Jalo

Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

  • 13.01.2021
    Jalo ry:n sääntömuutos on rekisteröity 11.1.2021

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ylimääräisen yhdistyksen kokouksen 3.9.2020 hyväksymät sääntömuutokset on rekisteröity yhdistysrekisteriin 11.1.2021.

    Voimassaolevat säännöt löytyvät Jäseneksi -valikosta.

    Lue lisää
  • 16.12.2020
    Konkurssilain maksukyvyttömyysolettamaa esitetään muutettavaksi väliaikaisesti velallisen eduksi

    Hallitus esittää konkurssilakiin uutta väliaikaista muutosta (HE 233/2020). Vuoden 2021 helmikuun alusta alkaen maksun laiminlyöntiin perustuvaa maksukyvyttömyysolettamaa on tarkoitus muuttaa velallisen eduksi. Tällä halutaan auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksesta aiheutuneen kriisin yli.


    Esityksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tavallisesti maksuaika on viikko.

    Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 helmikuun alussa ja olla voimassa vuoden 2021 syyskuun loppuun asti.

    Keväällä 2020 voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Kun keväästä asti voimassa ollut väliaikainen konkurssilaki päättyy 31.1.2021, konkurssihakemusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Uuden lakiesityksen tarkoituksena on taata velallisille kohtuullinen maksuaika myös näissä tilanteissa.

    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Ns. Korona-epidemiaan liittyneet määräaikaiset muutokset työlainsäädäntöön ja palkansaajien työttömyysturvaan päättyvät 31.12.2020

    Väliaikaiset työlainsäädäntömuutokset perustuivat työmarkkinajärjestöjen keväällä 2020 sopimaan ns. Koronapakettiin ja muutokset ovat voimassa 31.12.2020 asti. Väliaikaisten muutosten voimassaoloa ei olla jatkamassa. 


    Ns. Koronapaketin päättymisen takia 31.12.2020 päättyvät:
    • työvoiman vähentämistä koskevat määräaikaiset muutokset eli lomautuksiin liittyneet lyhyempi yt-neuvottelu- ja ilmoitusaika, määräaikaisten lomauttamismahdollisuus, koeaikapurku tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä sekä pidempi takaisinottoaika
    • samassa yhteydessä päättyvät työntekijöiden työttömyysturvaa koskevat väliaikaiset parannukset eli alkuomavastuun poisto, enimmäiskeston laskurin pysäyttäminen sekä työssäoloehdon lyhentäminen.
    Ns. koronapakettiin liittyneiden työlainsäädäntömuutosten voimassaolon päättymisen takia myös työehtosopimuksiin tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaolo päättyy 31.12.2020. Työehtosopimusten väliaikaisten muutosten voimassaolo oli sidottu väliaikaisten työlainsäädäntömuutosten voimassaoloon.
    Lue lisää

  • 13.01.2021
    Jalo ry:n sääntömuutos on rekisteröity 11.1.2021

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n ylimääräisen yhdistyksen kokouksen 3.9.2020 hyväksymät sääntömuutokset on rekisteröity yhdistysrekisteriin 11.1.2021.

    Voimassaolevat säännöt löytyvät Jäseneksi -valikosta.

    Lue lisää
  • 16.12.2020
    Konkurssilain maksukyvyttömyysolettamaa esitetään muutettavaksi väliaikaisesti velallisen eduksi

    Hallitus esittää konkurssilakiin uutta väliaikaista muutosta (HE 233/2020). Vuoden 2021 helmikuun alusta alkaen maksun laiminlyöntiin perustuvaa maksukyvyttömyysolettamaa on tarkoitus muuttaa velallisen eduksi. Tällä halutaan auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksesta aiheutuneen kriisin yli.


    Esityksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tavallisesti maksuaika on viikko.

    Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 helmikuun alussa ja olla voimassa vuoden 2021 syyskuun loppuun asti.

    Keväällä 2020 voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Kun keväästä asti voimassa ollut väliaikainen konkurssilaki päättyy 31.1.2021, konkurssihakemusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Uuden lakiesityksen tarkoituksena on taata velallisille kohtuullinen maksuaika myös näissä tilanteissa.

    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Ns. Korona-epidemiaan liittyneet määräaikaiset muutokset työlainsäädäntöön ja palkansaajien työttömyysturvaan päättyvät 31.12.2020

    Väliaikaiset työlainsäädäntömuutokset perustuivat työmarkkinajärjestöjen keväällä 2020 sopimaan ns. Koronapakettiin ja muutokset ovat voimassa 31.12.2020 asti. Väliaikaisten muutosten voimassaoloa ei olla jatkamassa. 


