Jalo

Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry

  • 28.08.2020
    Kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentaminen

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 19.9.2018 työryhmän selvittämään kilpailukieltoihin liittyvän lainsäädännön muutostarpeet kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentamiseksi vastaamaan työelämässä tapahtuneita muutoksia, kansainvälistä kehitystä ja sääntelyn taustalla olevia tavoitteita.


    Kilpailukieltosopimuksia selvittänyt työryhmä on jättänyt esityksensä, johon sekä työnantajapuoli että palkansaajapuoli ovat jättäneet eriävät mielipiteensä.
    Työryhmän esityksen mukaan työnantajan olisi maksettava kompensaatiota kilpailukieltosopimuksesta. Kompensaation suuruus olisi 40 % palkasta, jos rajoitusaika työsuhteen päätyttyä on enintään kuusi kuukautta ja 60 % koko ajalta, jos rajoitusaika on tätä pitempi.

    Työnantaja voisi vapautua sopimuksesta ja kompensaatiosta irtisanomalla sopimuksen, mutta irtisanomisajan olisi vastattava vähintään rajoitusaikaa. Irtisanomisoikeutta ei olisi enää sen jälkeen, kun työntekijä on ehtinyt päättää työsopimuksensa. Vanhoihin sopimuksiin olisi tulossa yhden vuoden siirtymäaika, jonka aikana työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen.

    Lakiesitys annettaneen lähiaikoina eduskunnalle.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Yhteistoimintalain uudistaminen

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.12.2018 työryhmän valmistelemaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain uudistamista.


    Työryhmän tehtävänä on selvittää vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tehdä ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Työryhmän tulee arvioida keinoja, joilla voidaan saavuttaa tavoitteet aidosta, luottamuksen perustavasta ja työyhteisön kaikkia osapuolia hyödyttävästä yhteistoiminnasta työpaikoilla.

    Työryhmän tuli alun perin saada työnsä valmiiksi 31.3.2020 mennessä, mutta työryhmän määräaikaa on pidennetty 30.9.2020 saakka.

    Työryhmän tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaiset keskeiset yhteistoimintalakiin suunnitellut uutuudet ovat ns. jatkuvan vuoropuhelun asiat ja hallintoedustuksen siirtäminen yhteistoimintalakiin.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Vaihtelevan työajan sopimukset

    Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus, jonka mukaan ”Parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Tehdään selvitys työsopimuksissa sovittavasta työajasta. Vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.”


    Lakiesitys on tällä hetkellä teknisesti melkein valmis, mutta erimielinen. Työnantajalle olisi tulossa aktiivinen velvollisuus tarkastella vähintään 12 kuukauden välein sitä, vastaako sovittu työaikaehto toteutuvaa todellista työaikaa ja työantajalle tulisi velvollisuus kuukauden kuluessa tarjota uutta sopimusta, joka vastaa tarkastelun tulosta. Uudelleenmäärätystä ei tarvitsisi tehdä, jos toteutunut (korkeampi) tuntimäärä on johtunut poikkeuksellisesta syystä eikä se enää vastaa todellista työvoiman tarvetta.

    Keskeinen riitakysymys on ollut, määräytyykö uusi työaikaehto pelkästään toteutuneen työajan perusteella vai saako työnantaja katsoa myös tulevaisuuteen.

    Lue lisää

  • 28.08.2020
    Kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentaminen

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 19.9.2018 työryhmän selvittämään kilpailukieltoihin liittyvän lainsäädännön muutostarpeet kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentamiseksi vastaamaan työelämässä tapahtuneita muutoksia, kansainvälistä kehitystä ja sääntelyn taustalla olevia tavoitteita.


    Kilpailukieltosopimuksia selvittänyt työryhmä on jättänyt esityksensä, johon sekä työnantajapuoli että palkansaajapuoli ovat jättäneet eriävät mielipiteensä.
    Työryhmän esityksen mukaan työnantajan olisi maksettava kompensaatiota kilpailukieltosopimuksesta. Kompensaation suuruus olisi 40 % palkasta, jos rajoitusaika työsuhteen päätyttyä on enintään kuusi kuukautta ja 60 % koko ajalta, jos rajoitusaika on tätä pitempi.

    Työnantaja voisi vapautua sopimuksesta ja kompensaatiosta irtisanomalla sopimuksen, mutta irtisanomisajan olisi vastattava vähintään rajoitusaikaa. Irtisanomisoikeutta ei olisi enää sen jälkeen, kun työntekijä on ehtinyt päättää työsopimuksensa. Vanhoihin sopimuksiin olisi tulossa yhden vuoden siirtymäaika, jonka aikana työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen.

    Lakiesitys annettaneen lähiaikoina eduskunnalle.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Yhteistoimintalain uudistaminen

    Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.12.2018 työryhmän valmistelemaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain uudistamista.


    Työryhmän tehtävänä on selvittää vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tehdä ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Työryhmän tulee arvioida keinoja, joilla voidaan saavuttaa tavoitteet aidosta, luottamuksen perustavasta ja työyhteisön kaikkia osapuolia hyödyttävästä yhteistoiminnasta työpaikoilla.

