Jalo

Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

  • 20.04.2021
    Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ on herättänyt vilkasta keskustelua

    Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on vahvoja kirjauksia tasa-arvosta ja myös erityisesti palkkojen läpinäkyvyyden parantamisesta lainsäädännöllä.

    Hallitusohjelmassa todetaan, että tasa-arvolakiin lisätään henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työtekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua palkkasyrjintään. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan palkkasyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen vähentämistä.

    Palkka-avoimuutta edistämään koottiin 2020 sosiaali- ja terveysministeriöön palkka-avoimuustyöryhmä, jossa on laaja sidosryhmien edustus.

    Elinkeinoelämän Keskusliitto EK lähti pois työryhmästä. EK katsoi, että työryhmän työskentely ei vastannut normaalia lainsäädäntövalmisteluun liittyvää työryhmätyöskentelyä.

    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tasa-arvoyksikkö ajaa työntekijöille oikeutta saada työkaverinsa tarkat palkkatiedot ilman tämän suostumusta. Työntekijä saisi tiedot suoraan työnantajalta aina, kun hän vain ilmoittaisi tietopyyntönsä perusteeksi oman epäilynsä siitä, että häntä syrjitään palkkauksessa sukupuolensa perusteella. Työnantaja ei voisi kieltäytyä luovuttamasta palkkatietoja, vaikka esimerkiksi tietäisi pyynnön todelliseksi syyksi uteliaisuuden.

    Edelleen sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö ajaa luottamusmiehille oikeutta saada työpaikan työntekijöiden palkkatiedot riippumatta siitä, edustaako luottamusmies näitä työntekijöitä vai ei. Luottamusmiehellä olisi oikeus työntekijöiden palkkatietoihin muissakin tilanteissa kuin syrjintää epäillessään.

    Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ ja siellä käsittelyssä oleva aloite palkka-avoimuuden parantamiseksi on herättänyt vilkasta keskustelua. 

    Elinkeinoelämä pitää työryhmässä esillä olleita palkka-avoimuuteen liittyviä esityksiä käsittämättöminä.

    Lue lisää
  • 20.04.2021
    Paikallisen sopimisen työryhmältä ei yhteistä esitystä

    Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joissa joustavuus ja turva ovat tasapainossa.

    Paikallisen sopimisen työryhmä työskentelee työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alaisuudessa. Työryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtioneuvoston kanslia.

    Paikallisen sopimisen työryhmä on selvittänyt paikallisen sopimisen laajentamisen edellytyksiä. Työryhmä katsoo, että edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimista ei nykyisessä tilanteessa ole. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä jatkaa keskustelua, joka liittyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen.

    Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä sai 14.4.2021 tilannekatsauksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Hallitus käsittelee paikallisen sopimisen tilannetta puoliväliriihessä.

    Lue lisää
  • 23.03.2021
    Selvitystyö koskien työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja sovittelujärjestelmää

    Työministeri Tuula Haatainen on käynnistänyt selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta.


    Selvitystyön tarkoituksena on muun muassa kartoittaa työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja niiden syitä. Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa.


    Tarkoituksena on lisäksi tunnistaa keinoja ja mekanismeja, joilla riitojen ratkaisemista voidaan helpottaa ja hakea keinoja, joilla voidaan ehkäistä työrauhahäiriöitä, jotka liittyvät rajariitoihin. Ratkaisuesitykset voivat koskea toimintatapoja tai liittyä lainsäädäntöön.


    Työehtosopimusten rajariidat aiheuttavat enenevässä määrin epäselvyyksiä työmarkkinoilla. Helppoja ja suoraviivaisia ratkaisuja asian korjaamiseksi tuskin on. Selvitystyö on kuitenkin syytä tehdä, jotta työmarkkinajärjestöillä on käytössään kaikki mahdolliset kehittämisehdotukset työrauhan säilyttämiseksi ja riitojen ratkaisemiseksi.