    Ns. Koronapaketin päättymisen takia 31.12.2020 päättyvät:
    • työvoiman vähentämistä koskevat määräaikaiset muutokset eli lomautuksiin liittyneet lyhyempi yt-neuvottelu- ja ilmoitusaika, määräaikaisten lomauttamismahdollisuus, koeaikapurku tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä sekä pidempi takaisinottoaika
    • samassa yhteydessä päättyvät työntekijöiden työttömyysturvaa koskevat väliaikaiset parannukset eli alkuomavastuun poisto, enimmäiskeston laskurin pysäyttäminen sekä työssäoloehdon lyhentäminen.
    Ns. koronapakettiin liittyneiden työlainsäädäntömuutosten voimassaolon päättymisen takia myös työehtosopimuksiin tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaolo päättyy 31.12.2020. Työehtosopimusten väliaikaisten muutosten voimassaolo oli sidottu väliaikaisten työlainsäädäntömuutosten voimassaoloon.
    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Hallitus esittää koronavirustestauksen Kela-korvauksen korottamista

    Tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi esitys helpottaa Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.


    Esityksessä ehdotetaan, että testin korvaustaksa säädettäisiin korkeammaksi kuin mitä Kansaneläkelaitos on korvaukselle vahvistanut normaalin taksanvahvistamismenettelyn kautta. Korvaustaksan suuruus säädettäisiin myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella.

    Asetuksella säädettäisiin sellaisten covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien tutkimusten korvaustaksasta, joiden korvaaminen Kansaneläkelaitoksen vahvistamaa korvaustaksaa suuremmalla korvaustaksalla nähtäisiin tarkoituksenmukaiseksi erityisesti tutkimuksen hoidollisen arvon perusteella.

    Tällä hetkellä covid-19-infektiotaudin tutkimuksista luotettavimpana pidetään nukleiinihaponosoitusmenetelmällä hengitystie-eritenäytteestä tehtyä covid-19-tutkimusta (PCR-tutkimusta).

    Nykyisen Kansaneläkelaitoksen vahvistaman korvaustaksan suuruus PCR-tutkimukselle on 56 euroa.

    Työnantajien taloudellisia mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen lisätään mahdollistamalla valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetun covid-19-tutkimuksen suorakorvaus palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden olisi maksanut testattavan työnantaja.

    Mikäli markkinoille ilmaantuisi myöhemmin muita varteenotettavia koronavirustutkimuksia, voitaisiin näitä tutkimuksia mahdollisesti lisätä korvausten piiriin.

    Esitys liittyy vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

    Laki sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta tulisi voimaan 1.1.2021 ja olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.

    Lue lisää
  • 17.11.2020
    Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2021 on vahvistettu

    Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2021 työeläkevakuutusmaksut.

    Vuonna 2021 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta eli maksu on sama kuin alun perin vuodeksi 2020 vahvistettu maksu. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.

    Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.

    Työnantajan keskimääräinen maksu on 16,95 prosenttia. Vuonna 2020 työeläkevakuutusmaksun tasoa alennettiin koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisesti kesken vuotta. Työeläkemaksua alennettiin 1.5.2020 alkaen 2,6 prosenttiyksikköä ja alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Maksunalennus kohdistui työeläkevakuutusmaksun työnantajan osuuteen eikä alennuksella ollut vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuun. Alennuksen poistuessa keskimääräinen työnantajan maksu nousee loppuvuoden 2020 maksutasosta 2,6 prosenttiyksikköä.

    Lue lisää
  • 28.10.2020
    Selvitys paikallisen sopimisen nykytilasta ja edistämisestä käynnistyy

    Pääministeri Marinin hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä.


    Työministeri Tuula Haatainen nimesi 14.10.2020 selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.

    Selvityshenkilöt kartoittavat käytännön syitä, jotka estävät tai asettavat rajoituksia asioista sopimiselle. Selvitys kohdistuu sekä järjestäytyneisiin että järjestäytymättömiin yrityksiin. Selvitys tulee sisältämään työkaluja työpaikkatason toimijoille sopimisen esteiden purkamiseksi tai sopimiskynnyksen alentamiseksi.


    Selvityshenkilöiden tehtävänä on myös selvittää, millä toimenpiteillä voidaan

    • parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä
    • vahvistaa paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä
    • parantaa osapuolten valmiuksia työpaikkatason sopimiseen olemassa olevia sopimismahdollisuuksia hyödyntäen
    • luoda tasapuolisia neuvottelusuhteita paikalliselle tasolle
    • tukea työpaikkojen kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

    Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, miten henkilöstön työkyvyn ja osaamisen parantaminen vaikuttaa neuvotteluedellytyksiin paikallisessa sopimisessa.


    Lisäksi pohditaan luottamusmiesjärjestelmän ja työehtosopimuksiin osallisina olevien ammattiliittojen ja työnantajaliittojen roolia työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa sekä mahdollisuutta tarjota tukea työpaikkatason toiminnassa. Selvityksessä huomioidaan paikallisen sopimisen toteuttamiseen liittyvät erityispiirteet yrityksissä, joissa ei ole valittu luottamusmiestä.