    Työryhmän tuli alun perin saada työnsä valmiiksi 31.3.2020 mennessä, mutta työryhmän määräaikaa on pidennetty 30.9.2020 saakka.

    Työryhmän tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaiset keskeiset yhteistoimintalakiin suunnitellut uutuudet ovat ns. jatkuvan vuoropuhelun asiat ja hallintoedustuksen siirtäminen yhteistoimintalakiin.

    Lue lisää
  • 28.08.2020
    Vaihtelevan työajan sopimukset

    Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus, jonka mukaan ”Parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Tehdään selvitys työsopimuksissa sovittavasta työajasta. Vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.”


    Lakiesitys on tällä hetkellä teknisesti melkein valmis, mutta erimielinen. Työnantajalle olisi tulossa aktiivinen velvollisuus tarkastella vähintään 12 kuukauden välein sitä, vastaako sovittu työaikaehto toteutuvaa todellista työaikaa ja työantajalle tulisi velvollisuus kuukauden kuluessa tarjota uutta sopimusta, joka vastaa tarkastelun tulosta. Uudelleenmäärätystä ei tarvitsisi tehdä, jos toteutunut (korkeampi) tuntimäärä on johtunut poikkeuksellisesta syystä eikä se enää vastaa todellista työvoiman tarvetta.

    Keskeinen riitakysymys on ollut, määräytyykö uusi työaikaehto pelkästään toteutuneen työajan perusteella vai saako työnantaja katsoa myös tulevaisuuteen.

    Lue lisää
  • 13.08.2020
    Työnantaja voi antaa työntekijälle verotta kasvomaskeja

    Verohallinto linjasi 11.8.2020, että työnantaja voi antaa työntekijälleen verovapaasti kasvomaskeja. Myös työmatkalle saa tarjota

    kasvomaskeja verotta.

    Verottajan tulkinnan mukaan kasvomaskit rinnastuvat ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Näin ollen työnantaja voi tarjota työntekijöilleen
    kasvomaskeja verotta myös esimerkiksi työmatkalle.

    ”Työnantaja voi antaa työntekijälle verovapaasti yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ehkäiseviä suojavälineitä, kuten kasvomaskeja työtä varten. Koska tällaiset työnantajan antamat suojavälineet voidaan verotuksessa myös rinnastaa työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon,
    ei verovapauden kannalta ole merkitystä sillä, käyttääkö työntekijä suojavälineitä myös muuna aikana”, verottaja linjaa.

    Lue lisää
  • 30.06.2020
    Työttömyysturvaan liittyvien väliaikaisten lainmuutosten voimassaoloa jatketaan ajalle 1.7.-31.12.2020

    Koronaepidemiaan liittyen työttömyysturvaa tarvitsevien ihmisten taloudellisen aseman vahvistamista jatketaan tilanteessa, jossa monen epidemian johdosta alkanut lomautus jatkuu edelleen tai henkilö on joutunut työttömäksi.


    Tästä syystä työttömyysturvalakiin, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ja työttömyyskassalakiin tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaoloa jatketaan vuoden loppuun saakka.


    Seuraavien väliaikaisten lainmuutosten voimassaoloa jatketaan ajalle 1.7-31.12.2020:

    • Työttömyysturvan alkamista edeltävää viiden päivän omavastuuaikaa ei edelleenkään aseteta heinäkuun alusta lukien. Tämä koskee ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päiviltä rahoittaa valtio.
    • Palkansaajan tavanomaista lyhyempi työssäoloehto oikeuttaisi edelleen työttömyyspäivärahaan heinäkuun alun jälkeenkin. Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto olisi edelleen 13 kalenteriviikkoa kun se ilman väliaikaisen lain jatkamista palautuisi 26 kalenteriviikkoon. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto olisi 26 kalenteriviikkoa, kun se muutoin palautuisi 52 kalenteriviikkoon.
    • Työttömyyspäivärahan enimmäisajan kuluminen keskeytetään väliaikaisesti. Enimmäismaksuaika ei kulu esimerkiksi määräaikaisesta työstä työttömäksi jääneillä taikka osittain työllistyvillä.
    Lue lisää
  • 23.06.2020
    Koronakriisiä koskevat väliaikaiset muutokset työlainsäädäntöön ovat jatkumassa 31.12.2020 asti.

    Hallitus antoi 5.6.2020 eduskunnalle esitykset muutoksista mm. työsopimuslakiin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin. Taustalla on työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotus työlainsäädännön ja työttömyysturvalainsäädännön 30.6.2020 asti voimassaolevien väliaikaisten muutosten voimassaolon jatkamisesta ajalle 1.7.-31.12.2020. Esityksellä turvataan voimassa olevien väliaikaisten poikkeusten katkoton soveltaminen.

    Esitys liittyy muutoksiin, jotka on esitetty tehtäväksi työsopimuslakiin ja eräisiin muihin lakeihin. Näiden työsopimuslakiin ja eräisiin muihin lakeihin ehdotettujen muutosten tarkoituksena on nopeuttaa työnantajien toiminnan sopeuttamismahdollisuuksia tilanteessa, jossa tuotteiden ja palveluiden kysyntä on heikentynyt äkillisesti ja voimakkaasti koronavirusepidemian johdosta.