    Selvitystyö kohdistuu lisäksi työriitojen sovittelujärjestelmään erityisesti työehtosopimusten rajariitatilanteissa. Selvityksessä voidaan esittää toimia, joilla olemassa olevaa järjestelmää kehitettäisiin. Tarkastelussa tulee selvittää myös, millainen rooli sovittelujärjestelmää tukevilla muilla instituutioilla on työriitojen sovittelussa tai niiden ennaltaehkäisyssä.


    Selvitys tulee luovuttaa kirjallisena työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 31.8.2021.

    Lue lisää

  • 20.04.2021
    Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ on herättänyt vilkasta keskustelua

    Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on vahvoja kirjauksia tasa-arvosta ja myös erityisesti palkkojen läpinäkyvyyden parantamisesta lainsäädännöllä.

    Hallitusohjelmassa todetaan, että tasa-arvolakiin lisätään henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työtekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua palkkasyrjintään. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan palkkasyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen vähentämistä.

    Palkka-avoimuutta edistämään koottiin 2020 sosiaali- ja terveysministeriöön palkka-avoimuustyöryhmä, jossa on laaja sidosryhmien edustus.

    Elinkeinoelämän Keskusliitto EK lähti pois työryhmästä. EK katsoi, että työryhmän työskentely ei vastannut normaalia lainsäädäntövalmisteluun liittyvää työryhmätyöskentelyä.

    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tasa-arvoyksikkö ajaa työntekijöille oikeutta saada työkaverinsa tarkat palkkatiedot ilman tämän suostumusta. Työntekijä saisi tiedot suoraan työnantajalta aina, kun hän vain ilmoittaisi tietopyyntönsä perusteeksi oman epäilynsä siitä, että häntä syrjitään palkkauksessa sukupuolensa perusteella. Työnantaja ei voisi kieltäytyä luovuttamasta palkkatietoja, vaikka esimerkiksi tietäisi pyynnön todelliseksi syyksi uteliaisuuden.

    Edelleen sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö ajaa luottamusmiehille oikeutta saada työpaikan työntekijöiden palkkatiedot riippumatta siitä, edustaako luottamusmies näitä työntekijöitä vai ei. Luottamusmiehellä olisi oikeus työntekijöiden palkkatietoihin muissakin tilanteissa kuin syrjintää epäillessään.

    Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ ja siellä käsittelyssä oleva aloite palkka-avoimuuden parantamiseksi on herättänyt vilkasta keskustelua. 

    Elinkeinoelämä pitää työryhmässä esillä olleita palkka-avoimuuteen liittyviä esityksiä käsittämättöminä.

    Lue lisää
  • 20.04.2021
    Paikallisen sopimisen työryhmältä ei yhteistä esitystä

    Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joissa joustavuus ja turva ovat tasapainossa.

    Paikallisen sopimisen työryhmä työskentelee työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alaisuudessa. Työryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtioneuvoston kanslia.

    Paikallisen sopimisen työryhmä on selvittänyt paikallisen sopimisen laajentamisen edellytyksiä. Työryhmä katsoo, että edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimista ei nykyisessä tilanteessa ole. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä jatkaa keskustelua, joka liittyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen.

    Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä sai 14.4.2021 tilannekatsauksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Hallitus käsittelee paikallisen sopimisen tilannetta puoliväliriihessä.

    Lue lisää
  • 23.03.2021
    Selvitystyö koskien työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja sovittelujärjestelmää

    Työministeri Tuula Haatainen on käynnistänyt selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta.


    Selvitystyön tarkoituksena on muun muassa kartoittaa työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja niiden syitä. Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa.


    Tarkoituksena on lisäksi tunnistaa keinoja ja mekanismeja, joilla riitojen ratkaisemista voidaan helpottaa ja hakea keinoja, joilla voidaan ehkäistä työrauhahäiriöitä, jotka liittyvät rajariitoihin. Ratkaisuesitykset voivat koskea toimintatapoja tai liittyä lainsäädäntöön.


