Jalo

Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

  • 09.08.2019
    Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2010

    Tasavallan Presidentti vahvisti 5.7.2019 lait, jotka sisältyvät eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen työaikalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 158/2018).

    Uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon yleistymiseen. Lailla vastataan myös työaikadirektiivin ja sen tulkintakäytännön asettamiin vaatimuksiin.

    Uudessa työaikalaissa annetaan työpaikoille välineitä tehdä työpaikkakohtaisia työaikaratkaisuja, joissa voidaan ottaa huomioon niin työnantajan kuin henkilöstönkin työaikatarpeet. Laki laventaa työnantajan ja työntekijän mahdollisuuksia tehdä säännöllistä työaikaa koskeva sopimus. Niin ikään liukuvasta työajasta voidaan jatkossa sopia nykyistä väljemmin.

    Laki mahdollistaa uudesta joustotyöaikaa koskevasta järjestelystä sopimisen työpaikalla. Joustotyöaika voidaan ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella silloin, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyöaika soveltuu erityisesti asiantuntijatehtäviin, joissa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja kokonaisaikataulu.

    Työaikalakiin lisätään työaikapankkia koskevat säännökset. Ne mahdollistavat lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankkiin voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia. Työaikapankkia koskeva säännös lisää työntekijän mahdollisuuksia kerryttää pidempiaikaisia vapaita ja sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän tarpeita.

    Työaikalaissa säädetään työaikasääntelyn puitteet kaikille toimialoille. Käytännössä työajat perustuvat pitkälti alakohtaisissa valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittuihin työaikajärjestelyihin, joihin työaikalain toisin sopimista koskevat säännökset antavat mahdollisuuden. Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia säännöllisen työajan järjestelyistä 52 viikon tasoittumisjaksolla.

    Työaikalaki ja muut lakipakettiin sisältyvät muutokset tulevat voimaan 1.1.2020.

    Lue lisää
  • 04.03.2019
    Eduskunta hyväksyi 26.2.2019 hallituksen esityksen (219/2018) laiksi vuosilomalain muuttamisesta

    Lainmuutoksella vuosilomalakiin tehtiin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisuuden varmistamiseksi välttämättömät muutokset.

    Muutoksilla turvataan työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset oikeudesta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.

    Vuosilomalakiin lisättiin työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä asetettujen vaatimusten täyttämiseksi säännös oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin ja lisävapaapäiviltä maksettavasta korvauksesta.

    Lisäksi työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohtaa koskevaa vuosilomalain säännöstä muutettiin pidentämällä aikaa, jonka kuluessa siirretty vuosiloma voidaan antaa.

    Jos työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn kesäloman antaminen lomakaudella ja talviloman antaminen ennen seuraavan lomakauden alkua ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

    Lainmuutoksen voimaantulo edellyttää vielä Tasavallan Presidentin vahvistamista.

    Lainmuutos on tulossa voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

    Siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voimaantuloa alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta määrättäviin lomiin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

    Lue lisää
  • 25.01.2019
    Työnantajan henkilöstömäärä on jatkossa huomioitava työntekijästä johtuvaa irtisanomista arvioitaessa

    Tasavallan Presidentti vahvisti 18.1.2019 lain työsopimuslain 7 luvun 2 §:n muuttamisesta (HE 227/2018). Lainmuutoksen mukaan pienen työnantajan olosuhteet on huomioitava henkilöperusteisen irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa.

     

    Henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevan työsopimuslain säännöksen mukaan Irtisanomisperusteelta vaaditaan asiallista ja painavaa syytä.

    Irtisanomisperusteen olemassaoloa koskevassa kokonaisharkinnassa otetaan jatkossa huomioon erityisenä seikkana työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä. Käytännössä työntekijöiden lukumäärän merkitys korostuu tilanteissa, joissa työntekijän moitittavalla menettelyllä tai hänen työntekoedellytyksissänsä tapahtuneilla muutoksilla on työnantajan pienen koon vuoksi suhteellisesti tuntuvampia vaikutuksia. Pienellä työnantajalla on usein heikommat mahdollisuudet kestää niitä seurauksia, joita työntekijän lain tai sopimuksen vastainen menettely aiheuttaa.

    Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Lainmuutoksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä. 

    Lainmuutos tulee voimaan 1.7.2019.

    Lue lisää

  • 09.08.2019
    Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2010

    Tasavallan Presidentti vahvisti 5.7.2019 lait, jotka sisältyvät eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen työaikalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 158/2018).

    Uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon yleistymiseen. Lailla vastataan myös työaikadirektiivin ja sen tulkintakäytännön asettamiin vaatimuksiin.

    Uudessa työaikalaissa annetaan työpaikoille välineitä tehdä työpaikkakohtaisia työaikaratkaisuja, joissa voidaan ottaa huomioon niin työnantajan kuin henkilöstönkin työaikatarpeet. Laki laventaa työnantajan ja työntekijän mahdollisuuksia tehdä säännöllistä työaikaa koskeva sopimus. Niin ikään liukuvasta työajasta voidaan jatkossa sopia nykyistä väljemmin.

    Laki mahdollistaa uudesta joustotyöaikaa koskevasta järjestelystä sopimisen työpaikalla. Joustotyöaika voidaan ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella silloin, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyöaika soveltuu erityisesti asiantuntijatehtäviin, joissa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja kokonaisaikataulu.

    Työaikalakiin lisätään työaikapankkia koskevat säännökset. Ne mahdollistavat lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankkiin voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia. Työaikapankkia koskeva säännös lisää työntekijän mahdollisuuksia kerryttää pidempiaikaisia vapaita ja sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän tarpeita.

    Työaikalaissa säädetään työaikasääntelyn puitteet kaikille toimialoille. Käytännössä työajat perustuvat pitkälti alakohtaisissa valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittuihin työaikajärjestelyihin, joihin työaikalain toisin sopimista koskevat säännökset antavat mahdollisuuden. Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia säännöllisen työajan järjestelyistä 52 viikon tasoittumisjaksolla.

    Työaikalaki ja muut lakipakettiin sisältyvät muutokset tulevat voimaan 1.1.2020.

    Lue lisää
  • 04.03.2019
    Eduskunta hyväksyi 26.2.2019 hallituksen esityksen (219/2018) laiksi vuosilomalain muuttamisesta

    Lainmuutoksella vuosilomalakiin tehtiin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisuuden varmistamiseksi välttämättömät muutokset.

    Muutoksilla turvataan työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset oikeudesta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.

    Vuosilomalakiin lisättiin työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä asetettujen vaatimusten täyttämiseksi säännös oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin ja lisävapaapäiviltä maksettavasta korvauksesta.

    Lisäksi työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohtaa koskevaa vuosilomalain säännöstä muutettiin pidentämällä aikaa, jonka kuluessa siirretty vuosiloma voidaan antaa.

    Jos työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn kesäloman antaminen lomakaudella ja talviloman antaminen ennen seuraavan lomakauden alkua ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

    Lainmuutoksen voimaantulo edellyttää vielä Tasavallan Presidentin vahvistamista.

    Lainmuutos on tulossa voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

    Siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voimaantuloa alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta määrättäviin lomiin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

    Lue lisää
  • 25.01.2019
    Työnantajan henkilöstömäärä on jatkossa huomioitava työntekijästä johtuvaa irtisanomista arvioitaessa

    Tasavallan Presidentti vahvisti 18.1.2019 lain työsopimuslain 7 luvun 2 §:n muuttamisesta (HE 227/2018). Lainmuutoksen mukaan pienen työnantajan olosuhteet on huomioitava henkilöperusteisen irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa.

     

    Henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevan työsopimuslain säännöksen mukaan Irtisanomisperusteelta vaaditaan asiallista ja painavaa syytä.

