti palkkojen läpinäkyvyyden parantamisesta lainsäädännöllä.

Hallitusohjelmassa todetaan, että tasa-arvolakiin lisätään henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työtekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua palkkasyrjintään. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan palkkasyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen vähentämistä.

Palkka-avoimuutta edistämään koottiin 2020 sosiaali- ja terveysministeriöön palkka-avoimuustyöryhmä, jossa on laaja sidosryhmien edustus.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK lähti pois työryhmästä. EK katsoi, että työryhmän työskentely ei vastannut normaalia lainsäädäntövalmisteluun liittyvää työryhmätyöskentelyä.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tasa-arvoyksikkö ajaa työntekijöille oikeutta saada työkaverinsa tarkat palkkatiedot ilman tämän suostumusta. Työntekijä saisi tiedot suoraan työnantajalta aina, kun hän vain ilmoittaisi tietopyyntönsä perusteeksi oman epäilynsä siitä, että häntä syrjitään palkkauksessa sukupuolensa perusteella. Työnantaja ei voisi kieltäytyä luovuttamasta palkkatietoja, vaikka esimerkiksi tietäisi pyynnön todelliseksi syyksi uteliaisuuden.

Edelleen sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö ajaa luottamusmiehille oikeutta saada työpaikan työntekijöiden palkkatiedot riippumatta siitä, edustaako luottamusmies näitä työntekijöitä vai ei. Luottamusmiehellä olisi oikeus työntekijöiden palkkatietoihin muissakin tilanteissa kuin syrjintää epäillessään.

Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ ja siellä käsittelyssä oleva aloite palkka-avoimuuden parantamiseksi on herättänyt vilkasta keskustelua. 

Elinkeinoelämä pitää työryhmässä esillä olleita palkka-avoimuuteen liittyviä esityksiä käsittämättöminä.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joissa joustavuus ja turva ovat tasapainossa.

Paikallisen sopimisen työryhmä työskentelee työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alaisuudessa. Työryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtioneuvoston kanslia.

Paikallisen sopimisen työryhmä on selvittänyt paikallisen sopimisen laajentamisen edellytyksiä. Työryhmä katsoo, että edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimista ei nykyisessä tilanteessa ole. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä jatkaa keskustelua, joka liittyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen.

Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä sai 14.4.2021 tilannekatsauksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Hallitus käsittelee paikallisen sopimisen tilannetta puoliväliriihessä.