    Työehtosopimusten rajariidat aiheuttavat enenevässä määrin epäselvyyksiä työmarkkinoilla. Helppoja ja suoraviivaisia ratkaisuja asian korjaamiseksi tuskin on. Selvitystyö on kuitenkin syytä tehdä, jotta työmarkkinajärjestöillä on käytössään kaikki mahdolliset kehittämisehdotukset työrauhan säilyttämiseksi ja riitojen ratkaisemiseksi.


    Selvitystyö kohdistuu lisäksi työriitojen sovittelujärjestelmään erityisesti työehtosopimusten rajariitatilanteissa. Selvityksessä voidaan esittää toimia, joilla olemassa olevaa järjestelmää kehitettäisiin. Tarkastelussa tulee selvittää myös, millainen rooli sovittelujärjestelmää tukevilla muilla instituutioilla on työriitojen sovittelussa tai niiden ennaltaehkäisyssä.


    Selvitys tulee luovuttaa kirjallisena työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 31.8.2021.

    Lue lisää
  • 23.03.2021
    Selvitys työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä valmistunut

    Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä. Työministeri Tuula Haatainen nimesi 14.10.2020 selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.


    Selvitys luovutettiin alkuvuodesta 2021 työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallinen sopiminen -alatyöryhmälle ja se julkaistiin maaliskuussa 2021.


    Selvityshenkilöt näkevät, että parhaimmat mahdollisuudet edistää paikallista sopimista ovat normaalisitovassa kentässä eli yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin. Selvityksen mukaan sopimismahdollisuuksia on jo nyt olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti.


    Selvitysmiehet kuvaavat paikallisen sopimisen nykytilaa ja käytäntöjä eri aloilla sekä erikokoisissa yrityksissä ja työyhteisöissä. Selvitys perustuu keskeisesti sidosryhmä- ja yrityshaastatteluihin. Ne pureutuivat erityisesti kolmeen teemaan:
    1. Tieto: Tiedetäänkö olemassa olevista sopimismahdollisuuksista?
    2. Osaaminen: Osataanko sopimismahdollisuuksia käyttää? 
    3. Luottamus: Mitkä seikat vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin, keskinäisiin suhteisiin ja luottamukseen?

    Selvityshenkilöt arvioivat, että parhaimmillaan paikallinen sopiminen sovittaa mielekkäällä tavalla yhteen osapuolten tarpeet ja tuottaa molemmille konkreettista hyötyä lyhemmällä tai pidemmällä aikavälillä.


    Selvityksen perusteella osapuolten välillä vallitsee laaja yhteisymmärrys paikallisen sopimisen hyödyllisyydestä sekä tarpeesta edistää parempaa sopimisosaamista ja -kulttuuria. Sopimisosaamisen ja -kulttuurin nähdään perustuvan keskinäiseen luottamukseen eri tasoilla. Selvityshenkilöiden mukaan on kuitenkin huomattava, että tarve paikalliseen sopimiseen vaihtelee ala- ja yrityskohtaisesti.


    Selvityshenkilöt tekevät havaintojensa perusteella ehdotuksia jatkotoimista sekä työehtosopimusosapuolille että lainsäätäjälle.
    • Nykyisiä sopimusmahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin normaalisitovassa työmarkkinakentässä. Paikallisen sopimisen käyttömahdollisuuksia voisi helpottaa työehtosopimuksissa ja lainsäädännössä. 
    • Järjestäytymättömät yritykset tulisi saattaa työehtosopimusten joustojen hyödyntämisessä tasapuoliseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa. • Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulisi edistää alakohtaisissa työehtosopimuksissa.
    • Työlainsäädäntöön sisältyvien paikallista sopimista mahdollistavien säännösten kehitystarvetta tulisi arvioida. Ilmeistä ja välitöntä tarvetta lainsäädäntömuutoksille ei kuitenkaan ole havaittavissa. 
    • Tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista tulisi olla tarjolla nykyistä laajemmin ja ymmärrettävässä muodossa.
    • Paikallisten osapuolten neuvottelu- ja sopimisosaamista tulisi kehittää muun muassa koulutuksella.
    Lue lisää
  • 13.01.2021
    Jalo ry:n sääntömuutos on rekisteröity 11.1.2021

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ylimääräisen yhdistyksen kokouksen 3.9.2020 hyväksymät sääntömuutokset on rekisteröity yhdistysrekisteriin 11.1.2021.