    Selvityshenkilöt kuulevat parhaiden käytännön kokemusten selvittämiseksi valtakunnallisia ja paikallisia työmarkkinaosapuolia sekä erikokoisten yritysten edustajia. Selvityshenkilöt Ahtela ja Salminen laativat selvityksen 8.1.2021 mennessä.

    Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallisen sopimisen alatyöryhmä hyödyntää selvitystä valmistellessaan ehdotuksia paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi ja tasapuolisten neuvottelusuhteiden luomiseksi. Ehdotukset tuodaan työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän käsittelyyn 1.3.2021 mennessä.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentaminen

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 19.9.2018 työryhmän selvittämään kilpailukieltoihin liittyvän lainsäädännön muutostarpeet kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentamiseksi vastaamaan työelämässä tapahtuneita muutoksia, kansainvälistä kehitystä ja sääntelyn taustalla olevia tavoitteita.


    Kilpailukieltosopimuksia selvittänyt työryhmä on jättänyt esityksensä, johon sekä työnantajapuoli että palkansaajapuoli ovat jättäneet eriävät mielipiteensä.
    Työryhmän esityksen mukaan työnantajan olisi maksettava kompensaatiota kilpailukieltosopimuksesta. Kompensaation suuruus olisi 40 % palkasta, jos rajoitusaika työsuhteen päätyttyä on enintään kuusi kuukautta ja 60 % koko ajalta, jos rajoitusaika on tätä pitempi.

    Työnantaja voisi vapautua sopimuksesta ja kompensaatiosta irtisanomalla sopimuksen, mutta irtisanomisajan olisi vastattava vähintään rajoitusaikaa. Irtisanomisoikeutta ei olisi enää sen jälkeen, kun työntekijä on ehtinyt päättää työsopimuksensa. Vanhoihin sopimuksiin olisi tulossa yhden vuoden siirtymäaika, jonka aikana työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen.

    Lakiesitys annettaneen lähiaikoina eduskunnalle.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Yhteistoimintalain uudistaminen

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.12.2018 työryhmän valmistelemaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain uudistamista.


    Työryhmän tehtävänä on selvittää vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tehdä ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Työryhmän tulee arvioida keinoja, joilla voidaan saavuttaa tavoitteet aidosta, luottamuksen perustavasta ja työyhteisön kaikkia osapuolia hyödyttävästä yhteistoiminnasta työpaikoilla.

    Työryhmän tuli alun perin saada työnsä valmiiksi 31.3.2020 mennessä, mutta työryhmän määräaikaa on pidennetty 30.9.2020 saakka.

    Työryhmän tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaiset keskeiset yhteistoimintalakiin suunnitellut uutuudet ovat ns. jatkuvan vuoropuhelun asiat ja hallintoedustuksen siirtäminen yhteistoimintalakiin.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Vaihtelevan työajan sopimukset

    Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus, jonka mukaan ”Parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Tehdään selvitys työsopimuksissa sovittavasta työajasta. Vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.”


    Lakiesitys on tällä hetkellä teknisesti melkein valmis, mutta erimielinen. Työnantajalle olisi tulossa aktiivinen velvollisuus tarkastella vähintään 12 kuukauden välein sitä, vastaako sovittu työaikaehto toteutuvaa todellista työaikaa ja työantajalle tulisi velvollisuus kuukauden kuluessa tarjota uutta sopimusta, joka vastaa tarkastelun tulosta. Uudelleenmäärätystä ei tarvitsisi tehdä, jos toteutunut (korkeampi) tuntimäärä on johtunut poikkeuksellisesta syystä eikä se enää vastaa todellista työvoiman tarvetta.

    Keskeinen riitakysymys on ollut, määräytyykö uusi työaikaehto pelkästään toteutuneen työajan perusteella vai saako työnantaja katsoa myös tulevaisuuteen.

    Lue lisää
  • 13.08.2020
    Työnantaja voi antaa työntekijälle verotta kasvomaskeja

    Verohallinto linjasi 11.8.2020, että työnantaja voi antaa työntekijälleen verovapaasti kasvomaskeja. Myös työmatkalle saa tarjota

    kasvomaskeja verotta.

    Verottajan tulkinnan mukaan kasvomaskit rinnastuvat ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Näin ollen työnantaja voi tarjota työntekijöilleen
    kasvomaskeja verotta myös esimerkiksi työmatkalle.

    ”Työnantaja voi antaa työntekijälle verovapaasti yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ehkäiseviä suojavälineitä, kuten kasvomaskeja työtä varten. Koska tällaiset työnantajan antamat suojavälineet voidaan verotuksessa myös rinnastaa työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon,
    ei verovapauden kannalta ole merkitystä sillä, käyttääkö työntekijä suojavälineitä myös muuna aikana”, verottaja linjaa.

    Lue lisää