    Irtisanomisperusteen olemassaoloa koskevassa kokonaisharkinnassa otetaan jatkossa huomioon erityisenä seikkana työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä. Käytännössä työntekijöiden lukumäärän merkitys korostuu tilanteissa, joissa työntekijän moitittavalla menettelyllä tai hänen työntekoedellytyksissänsä tapahtuneilla muutoksilla on työnantajan pienen koon vuoksi suhteellisesti tuntuvampia vaikutuksia. Pienellä työnantajalla on usein heikommat mahdollisuudet kestää niitä seurauksia, joita työntekijän lain tai sopimuksen vastainen menettely aiheuttaa.

    Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Lainmuutoksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä. 

    Lainmuutos tulee voimaan 1.7.2019.

    Lue lisää
  • 03.01.2019
    Yhteistoimintalain uudistamista valmisteleva työryhmä asetettu

    Työministeri Jari Lindström asetti 21.12.2018 kolmikantaisen työryhmän selvittämään, vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tekemään ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi.

    Työssään työryhmän tulee arvioida keinoja, joilla voidaan saavuttaa tavoitteet aidosta, luottamukseen perustuvasta ja työyhteisön kaikkia osapuolia hyödyttävästä yhteistoiminnasta työpaikoilla. 

    Työryhmän tulee laatia arvio voimassa olevan lainsäädännön tilasta ja uuden sääntelyn tavoitteista sekä tehdä ehdotus uuden lain suuntaviivoista 14.6.2019 mennessä. Tässä työssä on otettava huomioon EU:n yhteistoimintaa koskeva sääntely ja siihen liittyvä oikeuskäytäntö. Lisäksi nykytilaa koskevassa arviossa on otettava huomioon keskeisten työehtosopimusten yhteistoimintamenettelyä koskevat määräykset.

    Osana työtään työryhmän tulee arvioida selvityshenkilöiden johtaja Katarina Murron ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen selvityksessä olevia ehdotuksia tulevan lainsäädännön valmistelussa.

    Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.3.2020 mennessä.

    Lue lisää
  • 20.12.2018
    Joulutervehdys

    Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2019!

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

    Lue lisää
  • 14.12.2018
    Kansallinen tietosuojalaki astuu voimaan 1.1.2019

    EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) koskee lähtökohtaisesti kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä. Se sisältää säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista. Tietosuoja-asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Asetus jättää kuitenkin tiettyjä mahdollisuuksia kansallisiin poikkeuksiin ja täsmennyksiin.

    EU:n tietosuoja-asetusta täydentävä uusi tietosuojalaki hyväksyttiin marraskuussa eduskunnassa ja tasavallan presidentti vahvisti lain 5.12.2018. Laki tulee voimaan 1.1.2019.

    Kansallista lakia sovelletaan rinnakkain EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa. Tietosuojalaki täsmentää ja täydentää henkilötietojen käsittelyä koskevaa EU:n tietosuoja-asetusta. Laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa panee täytäntöön rikosasioiden tietosuojadirektiivin.

    Kansallisen lain mukaan on mahdollista poiketa tutkimus, tilastointi ja arkistointitarkoituksessa eräistä EU:n tietosuoja-asetuksen velvoitteista, jotka nähdään tarpeellisiksi esim. tutkimustoiminnan tavoitteiden kannalta. Poikkeuksilla tarkoitetaan mm. tilannetta, jossa rekisteröidyllä ei ole mahdollista tarkastella itseään koskevia tietoja. Edellytyksenä poikkeamiselle on kuitenkin henkilötietojen käsittelijän velvollisuus tehdä vaikutusarviointi tai vaihtoehtoisesti sitoutua noudattamaan käytännesääntöjä.

    Tietosuojavaltuutetulle keskitetään kaikki  EU:n tietosuoja-asetus mukaiset valvontatehtävät ja sen johdosta asiamäärän kasvaessa tietosuojavaltuutetun toimistoon perustetaan lisäksi kaksi apulaisvaltuutetun virkaa. Tällä kolmen hengen seuraamuskollegiolla on toimivalta määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu säännösten rikkomisesta.  