    Hallituksen esityksen eduskuntakäsittely ja muut lainsäädännön voimaantuloon liittyvät toimenpiteet on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan viikon aikana siten, että lait tulevat voimaan 1.7.2020.

    Tekstiilihuoltoalan ja pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksiin tehdyt väliaikaset muutokset lomautusilmoitusaikaan ja yhteistoimintaneuvotteluaikaan ovat lainmuutosten myötä voimassa myös ajalla 1.7.-31.12.2020.

    Lue lisää
  • 12.05.2020
    Koronaepidemian vaikutukset Jalo ry:n jäsenyrityksiin olleet toistaiseksi vähäisiä

    Koronaepidemian aiheuttamat kevään 2020 yleiset rajoitus- ym. toimenpiteet ovat nyt kestäneet noin kaksi kuukautta. Rajoitustoimenpiteet ovat rajoittaneet kansalaisten jokapäiväistä arkea sekä vaikeuttaneet monien yritysten toimintaa, mutta vaikutuksissa on ollut suuria alakohtaisia eroja.

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n jäsenyritysten piirissä vuoden 2020 toukokuun alussa suoritettuun koronaepidemian vaikutuskyselyyn saatujen vastausten perusteella epidemian vaikutukset Jalo ry:n jäsenyrityksiin ovat kevään 2020 aikana olleet enemmin positiivisia kuin negatiivisia eivätkä yritysten arviot tulevan kesän osalta näytä huonoilta. Tosin muutaman yrityksen osalta vaikutukset ovat olleet jonkin verran negatiivisia, mutta toistaiseksi eivät sentään kovin dramaattisia.

    Jalo ry:n jäsenyritysten toiminta on pääsääntöisesti ollut normaalilla tasolla. Usean jäsenyritysten tuotteiden kysyntä on kasvanut merkittävästi., joiden johdosta yritykset ovat joutuneet rekrytoimaan lisää työntekijöitä ja teettämään ylitöitä vastatakseen kasvaneeseen kysyntään. Haasteita on ollut myös kapasiteetin riittävyyden kanssa. Henkilöstön sopeutustoimenpiteitä ei juuri ole jouduttu tekemään.

    Jalo ry:n jäsenyritysten tilanne näyttää hyvältä myös loppukevään ja tulevan kesän osalta. Tilauskannat ovat hyvällä tasolla ja näkymät ovat vakaat.

    Lue lisää
  • 15.04.2020
    Työttömyysturvan ns. omavastuuaika poistuu väliaikaisesti

    Koronavirusepidemiasta johtuen tuotannollisista tai taloudellisista syistä lomautetuksi tai työttömäksi jäävän työntekijöiden toimeentuloa vahvistetaan työttömyysturvalakiin väliaikaisesti tehdyllä muutoksella.


    Työttömyysturvalain väliaikainen muutos tulee voimaan tänään 15.4.2020 ja se on voimassa 6.7.2020 saakka. Muutosta sovelletaan takautuvasti 16.3.2020 alkaen.


    Työttömyysturvalain väliaikaisen muutoksen keskeinen sisältö:

    • Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuu.
      Tämä koskee ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päivältä rahoittaa valtio.
    • Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennetään.
      Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto on 13 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto on 26 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 52 kalenteriviikkoa.
    • Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos siis parantaa turvaa, jos työttömyys pitkittyisi.
    Lue lisää
  • 03.04.2020
    Hallitus esittää mm. työttömyysturvalain väliaikaista muuttamista

    Hallitus on tänään 2.4.2020 antanut eduskunnalle lakiesityksen, jossa hallitus esittää työntekijöiden toimeentuloa vahvistettavan tilanteessa, jossa moni on joutunut työttömäksi tai lomautetuksi, kun työnantajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa koronavirusepidemiasta johtuvan kysynnän heikentymisen vuoksi.


    Hallituksen esityksessä ehdotetaan mm. väliaikaisesti muutettavaksi työttömyysturvalakia seuraavasti:

    • Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuisi. Tämä koskisi ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päivältä rahoittaisi valtio.
    • Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettäisiin. Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto olisi 13 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto olisi 26 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 52 kalenteriviikkoa.
    • Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluttaisi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos siis parantaisi turvaa, jos työttömyys pitkittyisi.

    Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian ja olisivat voimassa 6.7.2020 saakka. Muutoksia sovellettaisiin takautuvasti 16.3.2020 alkaen.

    Lue lisää
  • 30.03.2020
    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n kevätkokous pidettiin 26.3.2020

    Pahvin- ja paperinjalostajat Jalo ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin torstaina 26.3.2020. Kevätkokouksessa käsiteltiin liiton sääntöjen 7 §:n mukaiset kevätkousasiat.

    Kevätkokoukselle esiteltiin hallituksen kertomus liiton toiminnasta vuonna 2019. Lisäksi kevätkokous vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille tilikaudelta 1.1. - 31.12.2019.

    Lue lisää