    Voimassaolevat säännöt löytyvät Jäseneksi -valikosta.

    Lue lisää
  • 16.12.2020
    Konkurssilain maksukyvyttömyysolettamaa esitetään muutettavaksi väliaikaisesti velallisen eduksi

    Hallitus esittää konkurssilakiin uutta väliaikaista muutosta (HE 233/2020). Vuoden 2021 helmikuun alusta alkaen maksun laiminlyöntiin perustuvaa maksukyvyttömyysolettamaa on tarkoitus muuttaa velallisen eduksi. Tällä halutaan auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksesta aiheutuneen kriisin yli.


    Esityksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tavallisesti maksuaika on viikko.

    Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 helmikuun alussa ja olla voimassa vuoden 2021 syyskuun loppuun asti.

    Keväällä 2020 voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Kun keväästä asti voimassa ollut väliaikainen konkurssilaki päättyy 31.1.2021, konkurssihakemusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Uuden lakiesityksen tarkoituksena on taata velallisille kohtuullinen maksuaika myös näissä tilanteissa.

    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Ns. Korona-epidemiaan liittyneet määräaikaiset muutokset työlainsäädäntöön ja palkansaajien työttömyysturvaan päättyvät 31.12.2020

    Väliaikaiset työlainsäädäntömuutokset perustuivat työmarkkinajärjestöjen keväällä 2020 sopimaan ns. Koronapakettiin ja muutokset ovat voimassa 31.12.2020 asti. Väliaikaisten muutosten voimassaoloa ei olla jatkamassa. 


    Ns. Koronapaketin päättymisen takia 31.12.2020 päättyvät:
    • työvoiman vähentämistä koskevat määräaikaiset muutokset eli lomautuksiin liittyneet lyhyempi yt-neuvottelu- ja ilmoitusaika, määräaikaisten lomauttamismahdollisuus, koeaikapurku tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä sekä pidempi takaisinottoaika
    • samassa yhteydessä päättyvät työntekijöiden työttömyysturvaa koskevat väliaikaiset parannukset eli alkuomavastuun poisto, enimmäiskeston laskurin pysäyttäminen sekä työssäoloehdon lyhentäminen.
    Ns. koronapakettiin liittyneiden työlainsäädäntömuutosten voimassaolon päättymisen takia myös työehtosopimuksiin tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaolo päättyy 31.12.2020. Työehtosopimusten väliaikaisten muutosten voimassaolo oli sidottu väliaikaisten työlainsäädäntömuutosten voimassaoloon.
    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Hallitus esittää koronavirustestauksen Kela-korvauksen korottamista

    Tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi esitys helpottaa Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.


    Esityksessä ehdotetaan, että testin korvaustaksa säädettäisiin korkeammaksi kuin mitä Kansaneläkelaitos on korvaukselle vahvistanut normaalin taksanvahvistamismenettelyn kautta. Korvaustaksan suuruus säädettäisiin myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella.

    Asetuksella säädettäisiin sellaisten covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien tutkimusten korvaustaksasta, joiden korvaaminen Kansaneläkelaitoksen vahvistamaa korvaustaksaa suuremmalla korvaustaksalla nähtäisiin tarkoituksenmukaiseksi erityisesti tutkimuksen hoidollisen arvon perusteella.