    EU:n tietosuoja-asetukseen perustuva hallinnollinen seuraamusmaksu on suuruudeltaan lievimmissä rikkomukissa 10 MEUR tai 2 % yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja vakavammissa 20 MEUR tai 4 % kokonaisliikevaihdosta. Tietosuojalaissa pitäydyttiin hallituksen esityksen mukaisesti kohdentamaan hallinnollinen seuraamusmaksu vain yksityisen sektorin rekisterinpitäjiin ja henkilötietojen käsittelijöihin, mutta jätettiin julkinen sektori seuraamusmaksun soveltamisalan ulkopuolelle.

    Lue lisää
  • 28.11.2018
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n syyskokouksen 27.11.2018 päätökset

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin tiistaina 27.11.2018 Helsingissä.

    Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokous vahvisti vuoden 2019 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksuperusteet hallituksen esityksen mukaisesti.

    Syyskokous valitsi vuoden 2019 hallituksen seuraavasti:

    Hallitus 2019

    Puheenjohtaja 

    • Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy

    Varapuheenjohtaja

    • Diplomi-insinööri Fredrik Lindeman

    Jäsenet

    • Toimitusjohtaja Per-Henrik Hagberg, Fredman Operations Oy
    • Hallituksen puheenjohtaja Liisa Peltola, Peltolan Pussi Oy
    • Toimitusjohtaja Pekka Pollari, Hypap Oy
    • Toimitusjohtaja Tuomas Tynnilä, Bong Suomi Oy

    Syyskokous valitsi liiton edustajiksi Yhteinen Toimialaliitto ry:n hallitukseen vuodeksi 2019

    • Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Raikamo, Pa-Hu Oy
    Lue lisää
  • 22.11.2018
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.11.2018 kello 13.00 Helsingissä

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenet kutsutaan liiton sääntömääräiseen syyskokoukseen, joka pidetään

    tiistaina 27.11.2018 kello 13.00 Teollisuuskeskuksen 2. kerroksen neuvottelutilat, osoitteessa Eteläranta 10, 00130 Helsinki.

    Syyskokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 7 §:n mukaiset syyskokousasiat.

    Syyskokouksen jälkeen kuullaan seuraavat puheenvuorot:

    Ajankohtaiset työlainsäädäntöasiat

    • lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

    EK:n yrittäjyystavoitteet eduskuntavaaleissa 2019

    • asiantuntija Jenni Ruokonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
    Lue lisää
  • 19.10.2018
    Ammattiliitto Pron ylityökielto ei koske pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöitä

    Ammattiliitto Pro ry:n tänään 19.10.2018 julistama  ylityökielto ajalle 25.10.-18.11.2018 ei koske pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöitä. Ylityökielto koskee paperiteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuluvia Pro:n jäseniä.

    Ammattiliitto Pro ry:n hallitus  on tänään tehnyt päätöksen, jonka mukaan  paperiteollisuuden toimihenkilöt aloittavat ylityökiellon torstaina 25. lokakuuta ja se on voimassa 18. marraskuuta saakka. Pron hallitus teki asiasta päätöksen, koska maan hallitus jatkaa lakivalmistelua irtisanomissuojan heikentämiseksi alle 10 hengen yrityksissä. Ylityökielto koskee kaikkia Pron paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työtehtäviä ja niissä työskenteleviä toimihenkilöitä.

    Lue lisää
  • 03.10.2018
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry järjestää Suorituksen johtaminen -koulutuspäivän

    Koulutuksen ajankohta 8.11.2018 kello 9-16.00 (aamukahvi klo 8.30 ->) ja paikkana Technopolis Yliopistonrinne, neuvottelutila Kansleri 8 krs, Kalevantie 2, 33100 Tampere.

    Koulutuspäivän aikana käsitellään seuraavia asioita:

    • Mitä tarkoittaa suorituksen johtaminen?
    • Millaiset prosessit, tehtävät ja työkalut liittyvät suorituksen johtamiseen?
    • Mitkä ovat johdon ja esimiesten tehtävät suorituksen johtamisessa?
    • ​Miten tavoitteita asetetaan, johdetaan ja seurataan?

    Ilmoittautumiset Susanna Yrttimaa-Vernolle susanna.yrttimaa-verno@ytl.fi

    Lue lisää