Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia ja varhaiskasvatuslakia. Lisäksi muutoksia ehdotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä yhteensä 24 muuhun lakiin.

Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukainen perhevapaauudistus. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla pannaan täytäntöön työelämän tasapaino -direktiivi. Muutoksilla pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä ja helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi sairausvakuutuslain mukainen vanhempainpäiväraha-järjestelmä kokonaan. Lakiehdotuksen mukaisia vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Vanhempainrahaa maksettaisiin pääsääntöisesti yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella olisi kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää. Vanhempi voisi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää toisen vanhemman, lapsen huoltajan taikka luovuttavan vanhemman tai toisen vanhemman puolison käytettäväksi. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempien vanhempainrahaoikeus määräytyisi pääsääntöisesti samoin perustein riippumatta perhemuodosta. Raskaana olevalle vakuutetulle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä.

Työsopimuslain perhevapaita koskeviin säännöksiin tehtäisiin sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten edellyttämät muutokset. Lisäksi työsopimuslakiin ehdotetaan direktiivin täytäntöönpanosta johtuvia muutoksia. Direktiivin täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan säädettäväksi työntekijän oikeudesta omaishoitovapaaseen.

Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja se on ennalta ilmoitettu.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varhaiskasvatuslain mukaisesti ennalta ilmoitetut vanhempainrahapäivien käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat maksuttomia. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää. Lisäksi lakiin tehtäisiin sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten edellyttämiä teknisluontoisia muutoksia.

Työttömyysturvalakiin ehdotetaan tehtäväksi vanhempainpäivärahajärjestelmän muutoksista aiheutuvat muutokset sekä lisäksi terminologisia ja teknisiä muutoksia. Lisäksi eräisiin muihin lakeihin ehdotetaan tehtäväksi terminologisia tai teknisiä muutoksia, jotka johtuvat vanhempainpäiväjärjestelmään tai työsopimuslakiin ehdotetuista muutoksista.

Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto on hyväksynyt rahaston talousarvion vuodelle 2022 ja päättänyt esittää sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysvakuutusmaksujen määriin muutoksia 26.8.2021 järjestetyssä kokouksessaan.

Työttömyysvakuutusmaksun kokonaismäärää korotetaan 0,20 prosenttiyksikköä.
Työnantajan keskimääräinen maksu nousisi 0,10 prosenttiyksikköä ja työntekijöiden maksu nousisi 0,10 prosenttiyksikköä. Näin ollen työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,51 prosenttia ja työntekijän maksu 1,50 prosenttia palkkasummasta vuonna 2022.

Työnantajan alempi maksu olisi esityksen mukaan 0,50 prosenttia palkkasummasta (työnantajan maksama palkkasumma enintään noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa) ja ylempi maksu 2,05 prosenttia (palkkasumman 2,2 miljoonaa euroa ylittävältä osalta). Tänä vuonna edellä mainitut prosentit ovat 0,50 ja 1,90.

Suomalaisen palkansaajan säännöllisen työajan mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli 3 435 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Esitetyn korotuksen mukaan mediaanipalkan verran ansaitseva työntekijä maksaisi työttömyysvakuutusmaksuja 618,30 euroa vuodessa (51,53 euroa kuukaudessa), mikä on 41,22 euroa (3,44 euroa kuukaudessa) enemmän kuin vuonna 2021.

Eduskunta säätää työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuosittain lailla.
Työllisyysrahaston talousarvion mukaan työttömyysaste on noin 7,6 prosenttia vuonna 2021 ja 7,1 prosenttia vuonna 2022.

Koronan vaikutukset ovat näkyneet myös tänä vuonna kohonneina työttömyysturvamenoina. Työllisyysrahaston nettovarallisuus eli suhdannepuskuri supistuu arviolta noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2021. Ehdotettu työttömyysvakuutusmaksujen korotus merkitsee sitä, että vuoden 2022 osalta rahaston tekisi perusennusteen mukaan nollatuloksen. On myös mahdollista, että Työllisyysrahasto joutuu nostamaan lisää velkarahoitusta vuonna 2022.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tiedote