    Tällä hetkellä covid-19-infektiotaudin tutkimuksista luotettavimpana pidetään nukleiinihaponosoitusmenetelmällä hengitystie-eritenäytteestä tehtyä covid-19-tutkimusta (PCR-tutkimusta).

    Nykyisen Kansaneläkelaitoksen vahvistaman korvaustaksan suuruus PCR-tutkimukselle on 56 euroa.

    Työnantajien taloudellisia mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen lisätään mahdollistamalla valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetun covid-19-tutkimuksen suorakorvaus palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden olisi maksanut testattavan työnantaja.

    Mikäli markkinoille ilmaantuisi myöhemmin muita varteenotettavia koronavirustutkimuksia, voitaisiin näitä tutkimuksia mahdollisesti lisätä korvausten piiriin.

    Esitys liittyy vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

    Laki sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta tulisi voimaan 1.1.2021 ja olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.

    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2021 on vahvistettu

    Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2021 työeläkevakuutusmaksut.

    Vuonna 2021 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta eli maksu on sama kuin alun perin vuodeksi 2020 vahvistettu maksu. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.

    Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.

    Työnantajan keskimääräinen maksu on 16,95 prosenttia. Vuonna 2020 työeläkevakuutusmaksun tasoa alennettiin koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisesti kesken vuotta. Työeläkemaksua alennettiin 1.5.2020 alkaen 2,6 prosenttiyksikköä ja alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Maksunalennus kohdistui työeläkevakuutusmaksun työnantajan osuuteen eikä alennuksella ollut vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuun. Alennuksen poistuessa keskimääräinen työnantajan maksu nousee loppuvuoden 2020 maksutasosta 2,6 prosenttiyksikköä.

    Lue lisää
  • 28.10.2020
    Selvitys paikallisen sopimisen nykytilasta ja edistämisestä käynnistyy

    Pääministeri Marinin hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä.


    Työministeri Tuula Haatainen nimesi 14.10.2020 selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.

    Selvityshenkilöt kartoittavat käytännön syitä, jotka estävät tai asettavat rajoituksia asioista sopimiselle. Selvitys kohdistuu sekä järjestäytyneisiin että järjestäytymättömiin yrityksiin. Selvitys tulee sisältämään työkaluja työpaikkatason toimijoille sopimisen esteiden purkamiseksi tai sopimiskynnyksen alentamiseksi.


    Selvityshenkilöiden tehtävänä on myös selvittää, millä toimenpiteillä voidaan

    • parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä
    • vahvistaa paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä
    • parantaa osapuolten valmiuksia työpaikkatason sopimiseen olemassa olevia sopimismahdollisuuksia hyödyntäen
    • luoda tasapuolisia neuvottelusuhteita paikalliselle tasolle
    • tukea työpaikkojen kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

    Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, miten henkilöstön työkyvyn ja osaamisen parantaminen vaikuttaa neuvotteluedellytyksiin paikallisessa sopimisessa.


    Lisäksi pohditaan luottamusmiesjärjestelmän ja työehtosopimuksiin osallisina olevien ammattiliittojen ja työnantajaliittojen roolia työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa sekä mahdollisuutta tarjota tukea työpaikkatason toiminnassa. Selvityksessä huomioidaan paikallisen sopimisen toteuttamiseen liittyvät erityispiirteet yrityksissä, joissa ei ole valittu luottamusmiestä.


    Selvityshenkilöt kuulevat parhaiden käytännön kokemusten selvittämiseksi valtakunnallisia ja paikallisia työmarkkinaosapuolia sekä erikokoisten yritysten edustajia. Selvityshenkilöt Ahtela ja Salminen laativat selvityksen 8.1.2021 mennessä.

    Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallisen sopimisen alatyöryhmä hyödyntää selvitystä valmistellessaan ehdotuksia paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi ja tasapuolisten neuvottelusuhteiden luomiseksi. Ehdotukset tuodaan työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän käsittelyyn 1.3.2021 mennessä.

    Lue lisää